Aihe: Lyriikka:Nostin raskaat käteni ja annoin vaeltaa (1.1.2018) | 1 |
---|
|
Nostin raskaat käteni ja annoin vaeltaa
Lumi tulee joskus, sulaa talojen viereen silloin nojaat ovenpieleen pyydät sisään valot ovat taivaalla muuttuneet hiustesi kehä, kehrää hymyn minuun olin maailmalla katsonut Riemukaarta aarretta en arvatenkaan löytänyt sieltä Eurooppaa pidin ympärilläni kuin joskus, kun kätesi tulivat mua hyvänä pitämään hautasin kasvot käsiini jotain sanoja alkoi paperiin itämään, kun kätesi tulivat mua hyvänä pitämään nostin raskaat käteni ja annoin vaeltaa jotain sanoja alkoi paperiin itämään olin maailmalla katsonut Riemukaarta etsin, mutta olin pois saarrettu saareltani Eurooppaa pidin ympärilläni kuin joskus, kun kätesi tulivat mua hyvänä pitämään hautasin kasvot käsiini jotain sanoja alkoi paperiin itämään, kun kätesi tulivat mua hyvänä pitämään nostin raskaat käteni ja annoin vaeltaa jotain sanoja alkoi paperiin itämään
merja ritala Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|
|
|