Muusikoiden.net
10.12.2016
OGRE | Klikkaa tästä lisätietoa ja jälleenmyyjät 

Lyriikka »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Lyriikka: Varaelämä
1
tatta
09.12.2010 10:35:13 (muokattu 09.12.2010 14:43:12)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ei jäädy kiinni joutsenet, mut itkee lintu suomen,
jaloistansa kahlittuna, kädet turtana,
lumen alle painon vuoksi kaatuu toivo, huomen,
on uutispuuron tiedonjyvä ainut purtava,
 
käsin sinisin me käymme häntään soppajonon,
odotuksen myötä kärsivällisyyden saa,
vaan mihin sitä tarvii köyhä, senhän se jo taitaa,
ei oikeus ihmisyyteen yllä lasilinnan taa,
 
siellä missä juhlii suomi, sisällä on lämmin,
mut sydämissä hetken huuma korvaa isänmaan,
sen maamme joka ennen nosti päätään ylpeämmin,
nyt ilman sotaa suomi maailmalle jaetaan,
 
ois varaa edes elää, tai varaelämä,
täällä kun ei enää pärjää näillä eväillä,
ei pärjää enää työllä,
ei varastamalla,
herrat pitää huolen,
on vain yksi jumala
(raha)
 
Ei liehu lippu suomen, se vain valuu alaspäin,
siniristi, paleleviin, sointuu kasvoihin,
aamulla sen lipun puolitangossa kun näin,
tiesin, että isänmaani myötä kuolisin,
 
nuorempana ymmäränyt katkeruutta en,
se vieras oli niinkuin joukko vastustajien,
jos tahto tekee miehen, miehen teko ihmisen,
niin kiittämättömyys on ensi askel pienuuden,
 
siellä missä juhlii suomi, sisällä on lämmin,
kuningatar jäämaan viettää juhlaa turhuuden,
isänmaamme itsenäisyys, näkyy selkeämmin,
omillaan on pärjättävä, unohdettujen,
 
ois varaa edes elää, tai varaelämä,
täällä kun ei enää pärjää näillä eväillä,
ei pärjää enää työllä,
ei varastamalla,
herrat pitää huolen,
on vain yksi jumala
(raha)
 
lasilinnan sisälle ei kuulu soraäänet,
satiinilla vaiennettu kansamme näin on,
ovenpieleen laulut protestinsa on myös jääneet,
laulaja kun kutsuun vastaa lailla komennon
 
viattoman valkoisena lumi peittää maan,
linnan lämpimästä se on kaunis katsella,
silmiin katsojan, ei satu köyhä kuitenkaan,
ei lasilinnan väki tunne myötätuntoa,
 
kun taajamilla kotiani etsien mä käyn,
on sielussani surua ja myötähäpeää,
mä kunnes katkeruuden hautaan kanssa suomenmaan,
ei kylmä sydämessä hullusta tee hurskaampaa
 
Tatta the orginal Grazy Mama! Sepä se, so not! Jos elämää seuraa kuolema... on väistämätöntä, että me molemmat olemme yhtä aikaa perillä....
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti