| Aihe: Demojen ja omakustanteiden laatu | |
|---|
|
studio: En ole kenenkään kuullut rock musaa 192khz nauhoittaneen mutta kyllä kai niitäkin on. Näillä leveyksillä 44.1 tai 48khz.
192kHz on jo overkill, mut Peljon Arttu tässä kehuskelee tekevänsä koko ajan 88.2kHz
https://msonic.fi/referenssit/studi … tta-olen-loytanyt-sopivat-tyokalut/
"Ei riitä, että seurataan vain musiikkielämän työtä ja saavutuksia, vaan on jatkuvasti pidettävä silmällä kokonaisorganismia ja puututtava ajoissa virheellisen kehityksen oireisiin." - Herman Kretzchmann: Musikalische Zeitgrafen 1903 |
|
Danko: 192kHz on jo overkill, mut Peljon Arttu tässä kehuskelee tekevänsä koko ajan 88.2kHz
https://msonic.fi/referenssit/studi … tta-olen-loytanyt-sopivat-tyokalut/
No joo. Ei varmaan lopputuloksessa kuulu ja Avid ProTools mainoshan tuo on. |
 AoA
23.02.2018 11:28:14 | |
|
Miksi ei 192 jos on kone joka jaksaa ja rutkasti levytilaa. Veikkaan kyllä että jos kunnolla tottuisi miksaamaan tuolla näytteistyksellä vaikka huippu analogitiskin/raudan kautta niin voi olla että olisi melko hankala palata takaisin :) Ei kyllä epäilystä etteikö monet "suuressa maailmassa" näin teekkin. |
|
AoA: Miksi ei 192 jos on kone joka jaksaa ja rutkasti levytilaa. Veikkaan kyllä että jos kunnolla tottuisi miksaamaan tuolla näytteistyksellä vaikka huippu analogitiskin/raudan kautta niin voi olla että olisi melko hankala palata takaisin :) Ei kyllä epäilystä etteikö monet "suuressa maailmassa" näin teekkin.
Joku joka jaksaa voi tietysti laskea mihin perustehokkaan koneen kapasiteetti laskee tuolla hertsillä. |
|
Jos nyt puhutaan demoista ja omakustanteista, silloin kaikki yli 48kHz on täydellinen overkill. Tuskin kenelläkään demon tai omakustanteen tekijällä on sellaista välineistöä ja kuunteluolosuhdetta, että edes 96 kHz näytteenotosta olisi mitään hyötyä. |
|
Jopa 48khz vs 192khz välistä eroa on käytännössä mahdotonta todentaa sokkotestillä. Yleensäkin AD ja DA muunnoksen merkittävimmät tekijät löytyy lähinnä kohinan määrästä ja transienttitoistosta. Kohinan määrä tietysti kumuloituu kanavamäärän mukaan, samalla kun kahden yksittäisen (hyvän) muuntimen erot jäävät melko minimiin.
DAW:in sisällä puolestaan näytteenottotaajuuden kasvattamisella on entistä pienempi merkitys, kuin ulkoisen ADDA muunnoksen yhteydessä.
Tietysti jokaisella on tähänkin asiaan oma lähestymistapansa. Jos eroja kokee kuulevansa, niin silloin ei ole mitään syytä poistua omalta mukavuusvyöhykkeeltään. Jos kokee että 192khz näytteytys tuo omaan soundiin jotain lisäarvoa, niin silloin kannattaa ehdottomasti käyttää sitä. |
|
Jos tehdään konemusaa täysin ITB, niin virtuaali-instrumentit ja plugarit hyötyy korkeammista näytteenottotaajuuksista.
"Ei riitä, että seurataan vain musiikkielämän työtä ja saavutuksia, vaan on jatkuvasti pidettävä silmällä kokonaisorganismia ja puututtava ajoissa virheellisen kehityksen oireisiin." - Herman Kretzchmann: Musikalische Zeitgrafen 1903 |
|
Danko: Jos tehdään konemusaa täysin ITB, niin virtuaali-instrumentit ja plugarit hyötyy korkeammista näytteenottotaajuuksista.
Ja luullakseni myös sellainen musiikki, joka on ehkä äänitetty ns. oikeista soittimista mutta jota työstetään ja muokataan ITB. Laskennallisilla prosesseilla on ikään kuin paremmin kyynärpäätilaa.
Mutta totta tietenkin on, että loistavasoundista (moniraitaäänitettyäkin) musiikkia on tehty 44,1 kilohertsillä ja 16 bitillä, ja luokatonta kuraa paremmilla näytteenottotaajuuksilla.
"Te ette pitäisi Nietzschestä, sir. Hänen filosofiansa on pohjimmiltaan epätervettä." |
|
jPekka: Mutta totta tietenkin on, että loistavasoundista (moniraitaäänitettyäkin) musiikkia on tehty 32 kilohertsillä ja 16 bitillä, ja luokatonta kuraa paremmilla näytteenottotaajuuksilla.
Hurjat maailmalla ovat tehneet ihan nimekkäitä levyjäkin 32khz.
On vaikeaa olla heviuskottava kun on niin hemmetin söpö. -Shemhamforash |
|
askomiko: 32
Hurjat maailmalla ovat tehneet ihan nimekkäitä levyjäkin 32khz.
Ei vaikuta levyn myyntiin saati sitten MP3 pakattujen millä näytteytyksellä on äänitetty. |
|
studio: Ei vaikuta levyn myyntiin saati sitten MP3 pakattujen millä näytteytyksellä on äänitetty.
Mutta kuka hullu tekee muutenkaan tuotantoratkaisuja kuluttajia ajatellen..? :)
https://www.patreon.com/soundslikefog |
|
saastara: Mutta kuka hullu tekee muutenkaan tuotantoratkaisuja kuluttajia ajatellen..? :)
Muutamat tuottajat jotka liukuhihnailee radion pakkosoitto biisejä ja moni muukin. Parempi miettiä niitä ennen eikä jälkeen toteuttamisen vai koska? |
|
Useimmat "hyvät" plugarit ovat ylinäytteistäviä joka tapauksessa joten sen vuoksi että jotain ylimääräistä pelivaraa olisi ei kannata käyttää suurempaa näytteenottotaajuutta.
Äänityksessähän A/D muuntimet sämpläävät mhz-taajuuksilla, ja suodatetaan PCM- koodausta ennen alipäästösuotimella (digitaalisesti siis, analoginen suodin on nykyään 1. asteen loiva suodin). Toistettaessa suodatus painottuu taas analogiseen suodatukseen. Mikä sitten on tai voi olla signaalissa erona voi olla vaihesiirtymä lähestyttäessä suotimen rajataajutta - tosin lineaarivaiheisella suotimella ei ole sitä ongelmaa.
44.1 kHz riittää hyvin näytteenottotaajuudeksi jos 22.05 kHz taajuuskaista riiittää. Jos aliasointi on jostain syystä pelkona (jos käyttää ilmaisia/huonolaatuisia plugareita joiden algoritmeissa ei ole kiinnitetty huomiota aliasoinnin välttämiseen niin paljoa kuin näyttävään käyttöliittymään ja sen grafiikkaan) niin joku 96 kHz voisi vielä olla perusteltua. Muuten esim. 48 kHz voisi olla hyvä yleisnäytteenoottotaajuus koska se sopii sellaisenaan videolle, ja vähän korkeampi kuin 44.1kHz (millä ei ole varsinaisesti merkitystä). |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
