Muusikoiden.net
04.12.2016
OGRE | Klikkaa tästä lisätietoa ja jälleenmyyjät 

Musiikkibisnes »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Mikä erottaa demon julkaisukelpoisesta äänitteestä?
1 2 3
Koivulahti
05.01.2010 13:49:56 (muokattu 07.01.2010 00:06:26)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Olen kuullut otsikon kysymykseen niin monta vastausta (+ nähnyt ja kuullut niin monta poikkeusta) etten oikein enää tiedä mitä mieltä olisin.
Kertokaapa valveutuneita näkemyksiänne. Miellään useammalla kuin yhdellä sanalla ;)
 
EDIT:
Siis käyttötarkoituksen lisäksi tottakai.
lion
06.01.2010 09:46:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Koivulahti: Olen kuullut otsikon kysymykseen niin monta vastausta (+ nähnyt ja kuullut niin monta poikkeusta) etten oikein enää tiedä mitä mieltä olisin.
Kertokaapa valveutuneita näkemyksiänne. Miellään useammalla kuin yhdellä sanalla ;)

 
No poikkeuksiahan on aina, mutta aika usein demoista puuttuu kuitenkin se viimeinen silaus joka tekee siitä levyn kuuloisen. Mutta suurimmat erot lienee:
 
- Hyvä soittosuoritus ja äänitys
- Erottelevuus, stereokuvan syvyys on usein kohdallaan julkaisukelpoisessa äänitteessä.
- Pienet yksityiskohdat, efektit, automaatiokikat: biisin sisältämät elementit muuttuvat biisin edetessä
- Soi pääsääntöisesti yhtä kovaa kuin muut julkaistut äänitteet samalla vuosikymmenellä
 
Ehkä vois sanoa että julkaisukelpoisessa äänitteessä toteutuu samat asiat kuin elokuvan äänisuunnittelussa:
Juonta ja tapahtumia tukevan musiikin lisäksi tarvitaan atmosfäärit, pistetehosteet, foleyt ja tarkka automatisointi jotta tärkein, eli dialogi ei pääse hukkumaan.
 
Jotain tällaista ajattelin ma.
 
- Li'oN
 
xerxes
06.01.2010 15:03:30
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Missä mielessä 'julkaisukelpoinen'? Että on julkaistu? Monet demot on äänenlaadullisesti/teknisesti parempia kuin monet julkaistut ääniteet. Ei niitä sillä akselilla voi yksiselitteisesti erotella. Tuossa voi tuon monet-sanan paikalla olla jommassakummassa paikassa jotkut. Mutta idea on se että äänenlaadullisesti katsottuna nuo menee oikeasti päällekkäin.
 
Demo tehdään demonstroimaan jonkin tekijän tai esittäjän materiaalia tai kykyjä muuten. Vaikkapa sitä varten että saisi keikkoja tai pääsis levyttämään. Eli saisi julkaistuksi jotain ihan virallisestikin.
 
Demoa ei siis alkujaan ole tarkoitettu julkaistavaksi. Se lienee se ainoa juttu jossa sen eron voi oikeasti määrittää.
 
Relax. http://www.hiljaisetaskeleet.co.nr
Koivulahti
06.01.2010 19:15:59 (muokattu 06.01.2010 19:33:39)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

xerxes:
 
Demoa ei siis alkujaan ole tarkoitettu julkaistavaksi. Se lienee se ainoa juttu jossa sen eron voi oikeasti määrittää.

 
Juu.. käyttötarkoitusero on kyllä selvä, enkä tarkoittanut kysymyksellä sitä.
Koivulahti
06.01.2010 19:24:05 (muokattu 06.01.2010 19:39:12)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

lion: No poikkeuksiahan on aina, mutta aika usein demoista puuttuu kuitenkin se viimeinen silaus joka tekee siitä levyn kuuloisen...
 
Voisiko tuon ehkä typistää sanomalla, että julkaisuksi kelpaava versio on ainakin niin hyvin tehty, että sitä ei enää voisi mitenkään parantaa?
 
xerxes: Monet demot on äänenlaadullisesti/teknisesti parempia kuin monet julkaistut ääniteet. Ei niitä sillä akselilla voi yksiselitteisesti erotella. Tuossa voi tuon monet-sanan paikalla olla jommassakummassa paikassa jotkut. Mutta idea on se että äänenlaadullisesti katsottuna nuo menee oikeasti päällekkäin.
 
Näin mäkin asian näen ja sepä tässä pakkaa sekoitaakin. Varsinkin iskelmäosastolla mua toistuvasti hämmentää joidenkin radiosoittoon (ja jopa myyntiin) päätyneiden äänitteiden tekninen toteutus.
 
Silti esim. Mies ja kitara -juttuja kyllä kuulisin radiosta (ja kovolta) mieluusti enemmänkin. Ja mieluiten vähemmän sliipattuina toteutuksina (jolla en kuitenkaan tarkoita huonoa äänenlaatua).
kimurantti1
06.01.2010 22:13:42 (muokattu 06.01.2010 22:14:23)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Koivulahti: Voisiko tuon ehkä typistää sanomalla, että julkaisuksi kelpaava versio on ainakin niin hyvin tehty, että sitä ei enää voisi mitenkään parantaa?
 
Aina voi jotenkin parantaa. Olisiko tää koko ketjun asia muotoiltu paremmin niin, että mitä yleensä edellytetään julkaisukelpoiselta levyltä? Hyvä soundisista levyistä on paljon esimerkkejä. Voisitko vaikkapa heittää esimerkiksi muutaman levyn tai kipaleen, jotka mielestäsi eivät täytä standardeja, joita nykypäivän kaupalliselta levyltä voidaan odottaa? Niitä voitaisiin sitten funtsia, että mikä niissä on pielessä (tai näin neutraalimmin, mitä niissä on tehty eri tavalla) verrattuna sellaisiin levyihin, joita yleisesti pidetään hyvin tehtyinä.
 
http://www.piecemakerband.com
"Practice cures most tone issues." -John Suhr
Koivulahti
07.01.2010 00:03:28 (muokattu 07.01.2010 10:38:37)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kimurantti1: Olisiko tää koko ketjun asia muotoiltu paremmin niin, että mitä yleensä edellytetään julkaisukelpoiselta levyltä? Hyvä soundisista levyistä on paljon esimerkkejä. Voisitko vaikkapa heittää esimerkiksi muutaman levyn tai kipaleen, jotka mielestäsi eivät täytä standardeja, joita nykypäivän kaupalliselta levyltä voidaan odottaa? Niitä voitaisiin sitten funtsia, että mikä niissä on pielessä (tai näin neutraalimmin, mitä niissä on tehty eri tavalla) verrattuna sellaisiin levyihin, joita yleisesti pidetään hyvin tehtyinä.
 
No henk. koht en halua ottaa kenenkään yksittäisen artistin tuotantoa esille tuossa valossa. Veikkaan kyllä että tavallisesta kansasta 90% pitää kaikkea kaupan hyllylle päätyvää kaupallista tuotantoa "hyvin tehtynä". He kun eivät juuri asiaa kyseenalaista.
 
Lähinnä halusin kuulla muiden (musiikki-ihmisten) näkemyksiä asiaan, en niinkään saada mitään absoluuttista vastausta. Sellaista tuskin on olemassakaan =D
 
----
 
Itse olen ajatellut että jos se kelpaa yleisölle, niin se on tarpeeksi hyvä, mutta vähän väliä ajaudun jonkun hifistin kanssa väittelemään asiasta ja näkemysero saattaa olla hyvinkin suuri ja vasta-argumentointi varsin monipuolisesti perusteltua.
 
----
 
Ihan selkeää ei ole edes se, kuinka paljon äänitettä voi ns. tekohengittää yli. Monelle kun tuntuu sekin olevan kaupallisen äänitteen kriteeri että kaikki on suodatettu niin moneen kertaan, että lopputulos on hyvin kaukana artistin reaalista tulkinnasta - kyvyistä puhumattakaan.
 
Erinomainen vastakkainen esimerkki on mun mielestä vaikka tuo Jarkko Martikaisen "Jokainen sotilas on vihollinen" joka varmaan on hyvinkin huolella tehty, mutta joka on kyllä toteutukseltaan äärimmäisen minimalistinen. Ja ennenkaikkea autenttisen kuuloinen.
 
Siitä huolimatta (tai ehkä juuri sen takia) se on Suomen virallisella latauslistalla, sijalla kaksi (10.12).
 
----
 
Sitten oma lukunsa on tietysti kaikki vanha musiikki, joka on äänitetty ennenkuin studiotekniikka on ollut nykyisellä tasolla!
 
Eräs tuttu sanoi joskus että kun hän kuuntelee radioo ja siellä soi Hurriganes, niin se asettaa sen yhtyeen sen ajan viitekehykseen ja antaa huonon äänenlaadun sen perusteella anteeksi.
 
Mä taas en ole ikinä osannut ajatella tolla tavalla! Mun mielestä kaikki ääni on samalla viivalla, mutta mä oon myös sen verran maallikko, etten osaa kaivata sellaisia asioita joita niistä puuttuu. Sen takia niistä ei mun mielestä myöskään puutu mitään! Mä olen ihan täysin ehdollistunu Hurriganesin jytkeelle sellaisena kuin se oli, enkä mä näe että ne vois nykytekniikan valossa olla jotenkin parempia äänitteellä!
 
- Silti olen usein kuullut sanottavan vastakkaista. Monilla eri perusteilla.
 
----
 
Nää kaksi esimerkkiä tällä tavalla positiivisessa valossa. Toimivien bändien Ö-luokan julkaisuja en viitsi ruveta sormella osoittelemaan. The truth is out there ;D
 
EDIT:
Linkki vielä tohon Martikaisen biisiin: http://www.youtube.com/watch?v=9irbs9Ww9S4
kimurantti1
07.01.2010 02:46:48
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No henk. koht en halua ottaa kenenkään yksittäisen artistin tuotantoa esille tuossa valossa.
 
No tuota. Ymmärrän kyllä, eikä mun tarkoitus ollut lietsoa mihinkään dissaukseen, mutta jos levy on kaupallisesti julkaistu, niin ei se missään lasikaapissa enää ole, vaan kyllä niitä saa hyvää makua noudattaen kritisoida jos jonkun mielestä aihetta on. Ilman konkreettisia esimerkkejä tällainen keskustelu menee vaan filosofiseksi länkytykseksi.
 
Oon samaa mieltä siitä, että jos tuotos kelpaa yleisölle, niin silloinhan se oli ainakin jonkinlaiset löyhät standardit täyttävä. Kyllä nykyään tehdään monia levyjä suorastaan liian hyväsoundisiksi. En nyt siis meinaa mitään "kaikki nykymusiikki on liian kliinistä" -lässytystä, vaan sitä, että tuolla suuressa maailmassa käytetään todella paljon aikaa ja rahaa sellaisten juttujen hiomiseen, jotka ei 99% yleisöstä tee minkäänlaista lisäarvoa. Mutta sitten jos rahaa on, niin kyse ei ole pelkästään enää siitä, että mikä menee läpi, vaan voidaan tehdä enemmän omilla ehdoilla ja itselleen sitä musaa.
 
Onneksi suurelle yleisöllekään ei sentään kaikki mene läpi. Räikeimpänä esimerkkinä tästä on muutaman vuoden takaiset Indx ja Jane, joista ei vuoden päästä paljoa enää kuultu, kun molemmat levyt floppasivat niin, että myivät murto-osan siitä mitä niiltä odotettiin. Yksi syy oli eittämättä se, että joitain vuosia takaperin noita "formaattibändejä" oli vielä enemmän kuin nyt. Toinen syy kaunistelematta sanottuna se, että tuote oli ihan oikeasti aika luokaton, eikä pelkästään muusikoiden ja hifistien mielestä. Enpä ole kenenkään kuullut voivottelevan tai kyselevän, että "mihinkäs ne katosivat".
 
Otit myös puheeksi nykymusiikin soundin. Sehän on kuitenkin makuasia. Mä myös pidän vähän orgaanisemman kuuloisesta musasta, mutta se ei ole nykymusiikin soundi. Jos tehdään ns. hittilevyä, siis levyä jonka odotetaan breikkaavan kaupallisesti kunnolla, niin sen täytyy olla ajan soundille uskollinen, tai ainakin aika lähellä sitä. 90-luvulla syntyneiden mielestä Beatlesien levyillä on luokatonta soundia, 50-luvulla syntyneiden mielestä nykylevyillä on luokatonta soundia, näin kärjistäen. Suuri yleisö tarvitsee tutun kuuloisen soundimaailman, ja nykymusiikin soundi-ihanne ja soundimaailma ei ole orgaaninen tai autenttinen. Näin siis pop-musiikissa, tarkentaakseni. Tääkin on kaksipiippuinen juttu. Ensin levyjä alettiin tehdä tietyn soundisiksi ja ihmisten korvat alkoivat tottua siihen. Tällä hetkellä suuren yleisön mielestä tää yliprosessoitu ja epäorgaaninen soundimaailma on "normaali" musiikin soundi, ja siksi se on heille helppoa kuunnella. Tarjonta loi kysynnän ja kysyntä luo uutta tarjontaa. Tuota Martikaisen biisiä en muista, niin en siihen kommentoi.
 
Jos mä mietin miten kuuntelen musiikkia, niin en mä anna minkään ajan hengen takia "anteeksi" sitä, jos en tykkää jonkun levyn soundeista, oli se sitten 20-, 60- tai 2000-luvulla tehty. Tietenkin ymmärrän mistä se johtuu, että levy kuulostaa miltä kuulostaa, ja 60-luvulta tähän päivään tehdyistä levyistä pystyn 95% todennäköisyydellä sanomaan soundin perusteella, että millä vuosikymmenellä levy on tehty. Mutta mä uskallan väittää olevani keskiverto kuuntelijaa (sikälimikäli sellaista täydellistä keskiarvoa on olemassakaan, mutta ymmärtänet pointin) vähän valveutuneempi ja kriittisempi musan kuuntelija. Mä pystyn kuuntelemaan musaa vaikka se olisikin kuinka ihmeellisen soundista. Toisaalta mä kuuntelen myös musiikista paljon sellaisia juttuja, jotka on monien muiden mielestä täysin epäolennaisia tai suorastaan merkityksettömiä juttuja.
 
Oliko tää sitä mitä kaipasit? Mä en nimittäin potisi huonoa omatuntoa puhua ihan konkreettisista esimerkeistä. Jos joku on levyn julkaissut, niin silloin siitä pitää kritiikkiäkin kestää. Mutta niinhän se menee, että aiheellinen kritiikki sattuu eniten. Täysin yliampuvalle ja luokattomalle kritiikille voi vaan nauraa.
 
http://www.piecemakerband.com
"Practice cures most tone issues." -John Suhr
lion
07.01.2010 09:27:01 (muokattu 07.01.2010 10:33:20)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

edit: en jaksakaan enää jauhaa tästä. Itsesensuuri iski.
 
JoKo
07.01.2010 09:29:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Levyn erottaa demosta siitä että joku on valmis maksamaan levystä. Mulle ainakin demo tarkoittaa nopeasti tehtyä, suuntaa antavaa hahmotelmaa. Tehdään aina bändin kanssa demot levyn biiseistä ja kokeillaan mitkä jutut toimii. Joskus demoksi tarkoitettu biisi on päätynyt levyllekin kun on saavutettu jotain sellaista ainutkertaista tunnelmaa mitä ei pystynytkään uudestaan toistamaan.
 
Koivulahti
07.01.2010 10:37:37 (muokattu 07.01.2010 10:39:56)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kimurantti1:
Oliko tää sitä mitä kaipasit? Mä en nimittäin potisi huonoa omatuntoa puhua ihan konkreettisista esimerkeistä. Jos joku on levyn julkaissut, niin silloin siitä pitää kritiikkiäkin kestää. Mutta niinhän se menee, että aiheellinen kritiikki sattuu eniten. Täysin yliampuvalle ja luokattomalle kritiikille voi vaan nauraa.

 
Jep. Tää oli just sellaista "länkytystä" mitä toivoin :)
 
Tuo kuulijan korvan tottuminen onkin aika mielenkiintoinen juttu. Esim. kun kuulin ensimmäisen kerran venäläistä (nyky)musiikkia 2000-luvun alussa, niin mun oli todella vaikea ymmärtää että miten niin käsitellyt vokaalit voi kellekään kelvata, kun täällä Suomessa silloin 2000-luvun alussa ihmiset piti ihan huijauksena jos lauluraidasta kuulee, että sitä on muokattu.
 
Paljonko tällaisia maakohtaisuuksia mahtaa olla?
Vai onko nekin jo tasoittuneet globalisoitumisen myötä?
 
lion: edit: en jaksakaan enää jauhaa tästä. Itsesensuuri iski.
 
:D
lion
07.01.2010 12:11:00 (muokattu 07.01.2010 12:20:45)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Koivulahti:
:D

 
Rupesin jo mun postauksellani odottamaan bannausta, niin päätin että ei mun ehkä pidä aina aukoa kärkkäitä provosoivia mielipiteitä. Kun tääl mnetissä ei oikeen toi sananvapaus toteudu niin hyvin kun toivoisin.. Mulla on ehkä outo huumorintaju kun saan kicksejä pienestä provosta ja näpäyttelystä :D
 
Koivulahti
07.01.2010 12:57:28 (muokattu 07.01.2010 12:57:41)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

lion: Rupesin jo mun postauksellani odottamaan bannausta, niin päätin että ei mun ehkä pidä aina aukoa kärkkäitä provosoivia mielipiteitä. Kun tääl mnetissä ei oikeen toi sananvapaus toteudu niin hyvin kun toivoisin.. Mulla on ehkä outo huumorintaju kun saan kicksejä pienestä provosta ja näpäyttelystä :D
 
Mä ehdin kyllä lukea sen sun sepustukses, eikä se mun mielestä nyt niin paha ollu :D
lion
07.01.2010 13:58:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Koivulahti: Mä ehdin kyllä lukea sen sun sepustukses, eikä se mun mielestä nyt niin paha ollu :D
 
voipi olla, mut ilmeisesti mun nyt vaan pitää yrittää opetella käyttäytymään tai siirtyä enenevissä määrin gearslutzin puolelle.. :)
 
zepeteus
10.01.2010 15:21:31
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Xerxes sivusi jo omaakin pointtiani, eli että demo kirjaimellisesti esittelee yhtyeen/artistin erinäisiä tarkoituksia varten, muttei ole sellaisenaan tarkoitettu lopulliseksi julkaisuksi.
 
Laatunsa puolesta jotkut demot kelpaavat julkaistavaksi, mutta hyvälläkin demolla ja lopullisella julkaisulla on useimmiten se ero, että biisivalikoima ja -järjestys on erilainen. Demoissa voi ja pitääkin tarjota parastaan heti eikä kehitellä hienoja kaaria jotka avautuvat vasta puolen tunnin kuuntelulla, albumeilla (?) taas voi olla suotavaakin kehitellä ja kasvatella. Sinkut asia erikseen, samaten kuin ne joilla tarjonta on ne kaksi biisiä tai jotain.
 
kivi
22.01.2010 21:43:58
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kyllä se taitaa nykyään olla niin, että demon odotetaan olevan julkaisuvalmista materiaalia, varsinkin jos kyseessä on levy-yhtiölle suunnattu bändidemo. Erot mahdolliseen lopulliseen julkaisuun tulevat sitten markkinoinnin toiveista, kun on keskusteltu millä tavalla yhtyeen "peli avataan".
 
Aika usein ne esikoissinkut tai -ep:t ovat vain uudelleenmasteroituja demoja.
 
Demoja on sitten monenlaisia, on biisidemoja joiden ei ole tarkoituskaan olla lopullisia toteutuksia vaan lähinnä idealuonnoksia, ja sitten on keikkademoja joilla esitellään materiaalia keikkamyyntiä silmälläpitäen. Varsinkin albumeista on tapana äänittää ensiksi tuotantodemo jolla testataan sovitukset ja kokonaisrakenne, ja sellainen voi olla hyvinkin raaka koska sitä ei ole tapana soittaa kenellekään ulkopuoliselle. Levy-yhtiölle suunnattu hyväkään bändidemo ei myöskään sinänsä riitä sopimuksen saamiseen, vaan lisäksi yhtiön edustajan täytyy päästä tutustumaan yhtyeeseen livenä ja todistaa omin silmin että ostava yleisö on jo löytänyt tai ainakin löytämässä yhtyeen.
 
"This is nothing to me! Nothing! Just a hobby! I could be basking in the sun in Florida!"
(Handsome Dick Manitoba)
S1mppa
05.02.2010 12:42:04
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Semantiikkaa, mutta olisiko levy-yhtiölle lähetettävä demo paremminkin nimeltään promo, jonka tarkoitus on nimenomaan promota tätä jo valmista pakettia? Jos demo on se huonompilaatuinen, nopeasti kyhätty vedos vaikka bändikavereille uuden biisin rakenteesta?
 
- original S1mppa -
kivi
05.02.2010 15:36:54 (muokattu 05.02.2010 15:38:12)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

S1mppa: Semantiikkaa, mutta olisiko levy-yhtiölle lähetettävä demo paremminkin nimeltään promo, jonka tarkoitus on nimenomaan promota tätä jo valmista pakettia? Jos demo on se huonompilaatuinen, nopeasti kyhätty vedos vaikka bändikavereille uuden biisin rakenteesta?
 
Ei, koska promolla on jo valmis merkitys - se on virallinen julkaisu jota ei ole kuitenkaan tarkoitettu vähittäismyyntiin. Promoja lähetetään radioihin ja esimerkiksi arvostelukappaleiksi ja se voi olla myös identtinen varsinaisen julkaisun kanssa kunhan siihen on selkeästi merkitty että kysymys on promokappeleesta (esim ÄKT:n erittäin järeällä liimalla kiinnittyvä tarra "ei myytäväksi").
 
Promot on vapautettu mekanisointimaksusta ja niitä saa olla levyn painoksesta enintään 300 kappaletta.
 
"This is nothing to me! Nothing! Just a hobby! I could be basking in the sun in Florida!"
(Handsome Dick Manitoba)
baron
06.02.2010 22:29:58
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nyt mä tiedän kun on omakohtaista kokemusta: Käytiin studiossa tekemässä äänite ja se ei todella ole julkaisukelpoinen, kai se sitten on demo (vai onko muita vaihtoehtoja?)
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
kivi
07.02.2010 02:29:20
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Nyt mä tiedän kun on omakohtaista kokemusta: Käytiin studiossa tekemässä äänite ja se ei todella ole julkaisukelpoinen, kai se sitten on demo (vai onko muita vaihtoehtoja?)
 
Ei oo mahdollista etteikö se olis julkaisukelpoinen. Pitää vaan miettiä kohderyhmä uusiksi.
 
"This is nothing to me! Nothing! Just a hobby! I could be basking in the sun in Florida!"
(Handsome Dick Manitoba)
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti