Aihe: Iskelmä #29302 | 1 |
---|
|
Kuin kadonneen, sielun sisaren voi löytää repaleinen ihminen vapiseva haavanlehti, yksinäisen puun juuriltansa eksyneenä, kätees laskeutuu Ensin tahdoin saada ystävän Sitten tahdoin vielä enemmän Olinko mä ahne, vai ihastunut mies nyt onnen onkireissu tyhjin käsin kotiin vie ns.kerto Öisin puhelimeen tartun, aina uudelleen sitten jälleen tunnen, sen hetken kadonneen Olisitko iloinen, vai löisit luurin korvaan ilman rohkeutta mietin sitä vain, joka ilta aivan turhaan Kotiovellasi, hetken seisoen mietin mielessäni, syitä keksien Kun sormeni mä ovikellon luokse hiljaa vein Et sinä ollut kotona, mä turhan reissun tein Ja palkka pelkurin, on yksinäisyys vain Silti kiitän sua siitä mitä sinulta nyt sain Sen hetken uskoin että joku uudestaan Voisi oikeasti minuakin, vielä kerran rakastaa | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|
|
|