| Aihe: Demolevyn painaminen | |
|---|
|
Vaikka kansien kohdalla kyseessä on jpg-kuvat, niin kyllä tuo 600 dpi alkaa olla jo aika kohtuullinen tarkkuus. Ei se mitään silkkipainoa ole, mutta ihme hifistelijöitä jos ei kelpaa. :D
Tuo 600dpi:n käyttö lienee aika turhaa kun kuitenkin kuvat vaativat max 300dpi offset-painossa ja digipainossakin hyvät kuvat tulostuvat jo 150dpi.
Ja tosiaan sen dpi:n lisääminen ei paranna kuvan laatua voi tehdä vaikka päinvastasetkin.
"Elämä ilman murhaa on kuin elämä ilman ruokaa" (toimii sarjamurhaajan sekä lihansyöjän mottona) |
|
Tuo 600dpi:n käyttö lienee aika turhaa kun kuitenkin kuvat vaativat max 300dpi offset-painossa ja digipainossakin hyvät kuvat tulostuvat jo 150dpi.
Ja tosiaan sen dpi:n lisääminen ei paranna kuvan laatua voi tehdä vaikka päinvastasetkin.
ppi ja dpi tarkoittavat eri asioita. |
|
CMYK on muutakin kuin valikosta painamalla valittavia värejä, esimerkiksi Photoshopissa CMYK-tilassa sataprosenttiseksi K-mustaksi (eli yksi painolevy käytössä -> ei kohdistusvirheitä eikä suttuisuutta) luultu väri onkin nelivärimustaa (neljä painolevyä -> kohdistusvirheitä ja suttuisuutta) ja sitten ihmetellään, kun kansi on tukossa ja teksteistä ei saa selvää.
Photaristakin saa säädettyä väriprofiilit oikein. Suosittelen tekemään duunin ensin adobe RGB:ssä psd-muodossa ja ja vasta ihan vihoviimeiseksi yhdistämään kaikki tasot ja sitten painamalle settings/convert to profile ja ottamaan sieltä sen mikä sopii painolle (tod. näk euroscale coated jos puhutaan laatupainosta).
Mieluiten itse tekisin levynkannet InDesinilla, mutta loppujen lopuksi paras ohjelma mihin tahansa hommaan on se jota osaat parhaiten käyttää. |
|
moro
voisko joku, joka on asioinut cd-netin kanssa laittaa jotain kuvamateriaalia työnjäljestä!?
-ds-
Heitä mulle osoitteesi pikaviestinä niin lähetän sulle 1 kpl levyjä. |
 WinterMad
25.12.2008 17:33:42 (muokattu 25.12.2008 19:57:41) | |
|
E: ei mitään. |
|
Photaristakin saa säädettyä väriprofiilit oikein. Suosittelen tekemään duunin ensin adobe RGB:ssä psd-muodossa ja ja vasta ihan vihoviimeiseksi yhdistämään kaikki tasot ja sitten painamalle settings/convert to profile ja ottamaan sieltä sen mikä sopii painolle (tod. näk euroscale coated jos puhutaan laatupainosta).
Nykyäänhän suositaan paljon myös täysin puhdasta rgb-työnkulkua, jossa kuvat pidetään rgb-muodossa vielä taitossakin ja muunnetaan oikeaan profiiliin vasta pdf:n tekovaiheessa.
Jos värinhallinta on kunnossa ja kuvat eivät ole ongelmallisia (=heikkolaatuisia), tuo vastaa käytännössä samaa asiaa kuin tuo Photoshopin profiiliin konvertoiminen.
Rgb-työnkulun etunahan on se, että pystytään tekemään samasta taittoaineistosta useampaan tarkoitukseen soveltuvia painoaineistoja. Tällöinhän kuvatkin voidaan pitää reilussa koossa ja pudottaa resoluutio vasta pdf:n tekovaiheessa kulloisenkin painomenetelmän vaatimaan lukemaan.
Euroscale on muuten nykyään jo käytöstä poistuvaa tavaraa, sen alkaa korvata päivitetty FOGRA39 eri variaatioineen. Sanomalehtiin, heatsetiin yms. sitten muut dedikoidut. Mutta todennäköisesti Euroscalella (ja monella muullakin pinnoitetulle paperille suunnatulla eurooppalaisella profiililla) saa ihan hyvää jälkeä levynkansien suhteen, kyllä ne kaikki pitävät huolen ettei painovärin kokonaismäärä ammu yli.
Ylipäänsä en voi liikaa toistaa sitä, että helpoin tapa setviä painoteknisiä ongelmia on ottaa yhteyttä käytettävään painoon jo etukäteen - kyllä sieltä kerrotaan heidän työnkululleen sopivimmat väriprofiilit ja muut aineistovaatimukset.
Look behind you, a three-headed monkey! |
|
Nykyäänhän suositaan paljon myös täysin puhdasta rgb-työnkulkua, jossa kuvat pidetään rgb-muodossa vielä taitossakin ja muunnetaan oikeaan profiiliin vasta pdf:n tekovaiheessa.
Totta. Tässä on kuitenkin otettava huomioon että kuvat pitää tuolloin sisällyttää siihen tiedostoon (eli linkittäminen ei useimmissa ohjelmissa riitä) tai muuten käy niin että kaikki muu muuttuu kyllä nätisti rgb:stä cmyk-muotoon, mutta kuvat jää rgb:ksi, siis silloin kun käytetään taitto-ohjelmaa, eikä tehdä vaikkapa koko hommaa Photarissa.
Itsekin pidän mahdollisimman pitkään kuvat aina RGB-muodossa syystä että väriavaruus on lähtökohtaisesti suurempi ja RGB:n kanssa operointi on häviöttomämpää. CMYK:in kanssahan tilanne on se että jokaisen osavärin toinen pää on valkoinen, eli ei mitään, kun taas RGB:ssä jokaisen osavärin toisessa päässä on joku toinen väri. Näin ollen informaatio vain muuttuu. Ei häviä :) ....no, tokihan me tiedämme että aina sitä informaatiota katoaa, mutta ei kuitenkaan yhtä paljon kuin CMYK:in kanssa katoaisi.
...mutta joo.. kunhan kaikki matsku on siinä konvertointivaiheessa keskenään samassa profiilissa niin homma yleensä toimii, tai tulee ainakin tasaista laatua. Toisaalta kun taiton viimeistelyvaiheessa jo kääntää värit oikeiksi CMYK:eiksi niin voi ehkä kunnolla kalibroidussa työtilassa paremmin arvioida mitä tuleman pitää... Tietyt värit kun tahtoo aina olla ihan erilaisia CMYK:issä kuin RGB:ssä... Osin makuasioitakin. Pääosa että tietää mitä tekee ja jälki on sen mukaista. |
|
Totta. Tässä on kuitenkin otettava huomioon että kuvat pitää tuolloin sisällyttää siihen tiedostoon (eli linkittäminen ei useimmissa ohjelmissa riitä) tai muuten käy niin että kaikki muu muuttuu kyllä nätisti rgb:stä cmyk-muotoon, mutta kuvat jää rgb:ksi, siis silloin kun käytetään taitto-ohjelmaa, eikä tehdä vaikkapa koko hommaa Photarissa.
Kyllä se nykyohjelmissa riittää se linkityskin, aito pdf-export osaa kyllä käsitellä kuvat ihan oikein mukaan. Eri asia sitten, jos Suomi-tyyliin käytetään jotain eilispäivän softia.
Look behind you, a three-headed monkey! |
|
Kyllä se nykyohjelmissa riittää se linkityskin, aito pdf-export osaa kyllä käsitellä kuvat ihan oikein mukaan. Eri asia sitten, jos Suomi-tyyliin käytetään jotain eilispäivän softia.
Mulla on jokapäiväisessä ammattikäytössä CS3-paketti kokonaisuudessaan.
Jos sulla on vektorit taitto-ohjelmassa rgb:tä ja kuvat linkkien päässä jos missäkin väriprofiilissa, esim. yx cmyk euroscale coated ja toinen vaikka sanomalehtien suosimassa ISO-newspaper 26v4 profiilissa (jos muistan oikein) ja sitten vielä on pari kuvaa jotka on sRGB:ssä niin kyllä siinä on liikaa laskemista distillerillekin (Export PDF-toimintokin Adoben ohjelmissa kutsuu Distillerin tekemään sen prosessin).
Homma toimii ehkä silloin vielä kun kaikki on siististi samassa väriprofiilissa ennen konvertointia (mä kyllä silti embeddaisin kuvat tiedostoon ennen sitä). |
|
Mulla on jokapäiväisessä ammattikäytössä CS3-paketti kokonaisuudessaan.
Jos sulla on vektorit taitto-ohjelmassa rgb:tä ja kuvat linkkien päässä jos missäkin väriprofiilissa, esim. yx cmyk euroscale coated ja toinen vaikka sanomalehtien suosimassa ISO-newspaper 26v4 profiilissa (jos muistan oikein) ja sitten vielä on pari kuvaa jotka on sRGB:ssä niin kyllä siinä on liikaa laskemista distillerillekin (Export PDF-toimintokin kutsuu Distillerin tekemään sen prosessin).
Homma toimii ehkä silloin vielä kun kaikki on siististi samassa väriprofiilissa ennen konvertointia (mä kyllä silti embeddaisin kuvat tiedostoon ennen sitä).
Kuulostaa kyllä aika kummalliselta, meillä kaikki kama on Indesignissä aina linkitettynä jo senkin takia, että pystytään helposti editoimaan tavaraa jos/kun tulee muutoksia ja uusia projekteja.
Mitään ongelmia ei ole koskaan ollut. Vektorikama on painotöissä aina CMYK-tavaraa (miksi sitä nyt RGB-muotoon tekemään alunperinkään).
Ja ne kuvat ovat siis rgb:tä kaikki, eivät tietenkään kaikenkarvaisissa eri CMYK:eissä, siinähän hävitetään dataa ja laatua, jos käytettäisiin vaikkapa sanomalehtiprofiiliin "kuivattua" pdf:ää aikakauslehtimatskun tekoon. Ja hävitetään koko rgb-työnkulun edut. Jos projektiin on saatavilla vain kaikenkarvaista kamaa, niin sitten toki täytyy hoitaa profiilimuunnokset käsin jo ihan laadun takaamiseksi.
Embeddaaminen kasvattaa vain tiedostokokoa turhaan enkä näe siinä sen kummempaa etua kyllä, helpompaa on pitää kuvamateriaali erillään editoitavissa koko projektin ajan ja laittaa ne pakettiin vasta painoaineistoa tehdessä. Eri asia jos arkistoidaan projekteja ja siirrellään niitä edes takaisin, tällöinkin kyllä package-toiminto yleensä riittää ja linkit on helppo päivittää, jos Indesign ne hukkaa.
Mutta kukin tyylillään ja tarpeiden mukaanhan sitä työkaluja käytetään. Eikä tämä työtapaorientoitunut debatti liity enää aiheeseen kuin löyhästi, joten antaapa olla :)
Look behind you, a three-headed monkey! |
|
Mutta kukin tyylillään ja tarpeiden mukaanhan sitä työkaluja käytetään. Eikä tämä työtapaorientoitunut debatti liity enää aiheeseen kuin löyhästi, joten antaapa olla :)
Jees.. näinhän se menee.. ja renki tekee niinkuin pomo käskee. Itse en ole vielä sattunut työskentelemään toimistossa jossa käytetään tuota RGB-työnkulkua. Meillä tehdään pääasiassa pelkkää printtiä ja eniten lehtimainoksia. Se musta tuntuu kyllä hassulta että jos kuvien kanssa ollaan RGB:ssä niin miksi vektorit CMYK:kinä? Eikös sen pitäisi olla kaikki tai ei mitään?
Mulla on itsellä huonoja kokemuksia urani alkupuolelta, kun juurikin tuolla tavalla onnistuin painattamaan 500 kpl esitteitä joissa kaikki muu toistui oikein paitsi kuvat :D Ko. firman tuotteet oli vieläpä kaikki mustia, joten voinet arvata kuinka kävi. "Onneksi" mä olin silloin inhousegraafikko, muuten oisin varmaan menettänyt hyvän asiakkaan :) Toimitin siis matskun "painovalmiina" PDF:änä... että sitä onkin joskus ollu "taitava" ;D |
|
Jees.. näinhän se menee.. ja renki tekee niinkuin pomo käskee. Itse en ole vielä sattunut työskentelemään toimistossa jossa käytetään tuota RGB-työnkulkua. Meillä tehdään pääasiassa pelkkää printtiä ja eniten lehtimainoksia. Se musta tuntuu kyllä hassulta että jos kuvien kanssa ollaan RGB:ssä niin miksi vektorit CMYK:kinä? Eikös sen pitäisi olla kaikki tai ei mitään?
No itse en näe tasaväristen vektoreiden kohdalla mitään iloa rgb-työnkulusta, eihän niitä mihinkään profiiliin edes muunneta. Muutenkin tuo profiilien kanssa puljaaminen on nimenomaan valokuvien juttu, hyvin kalibroidulla näytöllä vektorikama on kuosissa sellaisenaan ja kun se laitetaan lopulliseen pdf-tiedostoon koskematta väriarvoihin, se toistuu hyvin painossakin.
Plus että vektoreiden kohdalla on vain niin helpompaa säätää painovärejä kuin valon komponentteja, jos vedoksissa vaikkapa keltainen ampuu yli. Valokuvissa on ainakin minusta luontevampaa puolestaan liikkua rgb-avaruudessa, jossa ainakin harmaat pysyvät harmaina säädettäessä.
Näin on vain tullut tehtyä aina, väriprofiilit ovat olleet minulle tosiaan aina vain valokuvatiedostojen juttu, puhtaat vektorit on tehty ihan sellaisenaan käsin säätämällä.
Mulla on itsellä huonoja kokemuksia urani alkupuolelta, kun juurikin tuolla tavalla onnistuin painattamaan 500 kpl esitteitä joissa kaikki muu toistui oikein paitsi kuvat :D Ko. firman tuotteet oli vieläpä kaikki mustia, joten voinet arvata kuinka kävi. "Onneksi" mä olin silloin inhousegraafikko, muuten oisin varmaan menettänyt hyvän asiakkaan :) Toimitin siis matskun "painovalmiina" PDF:änä... että sitä onkin joskus ollu "taitava" ;D
Sattuuhan näitä kyllä kaikenlaisia ja toki täytyy mennä aina tapauskohtaisesti - on meilläkin vanhoja projekteja, joissa on käytetty ties mitä luovia ratkaisuja. Samoin hankalia kuvaoriginaaleja, joiden kohdalla täytyy käytännössä aina käsin säätää väriarvot kohdilleen, jotta esim. sanomalehdissä ei tule ongelmia - monesti ongelmallisen kuvan automaattinen profiiliin konvertointi voi tuottaa mielenkiintoisia tuloksia: iltahämy muuttuukin helvetin lieskoiksi kun profiili lanaa juuri ne ongelmalliset värisävyt ohuemmiksi sanomalehteä varten jne. Enkä edes aloita siitä, miltä tuntui oppia "overprint valkoisessa" kantapään kautta...
Joskus olisi kivempi tehdä vain webiä, siellä sentään voi julkaisun jälkeen korjata tekemänsä mokat :)
Look behind you, a three-headed monkey! |
 kivi
02.01.2009 17:13:27 | |
|
No itse en näe tasaväristen vektoreiden kohdalla mitään iloa rgb-työnkulusta, eihän niitä mihinkään profiiliin edes muunneta. Muutenkin tuo profiilien kanssa puljaaminen on nimenomaan valokuvien juttu, hyvin kalibroidulla näytöllä vektorikama on kuosissa sellaisenaan ja kun se laitetaan lopulliseen pdf-tiedostoon koskematta väriarvoihin, se toistuu hyvin painossakin.
Mä tiedän kyllä, että .pdf:n automaattinen RGB->CMYK -käännös toimii nykyään sen verran hyvin, että moni sitä käyttää, tarkoittaahan se että kuvat saa pitää kauemmin kevyempinä ja photoshop-muokattavampina valoväreinä (rgb) additiivisen värimallinnuksen (cmyk) sijaan.
Itse en kuitenkaan jättäisi kuvia RGB:ksi taitto-ohjelmaan asti, ellei tarkoitus ole tehdä ruudulta katseltavaa verkkotulostetta (jolloin vektoritkin saisivat olla rgb-tilassa). Jo ihan siitä syystä, että mä teen useimmiten uniikki- enkä leipätaittoa, ja mulla on siis tapana merkitä valokuvista eri kohtien cmyk-arvot muistiin ja käyttää niitä cmyk-väreinä (ja toisinpäin, säätää kuvat kulloisiinkin vektori- ja avainkuvien väreihin) jolloin voin olla varma että vektorivärit ja kuvan värit ovat samaa maailmaa ja tarvittaessa sulavat yhteen. Ja eri käännöksethän muuttavat nää arvot toisikseen vähän eri lailla.
Mut tää on vähän tällaista "shop talk'ia" kuten amerikkalaiset sanoo. Oikea työtapa on kumminkin, kuten musankin teossa, se mikä loppupeleissä näyttää hyvältä ja sopii tarkoitukseensa. |
|
Tarkoitus olisi painattaa omakustannelevyä ~250-300 kpl. Haluttaisi saada ihan oikeat levyt, mutta tekeekö painofirmat yleensä alle 500:n kappaleen eriä? Vai onkohan se edes järkevää, kappalehinta taitaa nousta pilviin.
seikkailumielellä ja leikkimielellä |
kivi
06.01.2009 14:05:24 | |
|
Tarkoitus olisi painattaa omakustannelevyä ~250-300 kpl. Haluttaisi saada ihan oikeat levyt, mutta tekeekö painofirmat yleensä alle 500:n kappaleen eriä? Vai onkohan se edes järkevää, kappalehinta taitaa nousta pilviin.
Tuo 500-600 kappaletta on se alaraja mitä oikeina levyinä voi tai kannattaa tehdä. Muuten lasimaster tulee liian kalliiksi. |
|
Tuolla CD-netissä kun pyytävät tuota Sisältötakuu -lomaketta allekirjoitettuna, niin se täytyy ilmeisesti tulostaa ja toimittaa heille postitse vai?
Ja tilauslomakehan on se lasku, jonka mukaan tilaus maksetaan? |
|
Tuo 500-600 kappaletta on se alaraja mitä oikeina levyinä voi tai kannattaa tehdä. Muuten lasimaster tulee liian kalliiksi.
Ok, kiitos tiedosta. Taitaa mennä polttohommiksi sitten.
seikkailumielellä ja leikkimielellä |
|
Tuolla CD-netissä kun pyytävät tuota Sisältötakuu -lomaketta allekirjoitettuna, niin se täytyy ilmeisesti tulostaa ja toimittaa heille postitse vai?
Dicentialle kelpasi ainakin taannoin aluksi skannattu ja allekirjoitettu sisältötakuulomake sähköpostitse laitettuna, laitoin kyllä myös etanapostilla sen paperin perään. Mutta kun oli kiire,
Look behind you, a three-headed monkey! |
|
Nyt tulee tyhmä kysymys mutta mitä tarkoittaa esim. tässä tarjouksessa 4 siv. kansivihko? http://www.usb-media.fi/syksy08.pdf Onko se 1- vai 3-aukeamainen?
seikkailumielellä ja leikkimielellä |
|
Nyt tulee tyhmä kysymys mutta mitä tarkoittaa esim. tässä tarjouksessa 4 siv. kansivihko? http://www.usb-media.fi/syksy08.pdf Onko se 1- vai 3-aukeamainen?
Se on semmonen 1-aukeamainen. Niinku keskeltä kahtia taitettava lärpäke.
"Olen ohjannut suurimman osan elokuvistani kännissä. Poliisikoirakaan ei pysty sanomaan mikä niistä on tehty selvinpäin." -Aki Kaurismäki |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
