| Aihe: Oscar-gaala kisastudio | |
|---|
|
Mun mielestä elämäntyö-palkinto on kova juttu. Tuskin joku Arska voisi koskaan voittaa "oikeaa" Oscaria, mutta tuskin on sitä mieltä etteikö herran merkitys koko alalle ole varsin merkittävä ja mies on elävä legenda. Saiko muuten Jackie Chan tuon myös? Hänen se ainakin pitäisi saada. |  Swan
04.03.2018 15:58:05 | |
|
Tänään taas mennään. The Shape of Water voittanee.
Had to be me. Someone else might have gotten it wrong. |  DM
05.03.2018 15:59:43 | |
|
Ei vissiin isompia yllätyksiä. Toki tuo Get Out oli vähän jännä, että pääsi noinkin pitkälle. Ainoastaan olin ihan varma parhaan naisnäyttelijän pystistä, McDormandin esitys oli aivan uskomaton.
If you find yourself lost in the woods, fuck it, build a house. "Well, I was lost, but now I live here!" -Mitch Hedberg | |
Tympee Huttunen: Mun mielestä elämäntyö-palkinto on kova juttu. Tuskin joku Arska voisi koskaan voittaa "oikeaa" Oscaria, mutta tuskin on sitä mieltä etteikö herran merkitys koko alalle ole varsin merkittävä ja mies on elävä legenda. Saiko muuten Jackie Chan tuon myös? Hänen se ainakin pitäisi saada.
Nyt kun sanoit, niin Arskalle kyllä soisi tuon elämäntyö-Oscarin. | Swan
24.02.2019 21:25:09 | |
|
Tänä yönä valvotaan jälleen. Huonoa kommentaaria chatissa.
Had to be me. Someone else might have gotten it wrong. | |
Bluesmies: Nyt kun sanoit, niin Arskalle kyllä soisi tuon elämäntyö-Oscarin.
Samoin Stallonelle, siina on monilahjakas ja periksiantamaton ukkeli.
Jäähyn syy: Komodo-källi -ketju. | |
Black Pantherin sukkahousujen suunnittelija sai Osgarin, tulkaa kertomaan joku sitten jos se saa vuoden parhaan sukkahousu-palkinnonkin.
Jäähyn syy: Komodo-källi -ketju. |  Hetfield
25.02.2019 06:21:18 (muokattu 25.02.2019 06:22:00) | |
|
Lähetys meni tallennukseen, mutta huomasin jo että Olivia Colman nappasi parhaan naispääroolin pystin, hienoa!
Alright, alright, alright! | |
Kummiseta: Black Pantherin sukkahousujen suunnittelija sai Osgarin, tulkaa kertomaan joku sitten jos se saa vuoden parhaan sukkahousu-palkinnonkin.
Voitti lavastuksen, puvustuksen ja musiikin. Asia kunnossa. BlacKkKlansmania syrjittiin joka kategoriassa, rasistimulkut. | |
varpio: Voitti lavastuksen, puvustuksen ja musiikin. Asia kunnossa. BlacKkKlansmania syrjittiin joka kategoriassa, rasistimulkut.
Varsinkin käsikirjoituksessa.
Mutta ei toi niin häävi leffa ollut. Alkoi tosi hyvin ja erinomaiset näyttelijät, mutta toi loppu oli kyllä ihan hölmöintä ikinä. Lisäksi elokuvan aika hienovaraiset trumpismikritiikit oli pakko sitten lopulta alleviivata niin, että katsoja varmasti tajuaa missä on kyse. Leffan alussa heräteltiin kysymyksiä ja kritisointia myös mustien joukosta, mutta lopussa asetelma unohdettiin täysin. Aivan kuin ensimmäiset neljä varttia oltaisiin oltu rakentamassa hyvää ja ajatuksia herättävää elokuvaa ja sen kaksi varttia koitettiin vaan saada leffa maaliin nopeasti. Anti-kliimaksina lopun pilapuhelu ja aivan älytön poliisin pidätys piilomikillä, vaikka alussa oli pohjustettu että hekin ovat lojaaleja toisilleen ja tästä johtuen osa säilyy mätänä. | |
Tympee Huttunen: Varsinkin käsikirjoituksessa.
Mutta ei toi niin häävi leffa ollut. Alkoi tosi hyvin ja erinomaiset näyttelijät, mutta toi loppu oli kyllä ihan hölmöintä ikinä. Lisäksi elokuvan aika hienovaraiset trumpismikritiikit oli pakko sitten lopulta alleviivata niin, että katsoja varmasti tajuaa missä on kyse. Leffan alussa heräteltiin kysymyksiä ja kritisointia myös mustien joukosta, mutta lopussa asetelma unohdettiin täysin. Aivan kuin ensimmäiset neljä varttia oltaisiin oltu rakentamassa hyvää ja ajatuksia herättävää elokuvaa ja sen kaksi varttia koitettiin vaan saada leffa maaliin nopeasti. Anti-kliimaksina lopun pilapuhelu ja aivan älytön poliisin pidätys piilomikillä, vaikka alussa oli pohjustettu että hekin ovat lojaaleja toisilleen ja tästä johtuen osa säilyy mätänä.
Ihan kuinka vaan, vaikka oletkin väärässä, mutta olihan siinä nyt ainakin sentään parempi musiikki kuin Black Pantherissa. | Swan
25.02.2019 13:18:14 | |
|
Tympee Huttunen: Varsinkin käsikirjoituksessa.
Mutta ei toi niin häävi leffa ollut. Alkoi tosi hyvin ja erinomaiset näyttelijät, mutta toi loppu oli kyllä ihan hölmöintä ikinä. Lisäksi elokuvan aika hienovaraiset trumpismikritiikit oli pakko sitten lopulta alleviivata niin, että katsoja varmasti tajuaa missä on kyse. Leffan alussa heräteltiin kysymyksiä ja kritisointia myös mustien joukosta, mutta lopussa asetelma unohdettiin täysin. Aivan kuin ensimmäiset neljä varttia oltaisiin oltu rakentamassa hyvää ja ajatuksia herättävää elokuvaa ja sen kaksi varttia koitettiin vaan saada leffa maaliin nopeasti. Anti-kliimaksina lopun pilapuhelu ja aivan älytön poliisin pidätys piilomikillä, vaikka alussa oli pohjustettu että hekin ovat lojaaleja toisilleen ja tästä johtuen osa säilyy mätänä.
Tää mentaliteetti tiivistettynä yhteen twiittiin: https://twitter.com/EmperorOTN/status/1099889622371442688
Had to be me. Someone else might have gotten it wrong. | |
Swan: Tää mentaliteetti tiivistettynä yhteen twiittiin: https://twitter.com/EmperorOTN/status/1099889622371442688
Periaatteessa ei viitsisi kommentoida järkevämmin tollasen pölhötwiitin jälkeen, mutta menköön.
Ei, vaan tossa luotiin hyviä jännitteitä alussa jotka tiputettiin täysin:
1.
-Ronin vierailu Black Panther-tilaisuudessa, jossa Kwame näyttäytyy radikalisoituneelta tyypiltä, joka on valmis väkivaltaan ja joka puhuu rotusodasta
-Ronin KKK-keissi, jossa on sama asetelma
Sen jälkkeen koko Kwame-keissi tiputettiin täysin, vaikka juuri se oli kiintoisa vastakkainasettelu, jonka keskiössä Ron oli.
2.
Ronin undercover agent vs. Patrice. Leffa toi esille klassisen rakastusmisaspektin, jossa kuitenkin oli toisella jokin synkkä salaisuus. Ron olikin poliisi, jota Patrice vihasi. Hyvä asetelma, johon ei syvennytty yhtään enempää, paitsi välirikon verran.
3.
Aiemmin mainittu poliisien lojaalisuus ja piilevä rasismi, joka tuotiin koko ajan esiin, mutta lopussa poliisit asettuvatkin rasistipoliisia vastaan ja nappaavat hänet jekuttamalla puhumaan ohi suunsa. Nimenomaan se pointti siitä, että ongelmat on edelleen piilevänä vesitettiin täysin.
4.
Isoin probleema oli, että KKK-tyypit oli sellaisia karikatyyrejä, että niille ei voinut kuin nauraa suuren osan leffasta. He eivät vaikuttaneet vaarallisilta, elleivät olleet täysiä mielipuolia kuten herra Pääkkönen. Sellainen aspekti hiljaisesta, piilevästä ja älykkäästä toiminnasta puuttui kokonaan toiminnasta ja joukko vaikutti vaan kaistapäiseltä redneck-porukalta.
Flipsista (en muistakaan tyypin nimeä) leivottiin vähän sellaista ns. järkevää KKK-tyyppiä, mutta veikkaan että leikkauspöydälle jäi jokin tyypin humanisointi, jossa esitettiin paremmin että tyyppi kenties irtautuisi pois ryhmästä, jonka johdosta hän luovuttikin puheenjohtajuuden.
Mutta kuitenkin varsin katsottava ja suositeltava leffa, mutta en ihmettele ettei voittanut parhaan leffan palkintoa.
Leffalle annoinkin toisaalla jo KKK/KKKKK | |
Tympee Huttunen: Ei, vaan tossa luotiin hyviä jännitteitä alussa jotka tiputettiin täysin:
1.
-Ronin vierailu Black Panther-tilaisuudessa, jossa Kwame näyttäytyy radikalisoituneelta tyypiltä, joka on valmis väkivaltaan ja joka puhuu rotusodasta
-Ronin KKK-keissi, jossa on sama asetelma
Sen jälkkeen koko Kwame-keissi tiputettiin täysin, vaikka juuri se oli kiintoisa vastakkainasettelu, jonka keskiössä Ron oli.
Unohditko sen kohdan jossa Harry Belafonte hokee jotta "black power" samalla kun klaanin kokouksessa huudetaan "white power"?
Flipsista (en muistakaan tyypin nimeä) leivottiin vähän sellaista ns. järkevää KKK-tyyppiä, mutta veikkaan että leikkauspöydälle jäi jokin tyypin humanisointi, jossa esitettiin paremmin että tyyppi kenties irtautuisi pois ryhmästä, jonka johdosta hän luovuttikin puheenjohtajuuden.
Flip Zimmerman oli Adam Driverin juutalaishahmo. Ketä tarkoitat? | |
varpio: Unohditko sen kohdan jossa Harry Belafonte hokee jotta "black power" samalla kun klaanin kokouksessa huudetaan "white power"?
Joo, mutta tossa kohtaa oli asetelma jo täysin eri. KKK-jampat hekumoi ja Belafonte kertoi traagisen tarinan.
Flip Zimmerman oli Adam Driverin juutalaishahmo. Ketä tarkoitat?
No se joka sen Flipin tonne kutsui. En saa päähäni, mutta kuitenkin se "järkevin" noista.
Adam Driver oli kyllä todella karismaattinen tyyppi tossa. Hassua kun Tähtien Sodassa se vaikutti vaan emojampalta. | |
Tympee Huttunen: Joo, mutta tossa kohtaa oli asetelma jo täysin eri. KKK-jampat hekumoi ja Belafonte kertoi traagisen tarinan.
Oli se silti ihan hauska asetelma kun miettii, että Black Power oli myöskin ainakin osittain rasistinen ja rotuerotteluun pyrkivä poliittinen liike.
No se joka sen Flipin tonne kutsui. En saa päähäni, mutta kuitenkin se "järkevin" noista.
Enpä muistanut itsekään, mutta tarkistin ja sen nimi oli Walter. | |
varpio: Oli se silti ihan hauska asetelma kun miettii, että Black Power oli myöskin ainakin osittain rasistinen ja rotuerotteluun pyrkivä poliittinen liike.
Joo, luulinkin että tohon oltaisiin leffassa menty syvemmälle. Olen ymmärtänyt, että tyyppi uiskenteli monta vuotta noissa black movement-piireissä agenttina ja tässä se jäi yhteen(?) koulukokouksen.
Enpä muistanut itsekään, mutta tarkistin ja sen nimi oli Walter.
Kiitokset. | Swan
25.02.2019 18:37:32 | |
|
Tympee Huttunen: Periaatteessa ei viitsisi kommentoida järkevämmin tollasen pölhötwiitin jälkeen, mutta menköön.
Ei, vaan tossa luotiin hyviä jännitteitä alussa jotka tiputettiin täysin:
1.
-Ronin vierailu Black Panther-tilaisuudessa, jossa Kwame näyttäytyy radikalisoituneelta tyypiltä, joka on valmis väkivaltaan ja joka puhuu rotusodasta
-Ronin KKK-keissi, jossa on sama asetelma
Sen jälkkeen koko Kwame-keissi tiputettiin täysin, vaikka juuri se oli kiintoisa vastakkainasettelu, jonka keskiössä Ron oli.
Kwame Turen puheessa ei hiiskuta sanaakaan mistään rotusodasta, vaan kehotetaan olemaan ylpeitä omasta mustasta identiteetistä, hylkäämään ajatus valkoisista riippuvaisuudesta, ja puolustautumaan laittomasti toimivia poliiseja vastaan. Tämä ei ole sama asia kuin rotusota tai mustien ylivalta. "All Power to All the People", ei "All Power to Only Black People". Ja sitä keissiä ei tiputettu, vaan se oli Ronin call to adventure.
Mun mielestä on myös lähtökohtaisesti arveluttavaa yrittää kaivella vasta-argumentteja rasisminvastaiselle aktivismille Ku Klux Klanista kertovassa elokuvassa. Ikään kuin kukaan ihmisoikeusliikkeen tärkeistä hahmoista olisi saanut muutosta aikaan olemalla kiltti.
2.
Ronin undercover agent vs. Patrice. Leffa toi esille klassisen rakastusmisaspektin, jossa kuitenkin oli toisella jokin synkkä salaisuus. Ron olikin poliisi, jota Patrice vihasi. Hyvä asetelma, johon ei syvennytty yhtään enempää, paitsi välirikon verran.
3.
Aiemmin mainittu poliisien lojaalisuus ja piilevä rasismi, joka tuotiin koko ajan esiin, mutta lopussa poliisit asettuvatkin rasistipoliisia vastaan ja nappaavat hänet jekuttamalla puhumaan ohi suunsa. Nimenomaan se pointti siitä, että ongelmat on edelleen piilevänä vesitettiin täysin.
Landers on juuri sellainen poliisi, johon Ture puheessaan viittasi: omaa valta-asemaansa väärinkäyttävä systemaattisen rasismin verhoon piiloutuva kusipää, joka on tuona aikana käytännössä koskematon. Se pysäyttää Turen auton, kopeloi Patricea Turen katsoessa puolustuskyvyttömänä vierestä, sillä minkälainen vastustus tahansa voi tarkoittaa luotia niskaan. Se on kaiken sen ruumiillistuma, mitä Patrice poliiseissa vastustaa, ja koska Colorado Springsin virkavalta on tähän asti koostunut yksinomaan valkoisista, Ronin liittyminen niihin edustaa Patricelle tällaisen toiminnan validointia ja täten mustan identiteetin pettämistä. Loppuleffa onkin sitä, miten Ron omalla toiminnallaan todistaa Patricelle, että korruptoitunutta systeemiä vastaan on mahdollista taistella myös sisältäpäin.
Tajusin muuten juuri, että sillä kopelointikohtauksella on aika rankka kontrasti samanlaiseen tilanteeseen Crashissa. Siinä rasistipoliisin perseilyä yritetään pehmentää antamalla sille sairas isä sekä myöhemmin kohtaus, jossa se pelastaa kopeloimansa naisen hengen, ikään kuin sukulaisten olemassaolo ja normaalin poliisityön tekeminen olisi tarpeeksi kaiken edeltävän pahuuden sovittamiseen. BlacKkKlansman sen sijaan vetää rankan linjan, että tällaisesta toiminnasta ei ole paluuta, ja se tekee sen toiveidentäyttymisfantasian kautta samaan henkeen kuin esim. Inglourious Basterdsin kliimaksi. Sitä se piilomikkikohtaus on: hetkellinen katarsis siitä, miten asioiden kuuluisi olla, kunnes loppumontaasi saapuu muistuttamaan niiden oikeasta laidasta.
4.
Isoin probleema oli, että KKK-tyypit oli sellaisia karikatyyrejä, että niille ei voinut kuin nauraa suuren osan leffasta. He eivät vaikuttaneet vaarallisilta, elleivät olleet täysiä mielipuolia kuten herra Pääkkönen. Sellainen aspekti hiljaisesta, piilevästä ja älykkäästä toiminnasta puuttui kokonaan toiminnasta ja joukko vaikutti vaan kaistapäiseltä redneck-porukalta.
BlacKkKlansmanin lopussa tulevaan montaasiin mennessä pitäisi viimeistään olla selvää, että leffassa on vähemmän kyse 70-luvun kuin nykyajan oikeistoradikaaleista. Niistä, joita hiljaiset, piilevät ja älykkäät johtohahmot kuten leffan versio David Dukesta manipuloi ajamaan omaa agendaansa. Sellaisista, jotka on helppo saada puolelleen vetoamalla niiden alkukantaisiin impulsseihin; jotka äänestää presidentiksi itsestäänselvän huijarin sen takia, että se antaa niiden irrationaaliselle vihalle turvallisen tilan märkiä ja kasvaa; jotka järjestää sosiaalisessa mediassa kohdistettuja vihakampanjoita tehdäkseen naisten, värillisten ja LGBTQ-ihmisten elämästä helvettiä; jotka ajaa autolla päin väkijoukkoa rasisminvastaisessa mielenosoituksessa tai ammuskelee kouluja ja pyhättöjä sen takia, että ne uskoo käynnissä olevaan valkoisten kansanmurhaan.
Tällaiset James Alex Fieldsin tai Dylann Roofin kaltaiset tyypit harvemmin vaikuttaa päällepäin vaarallisilta, mutta anna niille ase ja tarpeeksi rohkaisua, niin lopputulos on kasa ruumiita.
Mutta kuitenkin varsin katsottava ja suositeltava leffa, mutta en ihmettele ettei voittanut parhaan leffan palkintoa.
Aivan. Dramatisoitu ajankuvaus, jonka lopussa julistetaan rasismin olevan edelleen kuolonuhreja jatkuvasti vaativa syvälle yhteiskunnan rakenteeseen juurtunut ongelma, on liian raskaskätinen, joten annetaan pääpalkinto sen sijaan valkoisten näkökulmasta tehdylle laimealle selkääntaputtelulle, jonka mukaan ratkaisu ongelmaan on ystävystyä yhden mustan henkilön kanssa. Hälläväliä, että Green Bookin on käsikirjoittanut ja tuottanut tällaisen maailmankatsomuksen omaava tyyppi:
https://pbs.twimg.com/media/D0OVNrfXcAAlCY5.jpg:large
Had to be me. Someone else might have gotten it wrong. | |
Swan: Kwame Turen puheessa ei hiiskuta sanaakaan mistään rotusodasta, vaan kehotetaan olemaan ylpeitä omasta mustasta identiteetistä, hylkäämään ajatus valkoisista riippuvaisuudesta, ja puolustautumaan laittomasti toimivia poliiseja vastaan. Tämä ei ole sama asia kuin rotusota tai mustien ylivalta. "All Power to All the People", ei "All Power to Only Black People". Ja sitä keissiä ei tiputettu, vaan se oli Ronin call to adventure.
Mun mielestä on myös lähtökohtaisesti arveluttavaa yrittää kaivella vasta-argumentteja rasisminvastaiselle aktivismille Ku Klux Klanista kertovassa elokuvassa. Ikään kuin kukaan ihmisoikeusliikkeen tärkeistä hahmoista olisi saanut muutosta aikaan olemalla kiltti.
Eli viittaat itse väkivaltaan ja väität ettei rotusodasta ollut juttua? Mun nähdäkseni koko kohtauksen ideana on, että Ron itsekin alkaa kiinnostua asiasta, mutta käy kysymässä Kwamelta kutakuinkin näin "Alkaako sota valkoisten ja mustien välillä?" Kwame vinkkaa silmää ja sanoo, että "vallankumous on tulossa". Tuon jälkeen Ron ymmärtää, ettei hänen tule liittyä tuohon vaan jatkaa työtään.
Landers on juuri sellainen poliisi, johon Ture puheessaan viittasi: omaa valta-asemaansa väärinkäyttävä systemaattisen rasismin verhoon piiloutuva kusipää, joka on tuona aikana käytännössä koskematon. Se pysäyttää Turen auton, kopeloi Patricea Turen katsoessa puolustuskyvyttömänä vierestä, sillä minkälainen vastustus tahansa voi tarkoittaa luotia niskaan. Se on kaiken sen ruumiillistuma, mitä Patrice poliiseissa vastustaa, ja koska Colorado Springsin virkavalta on tähän asti koostunut yksinomaan valkoisista, Ronin liittyminen niihin edustaa Patricelle tällaisen toiminnan validointia ja täten mustan identiteetin pettämistä. Loppuleffa onkin sitä, miten Ron omalla toiminnallaan todistaa Patricelle, että korruptoitunutta systeemiä vastaan on mahdollista taistella myös sisältäpäin.
Tajusin muuten juuri, että sillä kopelointikohtauksella on aika rankka kontrasti samanlaiseen tilanteeseen Crashissa. Siinä rasistipoliisin perseilyä yritetään pehmentää antamalla sille sairas isä sekä myöhemmin kohtaus, jossa se pelastaa kopeloimansa naisen hengen, ikään kuin sukulaisten olemassaolo ja normaalin poliisityön tekeminen olisi tarpeeksi kaiken edeltävän pahuuden sovittamiseen. BlacKkKlansman sen sijaan vetää rankan linjan, että tällaisesta toiminnasta ei ole paluuta, ja se tekee sen toiveidentäyttymisfantasian kautta samaan henkeen kuin esim. Inglourious Basterdsin kliimaksi. Sitä se piilomikkikohtaus on: hetkellinen katarsis siitä, miten asioiden kuuluisi olla, kunnes loppumontaasi saapuu muistuttamaan niiden oikeasta laidasta.
BlacKkKlansmanin lopussa tulevaan montaasiin mennessä pitäisi viimeistään olla selvää, että leffassa on vähemmän kyse 70-luvun kuin nykyajan oikeistoradikaaleista. Niistä, joita hiljaiset, piilevät ja älykkäät johtohahmot kuten leffan versio David Dukesta manipuloi ajamaan omaa agendaansa. Sellaisista, jotka on helppo saada puolelleen vetoamalla niiden alkukantaisiin impulsseihin; jotka äänestää presidentiksi itsestäänselvän huijarin sen takia, että se antaa niiden irrationaaliselle vihalle turvallisen tilan märkiä ja kasvaa; jotka järjestää sosiaalisessa mediassa kohdistettuja vihakampanjoita tehdäkseen naisten, värillisten ja LGBTQ-ihmisten elämästä helvettiä; jotka ajaa autolla päin väkijoukkoa rasisminvastaisessa mielenosoituksessa tai ammuskelee kouluja ja pyhättöjä sen takia, että ne uskoo käynnissä olevaan valkoisten kansanmurhaan.
Tällaiset James Alex Fieldsin tai Dylann Roofin kaltaiset tyypit harvemmin vaikuttaa päällepäin vaarallisilta, mutta anna niille ase ja tarpeeksi rohkaisua, niin lopputulos on kasa ruumiita.
Samaa mieltä varsin paljon, David Duken rooli oli juuri ns. herrasmieskerhon edustus. Pakko tosin sanoa ettei tuo Topher tuntuu aina vain esittävän Topheria.
Aivan. Dramatisoitu ajankuvaus, jonka lopussa julistetaan rasismin olevan edelleen kuolonuhreja jatkuvasti vaativa syvälle yhteiskunnan rakenteeseen juurtunut ongelma, on liian raskaskätinen, joten annetaan pääpalkinto sen sijaan valkoisten näkökulmasta tehdylle laimealle selkääntaputtelulle, jonka mukaan ratkaisu ongelmaan on ystävystyä yhden mustan henkilön kanssa. Hälläväliä, että Green Bookin on käsikirjoittanut ja tuottanut tällaisen maailmankatsomuksen omaava tyyppi:
https://pbs.twimg.com/media/D0OVNrfXcAAlCY5.jpg:large
Green Book on vielä näkemättä, joten en voi tuomita, joskin nauratti vähän itkupotkuraivarit tuosta leffasta. | |
Ihmeen henkilökohtaisesti jotkut jaksavat ottaa sen, mitä elokuvia jotkut rinkirunkkaajat keksivät pikku päissään palkita.
Politiikka sotkettu noihin(kin) kemuihin, Oscaritkin on pilalla pelkkää paskaa tilalla.
"Music is enough for a lifetime, but a lifetime is not enough for music." - Sergei Rachmaninov | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
