Aihe: Kuinka pienen epätarkkuuden laulajan äänessä voi erottaa? | 1 |
---|
|
Kuinka pienen epätarkkuuden laulajan äänessä tarkkakorvainen kuulija tyypillisesti aistii epävireisyytenä? Kuinka monta senttiä laulajan laulamien äänien korkeus saa poiketa tasavireisen säestysinstrumentin vastaavista äänistä, jotta tarkkakorvainen kuulija ei aisti laulajan ääntä epävireiseksi? Oletetaan, että sävelmässä lauletut äänet ovat niin pitkiä, että niiden korkeuden pystyy aistimaan selvästi. Jos laulaja laulaa äänen A4, niin äänen taajuus on 440 Hz (kun virityksessä A4-äänen taajuudeksi on sovittu 440 Hz). Jos hän laulaa äänen Bb4, niin se on 100 senttiä korkeampi ääni kuin A4 ja taajuus on 466,2 Hz. Jos hän laulaa äänen Ab4, niin se on 100 senttiä alempi ääni kuin A4 ja taajuus on 415,3 Hz. Jos ääni on 50 senttiä korkeampi kuin A4, niin silloin ääni soi sävelten A4 ja Bb4 puolivälissä ja äänen taajuus on 452,9 Hz. Jos ääni on 50 senttiä alempi kuin A4, niin silloin ääni soi sävelten A4 ja Ab4 puolivälissä ja äänen taajuus on 427,5 Hz. Jos laulaja laulaa A4-äänen 10 senttiä liian korkealta, niin äänen taajuus on 442,5 Hz. Jos laulaja laulaa A4-äänen 10 senttiä liian alhaalta, niin äänen taajuus on 437,5 Hz. Jos laulajan laulamassa äänessä esimerkiksi 10 sentin eroa viritystasoon tai muihin laulajan laulamiin ääniin verrattuna ei vielä yleisesti aistita epävireisyydeksi, niin missä kohdassa raja menee? Onko raja kenties 20 sentissä, 30 sentissä, 40 sentissä? Cent (music) https://en.wikipedia.org/wiki/Cent_(music) http://www.sengpielaudio.com/calculator-centsratio.htm Esimerkiksi Melodyne-ohjelmalla on mahdollista muuttaa kappaleessa olevien yksittäisten tavujen/äänten korkeutta. https://www.google.com/search?q=mel … &ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b | htm 13.11.2018 08:45:00 | |
|
Mä sanosin, että tää ajatusmalli toimii kunnolla vaan puhtaalla siniaallolla tms. Laulusoundista tosi iso osa on pientä epävireisyyttä, ja tietty laulutyyli ja haettu musagenrekin vaikuttaa asiaan. Mut teoreettisesti ihan mielenkiintoista. Onko sulla joku käytännön sovellus mielessä? www.signumfreud.com
www.facebook.com/maenhaluakuunnellarekords | |
Kyse on täysin yksilölisestä kuuntelukyvystä. Jotkut ei kuule mitään heittoja ja jotkut taas todella pienetkin heitot. | Hanuriin 13.11.2018 09:13:16 (muokattu 13.11.2018 09:24:35) | |
|
Toihan nyt tietenkin riippuu ihan älyttömän paljon siitäkin, mitä soi taustalla. Tai siitä, mitä taustalla ei soi. Tärkeintä on, että laulaa erityisesti soinnun pohjasäveleen (jos se soi samaan aikaan referenssinä) nähden "puhtaat" intervallit eli kvartit, kvintin ja tietenkin oktaavit mahdollisimman tarkasti, koska näiden äänten suhteen epävireen erottaa helposti. Muissa sävelissä ja erityisesti tersseissä onkin sitten enemmän liikkumavaraa, varsinkin, jos mikään toinen soitin ei soita laulettavaa säveltä. Laulajahan pyrkii luonnostaan laulamaan puhdasvireisen äänen olemassaoleviin referensseihin nähden ja tämä ääni poikkeaa jonkin verran tasavireisen järjestelmän äänestä, esimerkiksi duuriterssi tulee tästä syystä laulettua tyypillisesti hieman matalampana kuin tasavireisen järjestelmän ääni (jos taustalla siis soi vaikkapa soinnun pohjasävel ja sen kvintti elikkä siis ns. power chord). Ja tätä siis kuulija EI aisti epävireenä vaan nimenomaan vireisenä laulamisena. Tämä siis senkin takia, että voimasoinnussa yläsävelsarjassa soi juurikin äskenmainittu puhdasvireisen järjestelmän mukainen duuriterssi. Toisaalta, jos jokin (tasavireinen) soitin soittaa tuon äänen yhtä aikaa, kuin sitä lauletaan, laulaja tyypillisesti luonnostaan laulaa saman (tasavirejärjestelmän mukaisen) äänen, koska muutenhan se kuulostaa epävireiseltä. Pienikin epävire suhteessa samantapaiseen soundiin, joka soittaa laulettavan sävelen kanssa uniksessa aistitaan tosi helposti. Paha sanoa senttitasolla mitään, mutta ei tosiaankaan puhuta kymmenistä senteistä vaan maksimissaan muutamista. Eli summa summarum, musiikissa kaikki on kiinni siitä, että kokonaisuus toimii ja oma suoritus tulee mukauttaa palvelemaan kokonaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Jos musiikki ja erityisesti laulu kuulostaa kontekstissaan hyvältä ja oikealta, se on silloin laulettu oikein ja vireisesti, vaikka mittari sanoisi mitä. BOOM! | |
Kun ääneen tulee mukaan vibra, on tarkan korkeuden määritys vaativaa. Toki vibran pitää tai pitäisi liikkua oikean äänen ympärillä. Jotkut vibrat ovat hyvinkin laajoja, vrt. ns. inkkarivibra. Kuuntele vaikka Buffy Saint-Marie'a. | askomiko 13.11.2018 23:24:00 (muokattu 13.11.2018 23:49:31) | |
|
Aivot ja tiede on ihmeellistä: voluumitaso vaikuttaa koettuun äänenkorkeuteen, matalampi ääni tuntuu madaltuvan voluumin noustessa ja korkeampi nousevan. Laita yhtä aikaa soimaan 168hz ja 318hz siniaallot, toinen oikealta ja toinen vasemmalta: kuulostaa karmealta. Ala nostaa volumea. Totea: mitä helvettiä. Terveisin Fletcher, se sama joka oli kimpassa Munsonin kanssa. Tämän havaintosi perusteella: mitäs nyt uskaltaa enää sanoa vireen/epävireen havaitsemisesta? (Tuossa kokeessa käy siis niin että kun volaa on tarpeeksi, korva aistii em. äänet ihan nätiksi oktaaviksi, vaikka hiljaisella volalla ne ovat aivan päin helvettiä.) Tästä syystä havaitulle äänenkorkeudelle on oma mittayksikkönsä: mel, joka riippuu taajuudesta ja voimakkuudesta. (Stevens&Volkman: "The relation of pitch to frequency: A revised scale", American journal of psychology, 53, p. 329-353, 1940.) :) Kai tämäkin pitää youtubeen laittaa kuunneltavaksi huomenna. On vaikeaa olla heviuskottava kun on niin hemmetin söpö. -Shemhamforash | |
Kuten tähän viestiketjuun kirjoitetut vastaukset aloitukseeni "Kuinka pienen epätarkkuuden laulajan äänessä voi erottaa?" kertovat, on kyseessä monitahoinen asia, johon ei ole yleispätevää vastausta. Siksi esitin aihetta koskien kolme uutta kysymystä toisaalla: https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=16&t=239131 Kysymys 1: Onko laulajan vireen korjaamisesta haittaa äänitteen menestymiselle? Kysymys 2: Jos äänitteellä laulavan laulajan ääntä korjataan äänitetyn laulusuorituksen jälkeen Melodyne-ohjelmalla kappaleen jokaisen tavun (äänen) kohdalla niin, että sen vire on aivan sama kuin on äänitteellä soivan (vireessä olevan) tasavireisen säestysinstrumentin vastaavan äänen korkeus, niin kuinka todennäköistä on, että kyseisestä äänen korjauksesta on haittaa äänitteen yleiselle menestymiselle? Kysymys 3: Kuinka yleistä on nykyään, että radioissa soitettavia uusia iskelmä- ja pop-musiikin äänitteitä tehtäessä äänitteellä laulavan laulajan laulusuorituksen ääntä on korjattu esim. Melodyne-ohjelmalla niin, että sen vire on aivan sama kuin on äänitteellä soivan (vireessä olevan) tasavireisen säestysinstrumentin vastaavan äänen korkeus? | |
Radiota kuunnellessa voi todeta, että valtaosa nykypäivän popista on tunetettua. | |
Timo JM: Radiota kuunnellessa voi todeta, että valtaosa nykypäivän popista on tunetettua. Minua kiinnostaa tietää mihin näyttöön perustat tuon väitteesi, jonka mukaan "valtaosa nykypäivän popista on tunetettua". Kerro mistä lähteestä löytyy objektiivista näyttöä tuon väitteesi todenperäisyyden tueksi. Kiitos. | |
Bassottaja: Minua kiinnostaa tietää mihin näyttöön perustat tuon väitteesi, jonka mukaan "valtaosa nykypäivän popista on tunetettua". Kerro mistä lähteestä löytyy objektiivista näyttöä tuon väitteesi todenperäisyyden tueksi. Kiitos. Oma korva riittää toteamiseen. | askomiko 17.11.2018 11:40:55 (muokattu 17.11.2018 11:44:31) | |
|
Olisi suorastaan mahtavaa jos pääsisi eroon sen kuulemisesta. Puuhaile vähän aikaa sillä melodynelläsi niin että alat bongata mitä ne kummallisuudet on mitä siinä syntyy, sen jälkeen kaikki radiosta kuulemasi musiikki avautuu eri lailla. Tunetus on edellytys menestymiselle, koska julkisuudessa on niin paskoja laulajia että hölmöinkään levy-yhtiön strategiapalaverissa päätettyyn kohderyhmäsegmenttiin kuuluva ihmisparka ei pystyisi raakaa suoritusta kuuntelemaan. Käsityksen nykyajan supertähtien todellisista musiikinluomisen kyvyistä saat esimerkiksi Googlaamalla hakusanalla "Kanye West bohemian rhapsody". Omalla vastulla sitten, tuo on sen verran karua k18-materiaalia. On vaikeaa olla heviuskottava kun on niin hemmetin söpö. -Shemhamforash | |
Eikä tarvitse edes bongata niitä tunetuksessa syntyneitä outouksia. Pelkällä korvallakin kuulee, kun laulu menee liian täydellisessä vireessä. Usein se kyllä osataan tehdä aika huomaamattomasti. Usein myös huomaa kuinka laulusta katoaa elämä. Se ei kuitenkaan tunnu haittaavan ollenkaan tämän päivän musankuluttajia. | |
Timo JM: Eikä tarvitse edes bongata niitä tunetuksessa syntyneitä outouksia. Pelkällä korvallakin kuulee, kun laulu menee liian täydellisessä vireessä. Usein se kyllä osataan tehdä aika huomaamattomasti. Usein myös huomaa kuinka laulusta katoaa elämä. Se ei kuitenkaan tunnu haittaavan ollenkaan tämän päivän musankuluttajia. Paljon muovia ja lyhytikäistä, mahdollisimman prosessoitua meininkiä: ihan sama homma ruoassa ja musiikissa. Tehdään halvalla ja nopeasti, pieraistaan kerran ja unohdetaan ihan yhtä nopeasti. Otsikkoon en osaa sanoa: en oikein ymmärrä kysymystä tai sitä, mitä siihen tulevat vastaukset edes palvelisivat. | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|
|
|