| Aihe: Runosarjaan: Sukuni Naiset - Naiset ovat sukuani: Vieno Soihtu | 1 |
|---|
|
Runosarjaan: Sukuni Naiset - Naiset ovat sukuani
Lyriikka: Vieno Soihtu (9.4.2016)
Kun lippuun pukeutuu Suomi-neito
katson ylös taivaisiin
laittaisinko kädet ristiin
liittyisinkö vaivaisiin
murrettani kun murretaan
kieltäni väännetään
käännetään toiselle mielelle
miehelle tai naiselle
androgyynille
tyyni olen kuitenkin
DNA:tani
ylettyy maasta kuuhun
luusta luuhun löytyy Sipoosta, Porvoosta,
Savosta, Leivonmäestä, Helsingistä
en voi edes tietää
kaikkialta mistä
Aapelikin kävi Brysselissä
oli hetken vangittuna Venäjällä
ylitti rajan
ajan
hyvin pelasivat shakkia: virkkoi Aapeli
rakasti tähtitiedettä, syttyi
syntyi Vieno Soihtu
Pikku Roballa hän eli
Punavuoressa isä Aapeli työskenteli
kupariliikettä piti
-kiva klenning sanoi vaimo Hilma
joskus kaatui sekin firma Punavuoressa.
Porvoossa Haikkon kylässä
piikana Haikon kartanossa Helka Hilman äiti
ikuisuudessa ajan kuoressa
tieto Hilman isästä
avioton siihen aikaan äpärä
huutolaislapsen aika mustaa
elo täpärällä
ruma sana äpärä kauniista lapsesta;
Viaton
olkoon, koska niin hän oli
metropolis, Borgå silloin hälle
kaksikielinen tuli Hilmasta vähitellen.
Lippuun pukeutuu Suomi-neito
peittoon tahtoo sisälle,
mihin viedään tätä maata ja kieltä
onko tässä mieltä kun murretta murretaan
kieleltä viedään pohjaa
puhdasta murretta murrettaan
kuka tätä ohjaa;
Ihan samaa Mäkkäria ja Heseä
kun voisi lyödä tiskiin murretta leveää.
Ruotsi ja Suomi ovat vanha pariskunta
vain Suomi-neito näkee unta
vaivaisukon kirkon portilla
patsaan joka heristää sormea
mahtuuko avioliittoon
koskaan kolmea?
Merja Ritala
Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
