Muusikoiden.net
19.03.2024
 

Musiikkibisnes »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Lukittu  |  Aihe: Muusikkojen liiton juristi vastaa kysymyksiin
1 2 3
Muusikkojen liitto
11.03.2015 11:49:37
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onko sinulla kysyttävää muusikon keikkasopimuksiin, tekijänoikeuksiin tai levytyssopimuksiin liittyen? Onko palkka jäänyt saamatta tai onko sitä maksettu liian vähän, etkä tiedä, mitä oikeuksia sinulla on?

Tässä keskustelussa Muusikkojen liiton juristit vastaavat lähettämiinne kysymyksiin. Kysymykset voivat koskea mitä tahansa yleisesti muusikon työhön liittyvää aluetta.
 
Vastaukset julkaistaan yhden viikon sisällä, ja keskustelu katkaistaan, kun kysymyksiä on tullut riittävästi.
 
************
 
Suomen Muusikkojen Liitto ry on yhteensä noin 3 300 ammattimuusikkoa, sivutoimista muusikkoa ja musiikin opiskelijaa edustava ammattiliitto. Liitto on neuvotellut alalle noin 25 työehtosopimusta ja edustaa muusikkoja laajasti kaikilla muusikon työn osa-alueilla.
 
Muusikkojen liittoon kuuluminen on edullista ja kattaa mm. lakiavun, oikeuden vuokrata residenssejä edullisesti Suomessa ja ulkomailla sekä äänilaitteiden lainauspalvelun. Lisätietoa Muusikkojen liitosta ja jäseneksi liittymisestä löytyy liiton kotisivuilta: www.muusikkojenliitto.fi
 
Bonham
11.03.2015 13:06:17
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Aivan mahtava homma!!!
 
Opinions are like assholes, everybody's got one. (Harry Callahan)
efunkelist
11.03.2015 13:26:40
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Upeaa mahtavaa!
Onko liiton puolesta kertoa jotain ohjeistusta/nyrkkisääntöä/suosituksia keikkojen hinnoitteluun? Varsin villiä on korvaustarjoukset olleet puolin ja toisin ja sormituntumalla mennään. Pyrin kuitenkin välttämään ammattimaisten kollegoiden hintojen polkemista sillä en halua heiltä leipää viedä, amatöörimpi kuin olen. Toistaiseksi ainakin.
 
Tosin joskus keikkapaikkojen puolesta poljetaan aivan naurettavasti korvauksia, ilmeisesti siksi kun nuoret teinit tai aikuiset kotiolojaan pakenevat suostuvat juomalippuhommiin :(
 
"Tauko on vahvin nuotti" - Carlo Magi (1980-2008)
MarkoTheMan
11.03.2015 13:48:35
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Great stuff!
 
yt, Marko
Spedemix
11.03.2015 16:42:50
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mäpä kysyn tällaisen:
 
Tavanomainen yhdysvaltalainen levytyssopimus ja sen rahajako perustuu sellaiseen laskutoimitukseen jossa kaikki levyn tekoon uponneet kulut recoupataan artistin rojalteista. Heitän seuraavan kappaleen numerot ihan hatusta; Sinulta varmasti löytyy kokemuksesi kautta realistisempia numeroita ainakin Suomen markkinoilta.
 
Jos artistin rojalti on vaikkapa 15% PPD:stä, PPD olisi vaikka 10eur ja levynteon budjetti vaikka nyt 50 000eur. Artistin levyn pitäisi myydä 33 334 kpl ennen kuin hän rupeaisi näkemään rojalteja tilillään. Samaan syssyyn itse levy-yhtiö on tienannut omaan taskuunsa 283 339eur noista 33 334:stä myydystä levystä. Sivuhuomiona tuosta ei ole vielä vähennetty heidän panostamaansa 50 000eur. Tämä käytäntö tuli minulle aikamoisena järkytyksenä ja nykyään suhtaudun epäileväisesti lauseeseen "levy ei koskaan recoupannut". Tämä ei välttämättä tarkoita että levy-yhtiö ei saanut omiaan takasin, vaan mahdollisesti vain sitä, että bändi on levy-yhtiölle velkaa rahaa johtuen sopimusteknisistä syistä. Jos ylläoleva levy olisi myynyt 20 000kpl ja täten teknisesti "ei recoupannut", levy-yhtiö olisi tienannut 170 000eur (ei ole vähennetty 50k), bändi olisi tienannut 0 eur ja olisi levy-yhtiölle velkaa 20 000eur.
 
Kuinka yleinen tämä käytäntö on suomalaisissa monikansallisten yhtiöiden sovituissa levytyssopimuksissa? Entä onko tämän tyyppinen sopimuskohta sellainen "kepillä jäätä" yritys jonka voi sopimuksesta mahdollisesti vain surutta yliviivata ja neuvottelut silti jatkuisivat (sori hieman hassusti kirjoitettu).
 
Jatkokysymyksenä haluaisitko heittää joitain klassisia esimerkkejä tällaisista "no, hehheh!" -tyyppisistä kohdista levytyssopimuksista joissa yhtiö selkeästi yrittää vetää kotiinpäin? Sellaiset kohdat jotka voi sopimuksesta surutta yliviivata ja tod näk neuvottelut eivät siihen pääty. Yhtenä esimerkkinä tällainen tapaus (joka on kylläkin perusteltua fyysisellä puolella) jossa levy-yhtiö ottaa pienen lisäprosentin myynnistä "vakuutuksena" (tällä kohdalla on joku ihan oikea parempi nimi); tappiot tulevat levy-yhtiöllä jos rekallinen CD-levyjä ajaa ojaan. Saattavat laittaa samantyyppisen kohdan liittyen myös digitaaliseen myyntiin jossa riski vastaavantyyppiseen tapaturmaan on käytännössä olematon.
 
Muille: niin uskomatonta kuin se on, tuo ylläoleva esimerkkini on ihan oikeasta maailmasta; erään tunnetun suomalaisen bändin sopparista tuommonen kohta yliviivattiin kokeneen managerin toimesta. Bändi sainasi kyseiselle levy-yhtiölle.
 
miksauksia: http://soundcloud.com/spede-1
Mikael
11.03.2015 21:28:07 (muokattu 11.03.2015 21:30:08)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mikä on Muusikkojen liton kanta taannoin Ninni Poijärven esiin nostamaan epäkohtaan, jossa Helsingin Kaupunki maksattaa teosto-maksut artisteilla heidän omista esiintymisistään kaupungin tilaamissa tapahtumissa?
 
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/0 … isti-maksaa?ref=ydd-related-program
 
Fuzz is Clean! https://soundcloud.com/skipzoneband
Muusikkojen liitto
12.03.2015 13:44:35
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Spedemix: Mäpä kysyn tällaisen:
 
Tavanomainen yhdysvaltalainen levytyssopimus ja sen rahajako perustuu sellaiseen laskutoimitukseen jossa kaikki levyn tekoon uponneet kulut recoupataan artistin rojalteista. Heitän seuraavan kappaleen numerot ihan hatusta; Sinulta varmasti löytyy kokemuksesi kautta realistisempia numeroita ainakin Suomen markkinoilta.
 
Jos artistin rojalti on vaikkapa 15% PPD:stä, PPD olisi vaikka 10eur ja levynteon budjetti vaikka nyt 50 000eur. Artistin levyn pitäisi myydä 33 334 kpl ennen kuin hän rupeaisi näkemään rojalteja tilillään. Samaan syssyyn itse levy-yhtiö on tienannut omaan taskuunsa 283 339eur noista 33 334:stä myydystä levystä. Sivuhuomiona tuosta ei ole vielä vähennetty heidän panostamaansa 50 000eur. Tämä käytäntö tuli minulle aikamoisena järkytyksenä ja nykyään suhtaudun epäileväisesti lauseeseen "levy ei koskaan recoupannut". Tämä ei välttämättä tarkoita että levy-yhtiö ei saanut omiaan takasin, vaan mahdollisesti vain sitä, että bändi on levy-yhtiölle velkaa rahaa johtuen sopimusteknisistä syistä. Jos ylläoleva levy olisi myynyt 20 000kpl ja täten teknisesti "ei recoupannut", levy-yhtiö olisi tienannut 170 000eur (ei ole vähennetty 50k), bändi olisi tienannut 0 eur ja olisi levy-yhtiölle velkaa 20 000eur.
 
Kuinka yleinen tämä käytäntö on suomalaisissa monikansallisten yhtiöiden sovituissa levytyssopimuksissa? Entä onko tämän tyyppinen sopimuskohta sellainen "kepillä jäätä" yritys jonka voi sopimuksesta mahdollisesti vain surutta yliviivata ja neuvottelut silti jatkuisivat (sori hieman hassusti kirjoitettu).
 
Jatkokysymyksenä haluaisitko heittää joitain klassisia esimerkkejä tällaisista "no, hehheh!" -tyyppisistä kohdista levytyssopimuksista joissa yhtiö selkeästi yrittää vetää kotiinpäin? Sellaiset kohdat jotka voi sopimuksesta surutta yliviivata ja tod näk neuvottelut eivät siihen pääty. Yhtenä esimerkkinä tällainen tapaus (joka on kylläkin perusteltua fyysisellä puolella) jossa levy-yhtiö ottaa pienen lisäprosentin myynnistä "vakuutuksena" (tällä kohdalla on joku ihan oikea parempi nimi); tappiot tulevat levy-yhtiöllä jos rekallinen CD-levyjä ajaa ojaan. Saattavat laittaa samantyyppisen kohdan liittyen myös digitaaliseen myyntiin jossa riski vastaavantyyppiseen tapaturmaan on käytännössä olematon.
 
Muille: niin uskomatonta kuin se on, tuo ylläoleva esimerkkini on ihan oikeasta maailmasta; erään tunnetun suomalaisen bändin sopparista tuommonen kohta yliviivattiin kokeneen managerin toimesta. Bändi sainasi kyseiselle levy-yhtiölle.

 
Kiitos hyvästä kysymyksestä!
 
Monikansallisten yhtiöiden sopimuksissa on tosiaan paljon sellaisia ehtoja, joiden kanssa kokeneimmankin managerin pitää olla hereillä. Toisaalta samoja piirteitä voi löytyä myös kotimaisten indie-yhtiöiden sopimuksista - etenkin, jos heidän juristinsa on laatinut sopimuksen "kansainvälisestä mallista". Tarkkana pitää siis olla, oli kyseessä mikä yhtiö tahansa.
 
Suoraa recouping-ehtoa ei major-yhtiöiden sopimuksissa Suomessa enää näe. Rojaltia aletaan tekstin mukaan maksaa heti ensimmäisestä myydystä levystä lähtien. Kirjaus on kuitenkin hämäävä, sillä todellisuus on edelleen toinen.
 
Major-yhtiöiden sopimukset sisältävät useita ehtoja, joiden perusteella rojaltista vähennetään kuluja, ennen kuin artistille maksetaan senttiäkään. Tässä muutamia esimerkkejä:
 
1. TV-kampanjan kuluvähennys
"Jos yhtiö tuottaa ja toteuttaa tallenteen TV-mainoskampanjan, maksetaan rojaltia 50 % muuten sovellettavasta perusrojaltista. TV-rojalti on voimassa kampanjan alkamista edeltävän kuukauden alusta kampanjan päättymistä seuraavan kuukauden loppuun."
 
2. Vientikulujen vähennys
"Ulkomaan rojaltituloa ruvetaan maksamaan sen jälkeen kun 50 % vientiin liittyvistä kustannuksista on katettu."
 
3. Budjetin ylittyminen
"Kaikista sopimuksen mukaan artistille maksettavista rojalteista ja muista tuloista vähennetään 100 % niistä ylimääräisistä kuluista, joita yhtiölle mahdollisesti on koitunut (budjetin ylitykset, ennakot, muut kulut jotka yhtiö on maksanut)."
 
4. Kiertuetukivähennys
"Mikäli yhtiö päättää maksaa artistille kiertuerahoitusta, 100 % tästä on vähennyskelpoista artistin rojalteista tai mistä tahansa muusta artistille tämän ja muiden osapuolten välisten sopimusten nojalla maksettavista rojalteista ja muista tuloista."
 
5. Musiikkivideovähennys
"Yhtiö voi tuottaa videon taiteilijan tallentamista esityksistä. X € (netto) ylittävältä osalta yhtiöllä on oikeus vähentää 50 % videon tuotantokustannuksista taiteilijan rojalteista."
 
Otetaan vielä laskuesimerkki kiertuetukivähennyksestä.
 
Levy-yhtiö rahoittaa levynjulkaisukiertuetta 15 000 €:lla. Koko summa peritään takaisin artistin rojaltista. Jos artistin rojalti on 10 % ja jos cd-levyn veroton tukkuhinta (rojaltin laskentahinta) on 12 €, on äänitettä myytävä 12 500 kpl ennen kuin artistille aletaan maksaa rojaltia kaavalla 15 000 ÷ (12 x 0,10). Kun äänitettä on myyty 12 500 kpl, on se tuottanut yhtiölle tuloa 150 000 € (+ ALV). Vaikka tuloilla katetaan kaikkia levy-yhtiön kuluja, on kiertuetuki melko todennäköisesti tullut yhtiölle moninkertaisesti takaisin. Artisti on saanut kultalevyn, mutta ei vielä yhtään rojaltia. Jos äänitettä markkinoidaan samaan aikaan TV:ssä ja sopimuksessa on edellä mainittu TV-kampanjaehto, vähennetään kiertuetukea 5 %:n rojaltista ja myyntitavoite tuplaantuu yli platinalevyrajan. Ja jos rojalti kertyy lähinnä biisikohtaisten kuuntelukertojen perusteella (esim. Spotify), ei artisti todellakaan tule näkemään senttiäkään rojaltia. Ikinä.
 
Rojaltista tehtävien vähennysten lisäksi sopimuksissa näkee nykyään myös tällaisia ehtoja:
 
"Artistin live-esiintymisistä, konserteista tai kiertueista kertyvistä tuloista Artisti maksaa Yhtiölle kulloinkin fyysisiin formaatteihin sovellettavan rojaltiprosentin suuruisen osuuden bruttotuloistaan."
 
Edellä mainitut ehdot ovat asenteesta riippuen juuri tällaisia "no hehheh"-ehtoja, mutta valitettavasti niitä ei tuosta vain yliviivata. Ehtojen muokkaaminen tai poistaminen riippuu täysin artistin neuvotteluasemasta. Aloittelija ei useinkaan saa poistettua näistä mitään. Toisaalta nimekäskin artisti joutuu usein tyytymään ainakin osaan ehdoista, perusteena major-yhtiöiden "company policy". Oikeudessa ehdot saatettaisiin hyvinkin todeta kohtuuttomiksi, mutta oikeustapauksia ei alalla juurikaan ole.
 
Äänitemyynti tuottaa merkittävää tuloa vain hyvin harvalle artistille. Tallenteiden tekeminen on silti edelleen tärkeä osa artistin uran kehittämistä. Perinteisten levytyssopimusten ehdot ovat viime vuosina tiukentuneet entisestään. Siksi artistin kannattaa harkita perinteisen levytyssopimuksen vaihtoehtoina master-sopimuksen tai omakustanteen tekemistä. Major-yhtiön voi ottaa yhteistyökumppaniksi esim. jakelijan tai markkinointiin panostavan julkaisijan rooliin.
 
Lottaliina Pokkinen
lakiasiainpäällikkö
Suomen Muusikkojen Liitto ry
 
Entropia666
12.03.2015 17:21:21
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ei mikään yksittäinen suora kysymys, mutta onko heittää keltanokille jotain juttuja joita:
 
1) Kannattaa ehdottomasti välttää soppareissa ja joista tunnistaa sopparin joka kannattaa jättää väliin?
2) Onko bändeillä mitään neuvotteluvaraa sopparin numeroihin? Jos on, niin millaista liikkumavaraa on?
3) Onko sopimuksissa yleisiä standardeja joita seurataan tai joihin kannattaisia pyrkiä jos sopimusta tarjottaisiin. (Käytännössä vähän sama kun vastavalmistuneena haet töitä etkä tiedä tarkkaan alan palkkoja ja et halua hinnoitella itseäsi pihalle, mutta et liian alaskaan).
 
Thrash Metal Inkvisitor || Uusi saitti rokkikuville: H A J E . F I
HK
13.03.2015 03:41:38
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kysymys mihin ei löydy suoraa vastausta Teoston sivuilta:
Pieni harrastelijabändi joka koostuu aikuisista työssäkäyvistä ihmisistä soittelee huvikseen covereita ja kun saa jonkun biisin vedettyä vimpan päälle niin päättää nauhoittaa sen ja jakaa Youtubessa.
 
Juristin näkemys asiaan?
 
Peltikorva puupäässä.
Muusikkojen liitto
13.03.2015 08:18:04
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

efunkelist: Upeaa mahtavaa!
Onko liiton puolesta kertoa jotain ohjeistusta/nyrkkisääntöä/suosituksia keikkojen hinnoitteluun? Varsin villiä on korvaustarjoukset olleet puolin ja toisin ja sormituntumalla mennään. Pyrin kuitenkin välttämään ammattimaisten kollegoiden hintojen polkemista sillä en halua heiltä leipää viedä, amatöörimpi kuin olen. Toistaiseksi ainakin.
 
Tosin joskus keikkapaikkojen puolesta poljetaan aivan naurettavasti korvauksia, ilmeisesti siksi kun nuoret teinit tai aikuiset kotiolojaan pakenevat suostuvat juomalippuhommiin :(

 
Kiitos kysymyksestä, nyt ollaan todellakin perusasioiden äärellä.

Vaikka alalta on todella vähän tilastoja, ovat live-keikat kaikkien tietolähteiden mukaan ammattimuusikon tärkein tulonlähde. Hinnoittelulla on siis suuri merkitys.

Muusikkojen keikkapaikat ja keikkatilanteet vaihtelevat, ja korvaukset vaihtelevat niiden mukana. Yksi esimerkki alalle neuvotellusta minimipalkasta oli vielä toissavuonna voimassa ollut Ravintolamuusikkoja koskeva työehtosopimus. Sen mukaan muusikon minimipalkka arki-illan ravintolakeikasta oli lomakorvauksen kanssa noin 140 €. Kyseinen työehtosopimus ei enää ole voimassa, mutta liitto on antanut alalle vastaavan suosituksen.

Tällä hetkellä muusikon työ ravintola- ja klubiympäristössä pitää Muusikkojen liiton suosituksen mukaan korvata 200 €:n palkalla, lisättynä lomakorvauksella (13,5 %). Suositus perustuu freelance-muusikkojen keskuudessa vallitsevaan yleiseen käytäntöön ammattimaisen keikkatyön korvauksen minimitasosta. Yhteensä muusikon minimipalkka on suosituksen mukaan siis 227,00 € per keikka + kulukorvaukset (matkat, päivärahat jne.). Jos keikka laskutetaan yritykselle, pitää hintaan muistaa lisätä omat sosiaaliturvakulut.

Juomalipuilla korvattava keikka on käytännössä pimeää työtä, josta ei makseta eläkettä tai ennakonpidätyksiä. Pimeä työ on laitonta, ja muusikko joka siihen lähtee, luopuu samalla kaikesta juridisesta suojasta.

Viime kädessä hinnan sopimisessa on kyse neuvottelemisesta. Oma minimihinta kannattaa miettiä etukäteen, ja olla valmis perustelemaan se tarvittaessa. Reeta Vestman on todennut asian hyvin Muusikon sopimusopas -kirjassa (Tietosanoma 2012):
 
"Lähtökohtani ei ole se, että haluaisin tehdä hirveästi rahaa - siinä tapauksessa olisin ihan väärällä alalla. Minulla on keikkaminimi, joka perustuu yleiseen hintatasoon. Olen kuunnellut muita ja miettinyt, mikä on järkevä hinta. Olen myös laskenut itselleni tuntiliksan ja neuvotellut hinnan sen mukaan. Siihen menee hirveän paljon tunteja että kasaa kamat, ajaa paikalle, kasaa kamat uudelleen, vetää setin, purkaa ja ajaa kotiin treenaamisesta puhumattakaan. Yrityksille on totta kai eri hinnat kuin yksityishenkilöille. Ei kuitenkaan ole hyvä, että esiintyjä on liian halpa. Siitä tulee sellainen olo, että osaako toi ollenkaan asiaansa. En minäkään mene säästöpörssiin ostamaan jotain laatuhommaa."

Hinnan neuvotteleminen on kiusallinen aihe monelle muusikolle - oli sitten kyse harrastajasta tai ammattilaisesta. Toiveenamme on, että liiton suositus antaa rohkeutta hinnasta puhumiseen, ja helpottaa neuvottelemista.


Lottaliina Pokkinen
lakiasiainpäällikkö
Suomen Muusikkojen Liitto ry


Juho Viljanen
Freelancereiden luottamusmies
 
Spedemix
13.03.2015 11:56:42
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Muusikkojen liitto: Kiitos hyvästä kysymyksestä!
 
Monikansallisten yhtiöiden sopimuksissa on tosiaan paljon sellaisia ehtoja, joiden kanssa kokeneimmankin managerin pitää olla hereillä. Toisaalta samoja piirteitä voi löytyä myös kotimaisten indie-yhtiöiden sopimuksista - etenkin, jos heidän juristinsa on laatinut sopimuksen "kansainvälisestä mallista". Tarkkana pitää siis olla, oli kyseessä mikä yhtiö tahansa.
 
..........

 
Paljon kiitoksia vastauksesta!
 
miksauksia: http://soundcloud.com/spede-1
vtaina
13.03.2015 13:54:45 (muokattu 13.03.2015 14:03:09)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Loistava ketju, kiitos tästä sekä Muusikoiden.net:lle että Muusikoiden liitolle!
 
Tuohon efunkelistin kysymykseen keikkahinnoittelusta vielä sellainen näkökulma, että on eri asia olla koulutettuna ammattilaisena tilauksesta soittamassa prima vista, kuin että on innokas musiikin harrastaja joka on perustanut bändin ja tekee ensimmäisiä keikkojaan. Muusikkojen liiton vastaus lienee osoitettu ensin mainitulle ryhmälle, koska heitä liitto pääasiassa edustaa.
 
Ammattilaiselle, joka on tilauksesta paikalla, kuuluu ammattilaisen korvaus. Harrastelijatason keikkojen hinnoittelu onkin sitten aivan oma lukunsa, jossa on paljon enemmän muuttujia ja niissä kuvioissa varmaan lähdetään alimillaan sieltä juomalippu+kebab tasolta. Kysymyksestä ei täysin käynyt ilmi minkäläinen tilanne kysyjän kohdalla on.
 
Guitarrman
14.03.2015 00:35:46
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos bändi päättää julkaista omakustanteen, mitä käytännön asioita täytyisi muistaa? Isoja kysymysmerkkejä on miten levyn saa levitykseen ja millainen voittomarginaali itselle kannattaa laskea.
 
nakedzen
15.03.2015 13:43:14 (muokattu 15.03.2015 13:51:39)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Guitarrman: Jos bändi päättää julkaista omakustanteen, mitä käytännön asioita täytyisi muistaa? Isoja kysymysmerkkejä on miten levyn saa levitykseen ja millainen voittomarginaali itselle kannattaa laskea.
 
Pari omakustannetta pihalle laittaneena:
 
Digilevitykseen cdbaby.com, muitakin toki löytyy mutta tuo on hyväksi todettu.
Fyysisten levyjen myyntiin bandcamp.com, levykauppa äxään saa levyt nettikauppaan kanssa myyntiin kun kävelet kaupassa 5-10 levyn kanssa tiskille ja kysyt jos laittavat myyntitiliin.
 
ISRC-koodit levylle masteroinnin yhteydessä jos haluatte teostot radiosoitosta. ÄKT:lta saa tuottajakoodin tuota varten, sitten vaan NCB:stä tallennuslupa (omakustanteelle ilmainen) ja Teostoon teosilmoitukset. GS1.fi löytyy ohjeet EAN-viivakoodien hommaamiseen.
sellisti
15.03.2015 18:29:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onko kaupunginorkesterien muusikoiden palkkauksessa jotain ikä-/kokemuslisäkäytäntöä..? Mennäänkö KVTESin mukaan, vai sovelletaanko käytäntöä orkesterikohtaisesti? En tarkoita siirtoa vähemmän vaativiin tehtäviin.
 
Nimim. "Viisi vuotta kohta täynnä"
 
Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin / Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen
efunkelist
15.03.2015 20:33:18
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Paljon kiitoksia Lottaliinalle ja Juholle muusikoiden liittoon vastauksesta! Nyt on evästä jolla perustella omaa hinnoittelua niin itselle kuin keikkapaikoille!
 
Ja ihan helkkarinmoisesti kiitoksia Muusikoiden.netille tästä yhteistyökanavasta!
 
vtaina: Loistava ketju, kiitos tästä sekä Muusikoiden.net:lle että Muusikoiden liitolle!
 
Tuohon efunkelistin kysymykseen keikkahinnoittelusta vielä sellainen näkökulma, että on eri asia olla koulutettuna ammattilaisena tilauksesta soittamassa prima vista, kuin että on innokas musiikin harrastaja joka on perustanut bändin ja tekee ensimmäisiä keikkojaan. Muusikkojen liiton vastaus lienee osoitettu ensin mainitulle ryhmälle, koska heitä liitto pääasiassa edustaa.
 
Ammattilaiselle, joka on tilauksesta paikalla, kuuluu ammattilaisen korvaus. Harrastelijatason keikkojen hinnoittelu onkin sitten aivan oma lukunsa, jossa on paljon enemmän muuttujia ja niissä kuvioissa varmaan lähdetään alimillaan sieltä juomalippu+kebab tasolta. Kysymyksestä ei täysin käynyt ilmi minkäläinen tilanne kysyjän kohdalla on.

 
Totta, totta! Mutta maksaako tilaaja tehdystä työstä vai tekijän pätevyydestä? Joskus leipiintynyt primavista-ammattilainen on yhtä sykähdyttävä kuin jukeboxi ja toisaalta kouluttamaton _intohimoinen_ harrastaja saattaa tarjota ikimuistoisen esityksen biiseistä jotka on vimpanpäälle treenattu. "Harrastelija" ei välttis ole kokematon eikä huono. Muttajuu, enpä tarkemmin esittänyt mikä allekirjoittaneen tilanne on vaan kysymys oli yleisluontoinen. Neuvottelukysymyshän se joka tapaukasessa on mutta kaipasinkin jotain eväitä korvausneuvotteluihin.
 
"Tauko on vahvin nuotti" - Carlo Magi (1980-2008)
Entropia666
16.03.2015 13:36:53
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

nakedzen: Pari omakustannetta pihalle laittaneena:
 
Digilevitykseen cdbaby.com, muitakin toki löytyy mutta tuo on hyväksi todettu.

 
Itse suosittelen suomalaista musickickup.comia:
- Ilmainen
- Ei vedä välistä
- Matsku menee kaikkiin tärkeimpiin (Spotify, iTunes, Deezer, Google Play)
- Massit saa haltuun paypalilla
 
Thrash Metal Inkvisitor || Uusi saitti rokkikuville: H A J E . F I
Muusikkojen liitto
17.03.2015 10:34:09 (muokattu 17.03.2015 10:46:31)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mikael: Mikä on Muusikkojen liton kanta taannoin Ninni Poijärven esiin nostamaan epäkohtaan, jossa Helsingin Kaupunki maksattaa teosto-maksut artisteilla heidän omista esiintymisistään kaupungin tilaamissa tapahtumissa?
 
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/0 … isti-maksaa?ref=ydd-related-program

 
Kiitos kysymyksestä! Kun asia nousi esiin, selvitettiin sitä laajasti myös Muusikkojen liitossa. Tilanne näyttää tietojemme mukaan tältä:
 
- Helsingin kaupungilla on Teoston kanssa nk. kuntasopimus, jonka perusteella kaupunki maksaa musiikin käytöstä Teostolle vuosittaisen korvauksen. Korvaus on kiinteä, ja sen suuruus perustuu kaupungin asukaslukuun.
 
- Kuntasopimus kattaa musiikin käyttämisen ainoastaan kaupungin omissa tiloissa ja tilaisuuksissa. Sopimuksen piirissä on esim. musiikki koulujen ja sairaaloiden tilaisuuksissa, sekä taustamusiikki kaupungin virastoissa ja odotusmusiikki puhelinlinjoilla.
 
- Jos kaupunki järjestää konsertin yhteistyössä artistin kanssa, kuntasopimus ei kata Teosto-korvauksia. Tilaisuudesta pitää tehdä erillinen Teosto-ilmoitus, ja maksaa korvaukset erikseen.
 
Saamiemme tietojen mukaan kaupungin puolella on tehty periaatepäätös, jonka mukaan tietyissä esiintymispaikoissa (esim. Malmitalo) ei järjestetä ollenkaan kaupungin omia tilaisuuksia. Näissä paikoissa tilaisuudet toteutetaan aina esim. yhteistuotantoina. Yhteistuotannossa kaupunki ei yleensä maksa artistille palkkaa, vaan artisti osallistuu taloudelliseen riskiin saamalla palkkion osuutena lipputuloista. Samalla kun sovitaan tulojen jakamisesta, sovitaan myös kulujen jakamisesta.
 
Julkisuuteen tulleessa tapauksessa Teosto-korvausten jakaminen oli ilmeisesti jäänyt sopimatta, ja korvausten maksaminen sälytettiin yllättäen artistille. Myöhemmin kaupunki kuitenkin ilmoitti artistille maksavansa Teosto-laskun.
 
Ohjeistus vastaaviin tilanteisiin on tällä hetkellä seuraava: kun on kyse yhteistuotannosta, pitää osapuolten sopia sekä tulojen että kulujen jakamisesta. Teosto-korvaukset ovat osa kuluja. Osapuolten pitää sopia selkeästi siitä, kuka vastaa Teosto-korvausten maksamisesta, tai miten ne osapuolten kesken jaetaan. Jos kyse ei ole yhteistuotannosta, pitää kaupungin vastata myös Teosto-korvausten maksamisesta.
 
Lottaliina Pokkinen
lakiasiainpäällikkö
Suomen Muusikkojen Liitto ry
 
Muusikkojen liitto
17.03.2015 11:26:11 (muokattu 17.03.2015 12:08:30)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Entropia666: Ei mikään yksittäinen suora kysymys, mutta onko heittää keltanokille jotain juttuja joita:
 
1) Kannattaa ehdottomasti välttää soppareissa ja joista tunnistaa sopparin joka kannattaa jättää väliin?
2) Onko bändeillä mitään neuvotteluvaraa sopparin numeroihin? Jos on, niin millaista liikkumavaraa on?
3) Onko sopimuksissa yleisiä standardeja joita seurataan tai joihin kannattaisia pyrkiä jos sopimusta tarjottaisiin. (Käytännössä vähän sama kun vastavalmistuneena haet töitä etkä tiedä tarkkaan alan palkkoja ja et halua hinnoitella itseäsi pihalle, mutta et liian alaskaan).

 

Kiitos kysymyksestä! Alla vastaukset, jotka on kirjoitettu olettaen että kysymyksellä viitataan perinteisiin levytyssopimuksiin:

1) Sopimukset ovat aina kokonaisuuksia, joten on mahdotonta sanoa yksittäistä asiaa, jonka perusteella sopimusta ei kannata tehdä. Sopimuksen pitää kokonaisuutena olla sellainen, että se tuntuu kohtuulliselta ja hyväksyttävältä. Suosittelen kuitenkin olemaan erityisen kriittinen esim. silloin, jos yhtiö vaatii levytyssopimuksen osana kustannussopimuksen ja/tai keikkamyyntisopimuksen allekirjoittamista.

2) Mitä isompi yhtiö, sitä vähemmän liikkumavaraa. Yleensä perinteisen levytyssopimuksen rojaltit ovat haarukassa 8-20 %.Neuvotteluasema vaikuttaa siihen, mihin rojalti asettuu, ja millaisia vähennyksiä rojaltista vaaditaan tehtäväksi. Rojaltiin kohdistuvia vähennysehtoja on käsitelty toisaalla tässä ketjussa, ks. vastaus kysyjälle Spedemix.

3) Koska levytyssopimus ei ole työsopimus, ei siihen ole olemassa työehtosopimusten kaltaista vähimmäistasoa. Taidealan ammattiliitot ovat vaatineet tekijänoikeuslakiin muutosta, jonka perusteella taiteilijoille taattaisiin kohtuulliset korvaukset ja ammattiliitoille annettaisiin oikeus neuvotella alalle mallisopimuksia. Toistaiseksi eduskunta ei ole lämmennyt tälle ajatukselle - vastustus käyttäjäpuolella on kovaa.

Kokemukseni mukaan tärkein sopimusehto on viime kädessä sopimuksen pituus. Jos yhteistyö ei toimikaan odotetusti, on tärkeää tietää että sopimuksesta pääsee kohtuullisessa ajassa eroon. Sopimuksen pituus viittaa sekä sopimuksen kattamien levyjen määrään että siihen, että sopimukseen on kirjattu selkeä aikataulu, jonka puitteissa levyt valmistetaan ja julkaistaan.

Viime kädessä kokonaisuus ratkaisee sopimuksen mielekkyyden. Ratkaisun tekemiseen kannattaa ehdottomasti hakea apua esim. ammattiliiton juristilta tai muulta asiantuntijalta. Esimerkiksi Muusikkojen liittoon on meidän jäsentemme ansiosta vuosien saatossa kertynyt satojen levytyssopimusten arkisto, joten täällä tiedetään varsin hyvin se, millaisia ehtoja alalla kulloinkin liikkuu.


Lottaliina Pokkinen
lakiasiainpäällikkö
Suomen Muusikkojen Liitto ry
 
Muusikkojen liitto
17.03.2015 11:34:01 (muokattu 17.03.2015 12:08:45)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

HK: Kysymys mihin ei löydy suoraa vastausta Teoston sivuilta:
Pieni harrastelijabändi joka koostuu aikuisista työssäkäyvistä ihmisistä soittelee huvikseen covereita ja kun saa jonkun biisin vedettyä vimpan päälle niin päättää nauhoittaa sen ja jakaa Youtubessa.
 
Juristin näkemys asiaan?

 

Tekijänoikeuslaki tekee selkeän eron teosten yksityisen ja julkisen käytön välillä. Cover-biisien soittaminen treenikämpällä on täysin sallittua, eikä siihen tarvita kenenkään lupaa. Kun cover-biisi halutaan julkaista esim. äänilevyllä tai netissä, pitää alkuperäisten tekijöiden tekijänoikeuksia kunnioittaa. Toisin sanoen: siihen tarvitaan alkuperäisten tekijöiden lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvitse lähteä hakemaan henkilökohtaisesti Madonnalle soittelemalla, vaan asiaa hallinnoivat Teosto ja NCB.

Äänitteisiin liittyviä tallennuslupia hallinnoi Pohjoismainen tekijänoikeustoimisto NCB. Cover-levyn tekeminen on sallittua, kunhan hakee levylle tallennusluvan NCB:ltä, ja maksaa lupaan liittyvät maksut. Lisää tietoja ja tarvittavat yhteystiedot löytyvät täältä:

http://www.ncb.dk/fi/index.html

Videolle tallennetun cover-biisin jakaminen netissä on asia, josta pitää sopia Teoston kanssa. Lisää tietoa aiheesta löytyy täältä:

http://www.teosto.fi/kayttajat/luvat/273/m/305.

Alkuperäisten tekijöiden oikeuksien kunnioittaminen tarkoittaa myös sitä, ettei teosta saa kääntää toiselle kielelle tai sovittaa ilman alkuperäisten tekijöiden lupaa. Näitä lupia ei saa Teostosta, vaan ne pitää hakea henkilökohtaisesti alkuperäiseltä tekijältä, tai häntä edustavalta kustannusyhtiöltä.

 
Lottaliina Pokkinen
lakiasiainpäällikkö
Suomen Muusikkojen Liitto ry
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «