Aihe: runo: ja vuorokausi lepää | 1 |
---|
|
Ja vuorokausi lepää
Jätit aavikoksi, puserran kuivaa sanomaa maa vielä polttaisi nilkkojani katsos, kun aurinko laskee sinun ylitsesi savannille vuorokausi lepää sateenkari viipyy jossain hetken, leijona on mennyt.
merja ritala Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|
|
|