| Aihe: Arvostelut mediassa | |
|---|
|
Herätellääs tätä palstaa nyt vähän eloon.
Anomus: Autere - Imperiumi.netin Kuukauden demo (4,5 / 5)
http://www.imperiumi.net/index.php?act=demos&id=2411
Ensimmäistä debyyttialbumiaan valmisteleva Anomus on jo ehtinyt haalia itselleen positiivista huomiota lukuisilla demoillaan, joita yhtye on parin vuoden aikana lähetellyt useille musiikkimedioille. Viimeisimmällä Autere-demollaan helsinkiläistynyt imatralaisyhtye tekee selväksi, että se on hyvää vauhtia kiilaamassa kotimaamme kitaravoittoisten progebändien - CMX:n ja Absoluuttisen Nollapisteen - seuraan.
Yhtyeen edellisten demojen tavoin Anomus viittaa kintaalla perinteisille kappalerakenteille ja heittäytyy rohkeasti sävelmyrskyn silmään. Vaikka kappaleiden tempot poukkoilevat ja sävellykset polveilevat, ääniaaltoja kuljetellaan harkitusti ja hartaasti. Anomuksen esityksistä välittyy vilpitön usko luomaansa säkenöivään kaaokseen, jonka ytimestä kumpuaa hämmentävän luontevankuuloista musiikkia.
On toki epäoikeudenmukaista muuta yhtyettä kohtaan nostaa ryhmän sisältä vain yhtä jäsentä muita ylemmäs, mutta on erikseen mainittava, että Anomuksella on valttinaan erittäin persoonalliselta kuulostava solisti, joka heittäytyy voimakkaasti kappaleiden tulkitsemiseen. Yhtyeellä on homma hallussa ja erityylisistä kappaleista huolimatta Anomus onnistuu lyömään niihin oman tunnistettavan leimansa, olipa kyseessä sitten Gerberan myrskyisä polveilevuus, Varsovan hauras tunnelmallisuus tai Savutajunnan viekoitteleva letkeys.
14.09.2010, Kalevi Heino
Jos lätystä on omia kommetteja kerrottavaksi, niin heitäthän ne asiaankuuluvaan ketjuun, kiitos! http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=17&t=191245
anomus.com | |
Pistetääs tämä ilmoitus tänne (siirtoa parempaan/uuteen ketjuun saa tehdä).
MoonTV pyörittää netissä Kellari nimistä ohjelmaa, jossa esitellään Teosto-vapaita ja sainaamattomia bändejä. Haastiksen lisäksi bändiltä esitetään musavideo. Mikälipä täältä löytyisi kiinnostuneita artisteja tai bändejä genrestä riippumatta, niin laittakaapa meiliä ja linkkiä musanäytteisiin osoitteeseen olli@moontv.fi Ohjelma kuvataan Helsingissä ja seuraavat kuvaukset ovat 6.10.
http://moontv.fi/ohjelmat/kellari | |
Bändin nimi: Leo Wilhelm Lindroos - Virtual Symphony
Kappaleen nimi: Core of Life Symphony of Life
Genre: Klassinen
URL: http://www.mikseri.net/playsong.php?id=440961 (Mp3)
sävelletty kahdelle luutulle, viulu sectio ja solo, huilu, oboe ja kuoro. Siis luvassa melko suuri orkesteri. ns. pelimusiikiksi sopivaa kauraa :) | |
Deep Treatmentin Epicrisis EP arvostelussa Desibeli.netissä:
http://desibeli.net/juttu/2122
"Ensitahtien perusteella Deep Treatment voisi olla thrashmetal-bändi: ensimmäisen julkaisun ensimmäinen biisi Love Letter nimittäin väittää näin melkein koko mittansa mukaisesti ja vielä ihan mukiinmenevästi. Onkin harmi, ettei tämä selvästi edukseen muista Epicrisiksen biiseistä erottuva aloitus ole koko totuus. Omien sanojensa mukaan "raskasta ja melodista metalliin päin kallellaan olevaa rockia" esittävä yhtye osoittaa Not The Onella taitavansa myös synkeän, punaiseen vivahtavan tunnelmoinnin, mutta suoraviivaisempi ilmaisu ei ole tämän nelikon paras laji. Ei Deep Treatment soita huonosti, mutta vain eteenpäin puskevaa tavanrockia esitetään ja on esitetty sen verran paljon, että vaaditaan melkoisia persoonia esiinnousuun ja siihen yhtyeestä ei vielä ole. Deep Treatment on kuitenkin hyvän kuuloinen yhtye ottaen huomioon, ettei materiaalinsa ole keskimääräistä kummempaa. Soiton mutkattomuus yhdistyy pienoiseen hiomattomuuteen mukavan rouhealla tavalla. Tästä on hyvä jatkaa."
- Jani Ekblom
http://www.myspace.com/deeptreatment
Facebook | Deep Treatment | |
Hei
Wished I Was A Giant-yhtyyen demoarvostelu on luettavissa desibeli.netissä Marraskuun 2010 Pienet-osiossa.
http://desibeli.net/juttu/2156 |  oo-p
29.11.2010 19:09:52 | |
|
hevipotkoe: Hei
Wished I Was A Giant-yhtyyen demoarvostelu on luettavissa desibeli.netissä Marraskuun 2010 Pienet-osiossa.
http://desibeli.net/juttu/2156
hieno arvio! :) Itse diggailen ko. meiningeistä myös.
Terve, ja kiitos kaloista!
..Delay, missä viivyt?! | |
oo-p: hieno arvio! :) Itse diggailen ko. meiningeistä myös.
Kiitosta kiitosta. Itsekin olen positiivisesti yllättynyt. | |
Tuosta Radio Rockin arvostelu Payloadin hiljattain julkaistusta Last Action Hero Ep:stä:
http://www.radiorock.fi/ajankohtais … vymurskauksessa-last-action-hero-ep
-M.A- | |
Marraskuun Soundissa oli bändimme ensimmäisen demon arvostelu:
(demo kuunneltavissa osoitteesta www.myspace.com/verityofficial tai parempilaatuisena streamina osoitteesta www.verityofficial.com)
Joensuulaisyhtyeen musiikin yhteisenä nimittäjänä on pop ja rock, mutta hyvin moneen suuntaan sen polveileva musiikki silti kurkottaa. Tunnelma on tummanpuhuvaa ja melodiat kulkevat useimmiten mollissa. Kertosäkeet ovat isoja, mutta vastapainona löytyy groovya jamihenkisyyttä. Mutta mikä parasta, yhtyessä on poikkeuksellista sävellyksellistä lahjakkuutta.
Ensidemon kolme biisiä ovat kaikki onnistuneita ja myös riittävän erilaisia. Pianovetoinen The Illusionist alkaa laajakangaspoppina, kunnes pyrähtää vapautuneen groovyyn liitoon. Se on myös kiekon selkein hittikandidaatti. Sheep Race käynnistyy räväkkänä kitaraboogiena, kytee säkeistössä pahaenteisesti ja niittaa loppuun väkevän choruksen. Avaruudelliset koskettimet on sovitettu todella hienosti ja jatsillinen kitarasoolo on tyylikäs. Hymnimäinen ja kohtalokas Snowesittelee yhtyeen herkemmän puolen. Etenkin kappaleen moduloiva soinnutus on upea.
Soitannallisesti porukka on erittäin ammattitaitoinen ja tyylitajuinen. Yliyrittämistä tai itsekorostusta ei kuitenkaan ilmene. Lauri Herlevin laulu on taidokasta ja sulavaa, eivätkä melodiat ole valmiiksi pureskeltuja. Kun kaikki tuntuu asettuvan kohdalleen näin luontevasti, ei kuukauden demovoittajasta ole epäselvyyttä.
Soundi esitti muutaman kysymyksen kuukauden demovoittajalle, joensuulaiselle ?Veritylle.
Yhtyeenne muusikot soittavat monissa yhtyeissä. Onko ?Verity jäsenilleen nykyisin pääprojekti?
- ?Verity on ollut alusta asti kaikille jäsenilleen pääprojekti. Vaikka bändin jäsenillä on muitakin bändejä, ovat ne lähinnä joko projektiluontoisempia yhtyeitä tai niin sanottuja "työbändejä", joilla rahoitetaan ?Verityä, kertoo kitaristi Teijo Tykkyläinen.
Yhtyeessä useampi henkilö osallistuu kappaleiden tekoon. Miten biisit syntyvät ja kuinka kauan valmiin biisin tekeminen yleensä vie?
- Se taitaa olla vähän tekijäkohtaista. Itse kaivelen pöytälaatikosta vanhoja ideoita, joita säilön siihen asti kunnes tulee joku uusi idea, joka sopii niiden kanssa yhteen, miettii laulaja Lauri Herlevi.
- Itse sijoitun johonkin välimaastoon. Ideoiden hierominen kestää aika pitkään ja siihen sisältyy paljon kuonan karsimista. Biisit saavat lopullisen muotonsa kuitenkin vasta bänditreeneissä. Yleensä biisin tekijällä on jokin selkeä visio, johon bändi kollektiivisesti lisäilee juttuja. Studiosessioiden osalta pitää antaa lisäksi kiitosta Hannu Hattuselle, joka osasi oikeassa kohtaa estää tarpeettoman härppäyksen nauhoittamisen, kiittelee Tykkyläinen.
Useilla yhtyeenne jäsenillä on heavy -tausta. Kuinka siirtyminen kevyempään suuntaan tapahtui ja miksi?
- Kysymys oli varmaan aika paljon siitä, että halusin laajentaa musiikillista ilmaisuani. Kuuntelin itse aika paljon skandinaavista heviä, jossa melodiat ovat isossa osassa, ja jotenkin se melodisuus otti kevyemmän muodon, Herlevi miettii.
- Kaikki meistä ovat kuunnelleet hirveästi erilaista musiikkia jo aiemmin, eikä tässä ole kysymys siitä että sieltä Cannibal Corpsen ja Sepulturan diskografian välistä löytyisi yksi kännissä ostettu poppilevy, vaan oikeasti ihan aidosta yleismaailmallisesta musiikin diggailusta. Hauskaahan tässä on se, että miltei kaikki meistä soittivat pääosin heviä kun asuimme Etelä-Suomessa. Meidän piti muuttaa Joensuuhun asti että uskalsimme tulla poppikaapista ulos, basisti Tommi Wehmas tunnustaa.
Useimmilla teistä on musiikillista koulutusta. Miten tämä vaikuttaa musiikin tekemiseen?
- Omalla kohdallani vaikutus näkyy lähinnä siinä, että musiikilliset näkökulmat ovat laajentuneet. Lisäksi se on kaatanut raja-aitoja ja poistanut turhia ennakkoluuloja, Tykkyläinen analysoi.
- Mielestäni sävelkulkulaitoksista saatu modulaatiosukkakoulutus kuuluu lähinnä harmoniassa. Biisit rakennetaan ihan perinteisellä pop-rock-meiningillä, mutta tietty teoriapohja antaa mahdollisuuden tehdä monipuolisempia musiikillisia ratkaisuja. Tähdennetään nyt kuitenkin, että emme tee mitään masturbaatiomusiikkia muusikoille vaikka kouluja on käyty, Wehmas lisää.
Saatekirjeen mukaan teillä on tavoitteet korkealla. Miten arvioisitte kaupallista potentiaalianne?
- Kaupallista potentiaalia bändillä oikeasti on. Uusia biisejä on varastot täynnä ja uusi materiaali on entistä tarttuvampaa, Herlevi arvioi.- Uudet biisit ovat lisäksi entistä popimpia. Olisihan se ihan mahtavaa, jos levy-yhtiöt innostuisivat ja ihmiset diggailisivat musiikkia laajemmalti. Ja niinhän ne tulevat toivottavasti tekemäänkin, Wehmas visioi.
Tommihan vois kirjata artikkeleihin "Tombon naislista part. 1.". "Tämä nainen tuli mulle Virosta. Pari tuntia panemista, yksi lapsi ja kuppa. Jotenkin kuitenkin vähän yläkireä selvinpäin, siks meni kiertoon." - Pekezu | |
Exitium - Circle's End
Arvostelu Imperiumissa: http://www.imperiumi.net/index.php?act=demos&id=2464
Exitium-nimisiä orkestereita mahtuu maailmaan jokunen, mutta tällä kertaa käsittelyssä on vajaan parin vuoden ikäinen kolmikko. Tyylilajikseen jyrisevän ja reipastempoisen death metalin valinnut trio esittelee ensimmäisellä Circle's End -demollaan taitojaan, eikä lopputulos ole hassumpi.
Reiluun yhdeksääntoista minuuttiin mahtuva biisinelikko ei genreä uusi, mutta hoitaa tonttinsa kunnolla ja asianmukaisin elkein. Paikoin kuolonmurinaa tarjotaan reippaalla keskitempolla, ajoittain taas astetta raskaammalla kaasujalalla. Vaikka suoraviivaista rytiköintiä rikotaan myös poikkeavilla rytmityksillä, on demon meno pääosin tasaisen suoraviivaista jyräystä.
Pientä lisäväriä on yhtye tuonut menoonsa myös harvinaisemmilla syntikkaosuuksilla. Näitä ei demolla kuulla paljon, mutta juuri sen verran, että ne huomaa ohimenevinä säväyksinä. Ratkaisu ei ole hassumpi, jos ei nyt kovin merkittäväkään. Soundipuoli levyllä on kunnossa kaikin osin, eikä örinäpuolen työskentelyä sitäkään kehtaa huonoksi haukkua.
Circle's End on kelpo näyttö ihan hyvältä ja kehityskelpoiselta bändiltä. Demon hienoinen yksitoikkoisuus ja tavanomaisuus vähän rokottavat pisteitä, mutta näilläkin eväillä voi tuotosta pitää onnistuneena työvoittona.
http://maihinnousu.net/a/1885 | |
Vuolla - At the edge of the mist -EP:n arvostelut:
- Kaaoszine: 9/10
http://kaaoszine.fi/vuolla-edge-mist/
- Inferno -lehti (toukokuu/2011) demopalsta
http://vuolla.net/gallery.php?section=other
www.vuolla.net
www.facebook.com/vuolla
www.myspace.com/vuolla | oo-p
06.10.2011 23:48:44 | |
|
http://www.soundi.fi/demoefekti
Säynekosken Marko tykkäili meidän Pelonsuoja-EP:stä 7/11 Soundissa. Tuli hyvä mieli :)
"RuoTo
Pudasjärven maaseudulle juurensa ulottava Ruoto edustaa (pohjois-)suomalaisessa musiikissa harvinaislaatuista, herkän mystistä ja luonnonläheistä lähestymistapaa. Ruodon akustis-voittoista musiikkia voi hyvin kutsua metsäläisfolkiksi, pikaisen kuuntelun perusteella sympaattiseksikin kotikutoisuutensä tähden, mutta musiikista, ja etenkin teksteistä, kuulee hartauden ja palon, jolla omaan taiteeseen suhtaudutaan. Pelottomuus ja teeskentelemättömyys tuottavat puhuttelevaa jälkeä. Eeppinen Sammalmaisema on haikea garage-pop-kaunokki. Kylmän Pisteen jäätävän lumoavaa kummitusfolkia ovat innoittaneet parapsykologiset tutkimukset. Karhunvartijan shamaanisen bluesin kimpussa yhtyeelle on vaikea keksiä vertailukohtia. Aivan kaikki tekijöiden ajatelmat eivät aukea, ja välillä kappaleista on vaikea saada otetta. Siltikin Ruoto on ehdottoman ainutlaatuinen ja tärkeä orkesteri, ja sen tuotoksia kuuntelee jatkossakin mielenkiinnolla. Toivottavasti oikealta levyltä."
Terve, ja kiitos kaloista!
..Delay, missä viivyt?! | |
Siltikin Ruoto on ehdottoman ainutlaatuinen ja tärkeä orkesteri, ja sen tuotoksia kuuntelee jatkossakin mielenkiinnolla. Toivottavasti oikealta levyltä."
''''''
tuosta ylläolevasta arvioista olen samaa mieltä, hyvä oo-p ja bändi!!! Kulkekaa vaan juuri tuota omintakeista polkua, sillä tusinatavaraa riittää musiikkimarkkinoilla. Te olette yksi niitä, joka tekee poikkeuksen hyvään suuntaan.
Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | |
Bändi: Kekkonen
Arvostelu: Kaaoszine
Osoite: http://kaaoszine.fi/41009/
Kekkonen hiihti, Kekkonen kalasti, nyt se on Kekkonen riisuttu alasti. Kekkonen on 2009 Turussa perustettu pop-punkbändi, jonka debyytti-ep:tä nyt kuulostellaan.
Kekkosen musiikki kulkee hyvin tuttua kaavaa, eli reipas tempo, mukana laulettavat kertosäkeet ja yltiöpäinen hyväntuulisuus. Vastaavia bändejä ovat esim. Ripsipiirakka, Klamydia ja Ruaste. Kekkonen on onneksi keksinyt muutaman oman kikan, kuten taustakuoron, joka lallattelee biisien mukana, ja syntikoiden käytön biiseissä. Sanoitukset ovat hyvin pitkälle parisuhteisiin liittyviä ja sopivat kappaleisiin, vaikka eivät olekaan mitään runokirjamateriaalia.
Kekkonen on onnistunut muutamalla muutoksella tekemään itsensä näköistä pop-punkkia, jonka ei tarvitse nöyrtyä isompien bändien edessä. Tuotanto on rautaista ja soundit todella laadukkaat. Bändin vokalisti Janne Jalava omaa hauskan poikamaisen äänen, joka sopii bändin kevyeen musiikkiin hyvin. Neljä biisiä sisältävän Mikä-Mikä-Maa -ep:n parasta antia on Kahdestaan- biisi, jonka dancehenkiset syntikat sopivat jopa liiankin hyvin bändin musiikkiin. Tätä lisää!
Kekkosen debyytti on varsin hauska ja kepoinen paketti, joka varmasti ärsyttää monia mutta tulee silti soimaan useamman Toyotan soittimessa.
7/10
Kappalelista:
01. Mikä-Mikä-Maa
02. Kahdestaan
03. Tuhka
04. Mä Tykkään Susta
http://www.facebook.com/kekkonenband
So lucky, So strong, So proud |  Jzci
31.10.2011 13:19:33 (muokattu 31.10.2011 13:19:54) | |
|
Oltiin imperiumissa kuukauden demona tuossa kuukausi tai pari takaperin.
Slap Betty!
King
MCD
4,5/5
Vuodesta 2007 kasassa ollut Slap Betty on julkaissut uransa neljännen omakustanteen. Viidestä energisestä sävellyksestä koostuva King -minilevy avaa portit groovaavan rockväännön maailmaan. Saatekirjeessä bändi mainitsee olevansa parhaimmillaan keikkalavoilla, mikä on helppo uskoa, sillä jo promoäänitteellä vilpittömän aito soittamisen riemu pääsee oikeuksiinsa.
Slap Betty! luottaa ilmaisussaan punkahtavan katurockin voimaan. Pyörää ei lähdetä keksimään uudestaan, sillä vaikuttajabändit ovat aina Smackistä Backyard Babiesiin helposti havaittavissa. Tarttuvuus ja rockmeininki nousee esiin julkaisulla, sillä kertosämelodiat jäävät pääkoppaan kumisemaan ja etenkin kitaraosastolla on groovenappulat käännetty kohti kaakkoa. Tyylitajulla sävelletyt biisit kestävät kuuntelua, sillä sovitukset eivät kangistu kaavoihinsa ja täytemateriaalikin loistaa poissaolollaan. Julkaisun kruunaa levytasoinen soundimaailma, joka hengittää vapautuneesti, mutta potkii maiharia hanuriin niin että tuntuu. Helkkarin hyvä promonäyte valmiinoloiselta kokoonpanolta.
www.myspace.com/slapbetty |  balance
24.11.2011 20:34:52 (muokattu 15.01.2012 13:22:13) | |
|
Päivitys | oo-p
27.03.2012 17:46:47 | |
|
http://www.desibeli.net/juttu/2434
RuoTo - Metsänpeitto -levyn ensimmäinen arvio desibelissä.
Tykkäillään :)
"Pudasjärveläisen RuoTo-yhtyeen uudesta kymmenbiisisestä ei aivan heti uskoisi, että kyseessä on jo yhtyeen neljäs julkaisu sen verran kömpelöä ja hapuilevaa yhtyeen soitto on. Vaan eipä tuo haittaa, sillä luonnonmukainen kotikutoisuus ja vilpittömyys kääntävät alkuhämmennyksen jälkeen vaakakupin plussan puolelle. RuoTon maanläheisessä kevytfolkissa on juuri sen verran mullan ja metsän tuoksua, että homma pysyy kiinnostavana läpi albumin.
Ossi Oinas-Panuman sanoilla, tavuilla ja kaksoismerkityksillä leikittelevät lyriikat ovat yhtyeen selkein vahvuus. Sävellykset sen sijaan eivät jätä muistijälkiä aivan yhtä tehokkaasti kuin sanoitukset. Vain avauskappale Oudot taimet sekä loppupään kaunis Kuuralaulu hiipivät kunnolla ihon alle. Näitä kohokohtia yhdistää myös sovituksen intiimiys. Soittimien lukumäärän kasvaessa lisääntyy myös kompastelun määrä, mutta ihan mieluusti yhtyeen sympaattista hissuttelua kuuntelee läpi albumin. Kelpo levy tämä."
Terve, ja kiitos kaloista!
..Delay, missä viivyt?! |  Juanito
04.04.2012 17:27:56 (muokattu 04.04.2012 17:29:57) | |
|
Moi!
MURTAJAT-yhtyeen Voimaa-EP on nyt ruodittu desibeli.netissä:
"Joitain vuosia yhdessä soittanut Murtajat heittää ensitöikseen kehään kolmen biisin EP:n jossa melodinen ja vähän melankolinenkin kitararock yhdistyy tymäkästi polveilevin biisirakenteisiin. Ainakin Lemmenpyssyt-yhteyksiä omaavalla rytmiryhmällä varustettu yhtye tarjoaa julkaisun nimikappaleella punkahtavaa vauhtia, Taivaallinen-biisillä vähän polveilevampaa, jopa progressiivista ja kieroa kitararockia, kun taas Viimeinen päivä on kokonaisuuden melodisin ja rytmisesti pumppaavin osa.
Kolmesta erilaisesta biisistä huolimatta kokonaisuudessa voi kuulla jotain Murtajille ominaistakin. Mietteliäät sanoitukset ja ylipäätään melko suoraviivaisesta soitosta huolimatta vähän pohtivampi ote kuultaa läpi. Voimapop, pop-punk, alt-rock ja siitä eteenpäin jostain sieltä löytyy Murtajien sydän. Onko se enemmän kuin "vain" monipuolista ja askelia vasemmalle ottanutta suomalaista kitararockia selvinnee jatkossa."
http://desibeli.net/juttu/2440
--
http://www.facebook.com/murtajat
http://murtajat.soundcloud.com
http://open.spotify.com/artist/70AXtza4NuzkmHgeAz3gH1 | |
Soundi arvosteli debyyttialbumiamme edellisessä numerossaan:
http://www.soundi.fi/arvostelut?addvote=5&nid=14017
PIRU KANGE
Viimeisen ihmisen hautajaiset
Ratas
Pian kymmenvuotias lammilaisbändi debytoi yhden täyspitkän cd:n mittaisella tuplalevyllä. Toissasyksyisellä demolla Soundin sivuilla positiivista palautetta saanut yhtye etsii omaa tonttiaan ankaran, mutta silti varsinaisesta metallista vapaan rockin saralta.
Viimeisen ihmisen hautajaiset -levy antaa jo nimellään ymmärtää, että Piru Kange on liikkeellä kaikkea muuta kuin hilpeällä popasenteella. Monivuotisen soittokokemuksen tuomalla suvereenisuudella biisinsä tykittävä bändi on otsikoinut kiekkonsa Hautajaisiksi ja Aamuiksi. Tunnelmiltaan levyt eivät silti juurikaan toisistaan eroa. Piru Kange kietoo välillä makaaberitkin lyriikkansa progesta, punkista ja suorasukaisesta rockista kudottuun rujoon vyyhteen.
Albumin nimiraidalla ja sitä seuraavalla Niin vähän itsestäsi -biisillä Piru Kange osoittautuu telakoituneen YUP:n hengenheimolaiseksi. Belmezin kasvot tuo mukaan espanjalaisia sävyjä ja Sanat saa punkfunkinsa kruunuksi jazzahtavan kitarasoolon. Voitto ja Tapio hyödyntää kansanmusiikkia väinämöisine introineen ja Seitsemän kuolemansyntiä rykäisee punkinsa nuoren The Damnedin hengessä. Monen muun kappaleen tavoin jo viisikon palkitulla demolla kuultu Yellowstone yllättää lievällä samuliputroisuudella.
Muiden muassa YUP:n, CMX:n ja Don Huonojen viitoittamalla valtatiellä oman persoonallisuuden tunnistettavaksi kiteyttäminen ei ole yhdellekään bändille helppoa. Mainioon instrumentaaliseen progeboogieen ensialbuminsa päättävältä Piru Kangelta tämä tupla on kuitenkin hyvä avaus. Piru Kangen debyyttialbumi "Viimeisen ihmisen hautajaiset" julkaistu tuplana Ratas Music:n toimesta 14.3.2012. | |
Saturn III pääsi demosedän ruodittavaksi:
http://www.soundi.fi/demoarviot/demoefekti-272013 | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
