Muusikoiden.net
11.12.2016
 

Lyriikka »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Mä mistä laulun aiheet saan..
1
Linsessa
16.08.2011 20:40:03
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Heräsipä tänään Linsessalla ajatus, että voisi minulla olla sanoja vaihteeksi rakkauslauluunkin, kun yleensä aina sanaistan jotakin muuta. Mutta onko rakkaudesta jo sanottu kaikki mahdollinen? En tahtoisi tehdä kliseiden täyttämää "oon aina sun, oot mun" -tyyppistä..
 
Mutta miten se klisee määritellään laululyriikassa?
 
Ja onko sellaisia aiheita, jotka on jo kertakaikkiaan loppuunkulutettuja laulujen saralla? Kuinka moneen kertaan voi pyörän keksiä uudelleen..?
 
Itse olen (ainakin tässä vaiheessa) sitä mieltä, että mielummin laulan jonkun toisen tekemää hyvää biisiä, kuin väkisin väännän itse huonomman vain siksi, että pitää saada oma.
 
Keskustelua siis yritän herättää. :)
 
Elämä on ihmisen parasta aikaa... -Nykäsen Masa
Old Joe
16.08.2011 23:43:51
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Linsessa: Heräsipä tänään Linsessalla ajatus, että voisi minulla olla sanoja vaihteeksi rakkauslauluunkin, kun yleensä aina sanaistan jotakin muuta. Mutta onko rakkaudesta jo sanottu kaikki mahdollinen? En tahtoisi tehdä kliseiden täyttämää "oon aina sun, oot mun" -tyyppistä..
 
Kliseisiä rakkauslauluja on markkinat pullollaan ja kauppa käy.
Kriittinen sanailija yrittää tietenkin omissa sanoituksissaan päästä nosita kliseistä eroon.
Rakkaus on, olettaisin, ehtymättömin lähde runouteen, kyllä sieltä aina jotakin uutta löytyy.
 
Mutta miten se klisee määritellään laululyriikassa?
 
Esim. toistuvat sanojen sommittelut, - riimit, rakenne.
 
Ja onko sellaisia aiheita, jotka on jo kertakaikkiaan loppuunkulutettuja laulujen saralla? Kuinka moneen kertaan voi pyörän keksiä uudelleen..?
 
Ei ole ja voi keksiä uudelleen, usein jopa parempana kuin ne vanhat.
 
Itse olen (ainakin tässä vaiheessa) sitä mieltä, että mielummin laulan jonkun toisen tekemää hyvää biisiä, kuin väkisin väännän itse huonomman vain siksi, että pitää saada oma.
 
Tähän taisin sanoa jo sanasen tuossa alussa. Kyllä hyvää biisiä voi lauleskella, olipa tekijä kuka tahansa. Itsekritiikki on terveellistä.
 
Keskustelua siis yritän herättää. :)
 
Tästä se alkaa ;o)
 
Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta et sinä sitä tiedä.
Sergei Fallinen
17.08.2011 00:03:10 (muokattu 17.08.2011 00:03:52)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Linsessa: Heräsipä tänään Linsessalla ajatus, että voisi minulla olla sanoja vaihteeksi rakkauslauluunkin, kun yleensä aina sanaistan jotakin muuta. Mutta onko rakkaudesta jo sanottu kaikki mahdollinen? En tahtoisi tehdä kliseiden täyttämää "oon aina sun, oot mun" -tyyppistä..
 
klisee on turhankin kiltti ilmaus tollasille jutuille. Kliseen on yleensä pitänyt joskus toimia, että siitä voi muodostua klisee. "sun - mun" -riimiparille on nauraneet jo meidän isovanhemmat ja jo muinaiset roomalaiset
 
Jos tuntuu, että kaikki on jo sanottu, kannattaa yleensä lukea/kuunnella enemmän. Tutustut vaikka antiikin, keskiajan, romantiikan tai klassisen tyylin runouteen ja lyriikkaan, huomaat miten paljon laadukkaita tekstejä on tehty satojen ja tuhansien vuosien aikana ja miten silti aina löytyy joku lause jota kukaan ei oo samalla tavalla aikasemmin kirjottanut.
 
Mutta miten se klisee määritellään laululyriikassa?
 
ihan silleen niin kuin missä tahansa muussakin asiassa.
 
Ja onko sellaisia aiheita, jotka on jo kertakaikkiaan loppuunkulutettuja laulujen saralla? Kuinka moneen kertaan voi pyörän keksiä uudelleen..?
 
tietyistä sanoista ja riimipareista saa vain tietyn määrän järkeviä lauseita, mutta kun ajat, kieli ja asenteet muuttuvat, uudenlaiset asiat alkaa koskettaa ihmisiä. Nykyisin esim Nuoren Wertherin Kärsimykset ei aja rakastuneita nuoria miehiä itsemurhaan, mutta jokin muu teksti tai ajatus saa vahvan reaktion aikaan. Vähän makaaberi esimerkki mutta ehkä pointti välitty. Rakkaus, ihmissuhteet, seksi, jne, muuttuu yllättävän paljon yllättävän nopeasti
 
Itse olen (ainakin tässä vaiheessa) sitä mieltä, että mielummin laulan jonkun toisen tekemää hyvää biisiä, kuin väkisin väännän itse huonomman vain siksi, että pitää saada oma.
 
Tää ei aiheeseen liity. toisille tekstinteko on se juttu, toisille tulkitseminen.
 
vain taito on rajana
soihtu55
17.08.2011 07:14:59
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

tuossa edellä on Old Joe ja Sergei Fallinen kertoivat oleellisen tärkeitä asioita lyriikan teossa.
 
*****
 
Kun joskus avaa jo sävellettyjä lyriikoita, ei teksteistä usein jää paljoakaan jäljelle,
mutta herää kysymys täytyykö, kun kerta kerran jälkeen toimivat,
ja kansa pitää esim. juuri iskelmät. Eli kliseetkin muuttuvat usein ja uppoavat
musiikin sekaan somasti, että niitä tuskin huomaa, tai kun huomaa, antaa anteeksi
joillekin kömmähdyksille, kun kokonaisuus toimii.(Musiikki voi pelastaa huonot lyriikat
tai päinvastoin.) Siitä huolimatta, kannattaa opetella ja kirjoittaa monenlaista lyriikkaa, haastaa itseään
jatkuvasti.
 
Ottaisin mukaan keskusteluun luomisvireen merkityksen, mihin sisältyy oleellisena muusan
käsitys. Tosin siitä lienee täällä käyty jo aiemmin keskustelua vaikka kuinka paljon?
 
Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja- näin oletin kun se ei laulanut. -MR-
oo-p
17.08.2011 10:19:13
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Linsessa: ..
 
Ja onko sellaisia aiheita, jotka on jo kertakaikkiaan loppuunkulutettuja laulujen saralla? Kuinka moneen kertaan voi pyörän keksiä uudelleen..?
 
Sellaisia aiheita ei ole. Eikös se niin mene että pohjimmiltaan kaikkien laulujen takana on rakkaus ja kuolema, ja joku voisi sanoa että jumala, mutta ilman rakkautta ja kuolemaa ei ole jumalaa, niin käteen jää vain kaksi suurta. Viimeistään siinä vaiheessa kun aletaan riipimään lihaa pois luiden ympäriltä.
 
Näin siis kun puhutaan populäärimusiikista ja -lyriikasta yleensä. Tai vaikkapa ihan siitä, että mistä ihmiset pohjimmiltansa ovat lauleskelleet, joskus silloin kun keksivät, että laulaminen on vänkä harrastus.
 
Tässä tapauksessa pyörän voi keksiä uudelleen jotakuinkin loputtoman monta kertaa, eikä se uusi pyörä voi aina olla pyöreämpi kuin edellinen, mutta vaikka vanne olisikin vähän lommolla, se voi silti olla toimiva.
 
Rakkaudesta kannattaa kirjoittaa silloin kun rakastaa ja silloin kun on vailla rakkautta. :)
 

 
Itse olen (ainakin tässä vaiheessa) sitä mieltä, että mielummin laulan jonkun toisen tekemää hyvää biisiä, kuin väkisin väännän itse huonomman vain siksi, että pitää saada oma.
Tämä on tosi hyvä juttu tiedostaa. Mutta kannattaa tottakai kokeilla, sitten kun siltä tuntuu. Jossakin vaiheessa vähänkään runoiluun taipuvaisella ihmisellä tulee elämässään vastaan semmoinen vaihe, josta muut eivät ole kirjoittaneet. ..Ja mitä enemmän harjoittelee ja kirjoittelee, sitä paremmin osaa pukea sanoiksi asiansa sitten kun se aika oikeasti on.
 
"Onkohan tämä kuultu joskus aiemminkin ja paremmin?" -olisi erittäin hyvä kysymys jonka jokainen (etenkin tämänpäivän iskelmää sanoittava :D) ihminen voisi kysyä itseltään lauluja rustaillessa.
 
Terve, ja kiitos kaloista! ..Delay, missä viivyt?!
oo-p
17.08.2011 10:24:12
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ja tämmösen sitten muistin vielä, kliseistä puheenollen:
Matti Huhta: Aamunkoista tähtivyöhön - laululyriikan fraasikirja
 
http://www.gummerus.fi/page.asp?siv … Kirjat_kirjaesittely.asp&recID=4556
 
Onko kellää tullut luettua? Itselläni on vielä jostain syystä jäänyt väliin, vaikka aika kiinnostavalta vaikuttaa.
 
Tässä ote tuosta itse jutusta:
Mä haluun lentää / Mä haluun lentää aurinkoon (Kymmenen ylöspäin, san. Toni Wirtanen, esitt. Apulanta)
 
Kivilintu, kun hetkisen oon / minä lentää jo voin aurinkoon (Kivilintu, san. Timo Kosonen, esitt. Janne Tulkki)
 
Valo kantaa, lämmön antaa, ylös lennän aurinkoon (Paloma Blanca, suom. san. Chrisse Johansson, esitt. Katri Helena)
 
Tanssi, poika, tanssi, soita sielun kitaraa (Tanssi, poika, tanssi, san. Lari Sailo, esitt. Eija Kantola)
 
Tanssi tyttö tanssi tänä yönä / Tanssi niinkuin et ennen (Tanssi, san. Aki Tykki, esitt. Happoradio)
 
Tanssi, tyttö, tanssi, pian on siitä ikuisuus (Tanssi, tyttö, tanssi, san. Jori Nummelin, esitt. Paula Koivuniemi)

 
:D pittääpä oikeasti lukea tuo
 
Terve, ja kiitos kaloista! ..Delay, missä viivyt?!
Linsessa
17.08.2011 14:34:38
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pitänee tosiaan tutustua tuohon laululyriikan fraasikirjaan, kyllähän noita omaankin korvaan osuu aina silloin tällöin, vaikken nykyään paljoa esim. radiota kuuntelekaan. :)
 
Puolittain odotin, että joku olisi heittänyt jonkun asian, josta on jo kirjoitettu NIIIIIIN paljon, mutta viisasta porukkaa näyttää täällä olevan... :)
 
Samaa mieltä olen myös siitä, että omista kokemuksista kai ne parhaat biisit ja tekstit ylipäänsä tulevat. Ainakin omalla kokemuksella. Joskus voi tietenkin asettautua johonkin asemaan, mutta.... Ainakin minusta tuntuu, että aidoimmat sanat tulevat suoraan sydämestä.
 
Olen huomannut, että minun olisi kaiketi syytä lukea enemmän kaunokirjallisuutta, oma kielellinen ilmaisuni on aika rajallista, joka aina joskus esimerkiksi synonyymien tarpeessa tulee eteen. Ja ihan arkikielessäkin, esimerkiksi miesystäväni sanallinen ilmaisu on paljon värikkäämpää, kuin omani, vaikken itsekään ihan kai teinisanastoa kuitenkaan käytä. Aina ei tietenkään ole paikallaan ilmaista asioita mahdollisimman koristeellisesti, mutta ajoittain olisi kiva osata käyttää suomen kielen koko potentiaalia.
 
Elämä on ihmisen parasta aikaa... -Nykäsen Masa
oo-p
17.08.2011 15:14:47
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Linsessa: ....
 
Samaa mieltä olen myös siitä, että omista kokemuksista kai ne parhaat biisit ja tekstit ylipäänsä tulevat. Ainakin omalla kokemuksella. Joskus voi tietenkin asettautua johonkin asemaan, mutta.... Ainakin minusta tuntuu, että aidoimmat sanat tulevat suoraan sydämestä.

 
Joo, itsekin tykkään kyllä ns. roolileikeistä kirjoittaessani, mutta ainahan niihin laulujen hahmoihin suodattuu myös jotain kirjoittajasta itsestään.
 
Terve, ja kiitos kaloista! ..Delay, missä viivyt?!
juhmat
18.08.2011 10:38:59
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kirjoitin eilen pitkän jutun tähän, mutta istunto ehti vanhentua ja teksti katosi bittiavaruuteen. En jaksa sitä uudelleen kirjoittaa. Lainaan nurmiota:
 
http://www.youtube.com/watch?v=lqv7F6w8JI0
 
juhmat
18.08.2011 12:49:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Miksi siis kirjoittaa rakkaudesta, onhan niitämuitakin aiheita, kuten ... kuten .. kuten..öö no see yksikin aihe mikä oli juuri kielenpäällä.... No, kai niitä muitakin aiheita on.
 
Joistain asioista vain voi tehdä aina uusia ja uusia tarinoita, jotkut aiheet taas on kerralla niin perusteellisesti käsitelty, etei asiaan tarvitse uudelleen palata. Esimerkkinä vaikka Puhelinpylvään henkinen elämä.
 
juhmat
18.08.2011 13:04:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Linsessa:
 
Ja onko sellaisia aiheita, jotka on jo kertakaikkiaan loppuunkulutettuja laulujen saralla?

 
On ja ei. Jonkun aiheen voi käsitellä kerralla muidenkin pulesta, kuten edellisessä kirjoituksessani mainitsin, joistani riittää aina kertomista. (Vitsi siitä langenneesta nunnasta, joka päivittäin kävi ripittäytymässä kun siitä on aina vaan niin kiva kertoa)
 
Linsessa:
 
Kuinka moneen kertaan voi pyörän keksiä uudelleen..?

 
Kumpi oli ensin, pyörä vai akseli. Toisaalta parempi keksiä sama pyörä uudelleen, kuin väkisin väkertää uutta pyörää. Välillä tulee eteen tekstejä, missä väkisin on yritetty keksiä uusia kielikuvia, niin että mahdollinen sisältä peittyy niiden alle..Neliskanttinen pyörä ei vaan toimi.

Linsessa:
Keskustelua siis yritän herättää. :)

 
Ja kiitos siitä
 
Sergei Fallinen
18.08.2011 13:09:22
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ja onhan niitä sit meta-laulujakin kuten Juicen Dokumentti, jos oikeesti tuntuu siltä ettei jaksaa tehdä vielä yhtä rakkauslaulua. Ja monesti mitä sarkastisempaan sävyyn sen tekee, sitä todennäkösemmin ns kuunteleva yleisö ymmärtää sen ihan väärin ja pitää sitä aitona ja koskettavana rakkauslauluna. Esimerkkejä on mutten nyt jaksa miettiä. Näis on myös se puoli, että kaikkein tyhmimpiä riimiparejakin voi käyttää, kunhan ei ihan niille rakenna koko tekstiä.
 
Tai kuten klassinen esimerkki, se yks 50-luvun (?) puoliparodinen tango joka on tarkotuksel tehty silleen että ihmiset keksis niille riimeille jotain kaksmielisiä pareja. Unohdin senkin nimen taas.
 
Toinen vähän kuin metalaulun tyyppi että rakentaa sen jollekin valmiille tekstille joka itseä koskettaa. Esimerkiksi Serge Gainsbourgin Je suis venu te dire:
 
Serge (mun hätänen suomennos):
 
Tulin vain kertomaan että menen
eikä mitään muuta kyyneleesi
Kuten Verlaine niin hyvin sanoi:
"raakaan tuuleen"
tulin vain kertomaan että menen

 
Verlainen runo Syyslaulu (en muista tarkkaan mut jotain tänsuuntasta):
 
ei mitään muuta kyyneleet
raakaan tuuleen
minä menen
kuin syksyn keltalehti leijailen
 
vain taito on rajana
oo-p
18.08.2011 14:48:54
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sergei Fallinen: .....
 
Tai kuten klassinen esimerkki, se yks 50-luvun (?) puoliparodinen tango joka on tarkotuksel tehty silleen että ihmiset keksis niille riimeille jotain kaksmielisiä pareja. Unohdin senkin nimen taas.
....

 
Kari Kuuvan Tango Pelargonia? ..se on kyllä 60-lukua.
 
Terve, ja kiitos kaloista! ..Delay, missä viivyt?!
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti