Aihe: Kevät vielä palaa | 1 |
---|
jiiärrä 24.10.2014 15:02:41 (muokattu 24.10.2014 15:18:34) | |
|
Oiskohan tämä iskelmää? kun saavuin kotiin oli routaantunut maa sen tunsin kun pihaan astelin mikä toisen näin tolaltansa saa liekö kiireet syynä arvelin silloin aikoinaan mehän luvattiin nyt jakaa myös sen arkihetken kun kirkon eessä meidät kuvattin vielä silloin uskoin kaiken sen Kerto: nyt saapui syksy mut kevät vielä palaa ja lämpö saa roudan sulamaan tahdon lujan pohjan suhteellemme valaa se auttaa talven yli jaksamaan nyt saapui syksy mutta kevät vielä palaa vielä saan myös sinut uskomaan en sulta säettäkään enää minä salaa ei tunteen liekki pääse sammumaan tääl ei rikastu eikä säästöön mitään jää ne vuodet mä turhaan taistelin vuokses unohdan murheet maiset nää ja nuo roolit joissa tärkeilin Kerto: nyt saapui syksy mut kevät vielä palaa ja lämpö saa roudan sulamaan tahdon lujan pohjan suhteellemme valaa se auttaa talven yli jaksamaan nyt saapui syksy mutta kevät vielä palaa vielä saan myös sinut uskomaan en sulta säettäkään enää minä salaa ei tunteen liekki pääse sammumaan | |
Minusta tää oli hyvä. Iskelmä. | |
Hyvää ja pätevää suomi-poppia. Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta ethän sinä sitä tiedä. | |
kiva teksti, tykkäsin. Kirjoittaja on asiastaan tietämätön hölmö.
-Mitä hyötyä on teoreettisesta filosofiasta?
-Hyöty on käsite joka omasta vaatimuksestaan tekee itsensä tyhjäksi. | |
Tämä on aika hyvin kasassa. Näyttäisi jopa että säkeistöissäkin on aika lailla sama rytmi ( eli painotukset samalla kohtaa melodiaa ). Vähän semmoinen abstrakti tai yleinen on sanoituksen sävy. Esim. " mikä toisen näin tolaltansa saa". Että jos aiheena on toivo parisuhteen jatkumisesta, tai tiukka päätös että parisuhde alkaa toimimaan jatkossa, niin se vetoaisi enemmän tunteisiin, jos se toinen olisi läsnä konkreettisemmin. Eli että lauletaan suoraan sille rakkaalle: " kerro mikä sut tolaltasi saa". Varsinkin kun se "sinä" tulee sitten kertsissä esiin kuitenkin. Sit se jatko: " liekö kiireet syynä arvelin". Että eipä ole kauhean kiihkeää rakkaus, vaan semmoista leppoista hämäläistä tuumailua. Ja nykyiskelmät varsinkin ovat täynnä kiihkeää tunteen paloa, tapan itseni syömällä lasisiruja jos et rakasta minua, joten jättäisin pois tälläiset arvelut. Eli sanoituksen sävy saisi olla vähän dramaattisempi. | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|
|
|