| Aihe: Äärilaitoihin panorointi | |
|---|
|
Mikael: No jos nyt sanoja kerran käännellään, niin toi analogia toimis tosiaan paremmin jos äärilaitaan panorointi olis jotenkin oikeesti radikaalia toimintaa, mitä se mun mielestä ei oo. Sehän on vaan yks vaihtis muiden joukossa :)
Samalla lailla minun mielestä sinihomejuusto saattaa olla vähän liian radikaalia mun makuun, mutta sulle se saattaa olla vaan yks juustomaku muiden joukossa. :)
Yllättäen suomalaisille tuntuu tuo kelaus ääripanoroinnista olevan kovin - köh - äärimmäinen.
Spede blendaa: https://blend.io/spede |  AoA
15.09.2016 14:09:30 | |
|
Juu mononakin kantsii välillä kuunnella varsinki jos kunnolla hifistelee panorointien kans.. | AoA
15.09.2016 14:17:14 | |
|
L-studio: Olen tehnyt tätä jo -70 luvulta asti, kaksi stereo lepaa laidoissa aiheutti aikamosia vaihevirheitä, masteroidessa oli pakko kaventaa stereokuvaa että sai vinyylillä jutut toimimaan. Vaihevirheet tarkoituksella luovat tila-efektejä yhdistettynä huone ambienssiin, kaikuun, raidan viivästykseen, re-amppaamiseen jne.
Onkohan 70-luvulla ollut niinkään tarkkoja työkaluja millä "monottaa" alataajuudet? Liittyiskö tämä siihen että jos alakertaa on jäänyt jotain taajuksia reunoille niin on parempi keskittää stereokuvaa kaventaen. Tämä on siis vaan arvailua. Nykyäänhän plugarilla saa helposti tuon alakerran monotuksen hoidettua varmuuden vuoksi, vinyyliä varten siis... | |
AoA: Onkohan 70-luvulla ollut niinkään tarkkoja työkaluja millä "monottaa" alataajuudet? Liittyiskö tämä siihen että jos alakertaa on jäänyt jotain taajuksia reunoille niin on parempi keskittää stereokuvaa kaventaen. Tämä on siis vaan arvailua. Nykyäänhän plugarilla saa helposti tuon alakerran monotuksen hoidettua varmuuden vuoksi, vinyyliä varten siis...
Kyllä pystyi tekemään jälkikäteenkin masteroidessa aikalailla. Yleinen käytäntö oli matalat taajuudet valmiiksi keskiössä, mutta ei päällekkäin.
Elämässä ei ole muuta pakkoa kuin kissat. | |
Hanuriin: Tjaah, pakko olla osin eri mieltä. Meillä on kaksi korvaa toimittamassa sensorin virkaa joten ihan perustason fysiikan oppien mukaan emme voi havaita äänikuvassa syvyyttä tai korkeutta. Korkeudesta nyt puhumattakaan, erityisesti jos kyseessä on stereomiksaus. Syvyysvaikutelmaa voidaan luoda kaiulla, mutta siinäkään ei huijata korvia vaan aivoja, jotka sitten empiiriseen aineistoon pohjautuen tulkkaavat kaikuisamman äänen tulevan kauempaa.
Joka tapauksessa aina "huijataan" aivoja. Kyllä kahellakin korvalla kuulee askeleet alhaalta ja linnun rääkäsyn ylhäältä. Korkeusero on jossain määrin mahdollista kuulla myös stereokaiutinparista, helpommin toki kuulokkeilla. Oikeissa olosuhteissa on mahdollista jopa havaita ääni takaa, vaikka sulla olis kajarit sivuilla edessä. Ongelmana on toki se, että paikannus on aika yksilökohtaista, eri ihmiset kuulee saman äänen sijoittuvan eri kohtaan tilaa.
Miten hyvin tää nykyään onnistuu miksaamalla, en tiedä, mutta mahdotonta se ei ole. | |
AoA: Onkohan 70-luvulla ollut niinkään tarkkoja työkaluja millä "monottaa" alataajuudet? Liittyiskö tämä siihen että jos alakertaa on jäänyt jotain taajuksia reunoille niin on parempi keskittää stereokuvaa kaventaen. Tämä on siis vaan arvailua. Nykyäänhän plugarilla saa helposti tuon alakerran monotuksen hoidettua varmuuden vuoksi, vinyyliä varten siis...
Asian on voinut tehdä vaikka käyttämällä mid-side EQ:ta ja leikkaamalla botnea sidestä.
Mid-side matriisejahan on ollut pakko olla olemassa koska muuten sitä musaa ei olisi ollut saatu sinne vinyylille alunperinkään.
OT: digiformaateissahan ei tartte murehtia tosta alakerran stereoleveydestä, siellä voi tehdä just niinku huvittaa (ja monet nykyään tekeeki).
Spede blendaa: https://blend.io/spede | |
Arkka: Joka tapauksessa aina "huijataan" aivoja. Kyllä kahellakin korvalla kuulee askeleet alhaalta ja linnun rääkäsyn ylhäältä.
Ääni kuullaan ylhäältä koska aivot laskevat suunnan suoran äänen ja olkapäistä ja/tai korvanlehdistä heijastuvan äänien aikaeroista. Eli kyllä se äänilähde on oltava ylhäällä. Toki on noita plugareita joilla voi tehä kaikkea hassua vaiheviivehässäkkää joilla saa sterokuvaa puljattua, mutta ihan perusmikserillä ääntä ei kyllä saa ylös tai alas.
Kamarunkkaus on kuin laittaisi rahaa pankkiin jonkun muun tilille. | |
oksatboys: Ääni kuullaan ylhäältä koska aivot laskevat suunnan suoran äänen ja olkapäistä ja/tai korvanlehdistä heijastuvan äänien aikaeroista. Eli kyllä se äänilähde on oltava ylhäällä.
Sama se on missä sijaitsevalla äänilähteellä aiheutat tärykalvon tärinän jos tärinä on samanlainen. Näinhän binauraalit 3D-äänitteet toimii.
Toki on noita plugareita joilla voi tehä kaikkea hassua vaiheviivehässäkkää joilla saa sterokuvaa puljattua, mutta ihan perusmikserillä ääntä ei kyllä saa ylös tai alas.
Jees, niin kuin tuossa totesin, en tiedä miten miksauksessa nykyään onnistuu, mutta kyllähän toi jossain määrin on jo mahdollista:
Wave Arts Panorama demo
https://www.youtube.com/watch?v=bK59QO1oY7k
Longcat H3D - Binaural plugin - Demo with Live
https://www.youtube.com/watch?v=Pm3ZRSLMWQA
Ja noi on jo vanhoja softia. 15 vuoden päästä meno voi olla jo melko realistista. Kuuntelijakohtainen kalibraatiomahdollisuus olis kans kova.
Ehkä nykysin saa vielä parasta jälkeä kun laittaa mikkikapselit korviin ja äänittää äänen uudelleen käyttäen monitoria äänilähteenä halutussa paikkaa. Tätä oon harrastellut. |  KaRa
18.09.2016 16:09:23 | |
|
Hyvin harvoin miksaan mitään leadiroolissa olevaa ääntä äärilaitoihin sellaisenaan. Sen sijaan, kun on olemassa duplikoituja raitoja, esim efektejä varten ym. Niin tällaiset raidat on hyvä pistää äärilaitoihin. Puhutaan kuitenkin miksauksista joissa on montakymmentä tai lähemmäks sata raitaa tai hulluimmissa tapauksessa jopa ylikin, niin on aika kumma mielestäni jos mitään ei ole miksattu äärilaitaan. Tässä toki korostuu monomiksauksen merkitys, mutta kun se on hoidossa, niin kyllä se luo stereokuvaa mukavasti ja tulee ihan erilailla hengittävä miksaus.
Tietenkin voi kysyä kuinka realistista se on kuulijan kannalta kuulla jotain vain toisella korvalla mitä ei kuule toisella ollenkaan, nimittäin kuulokkeilla kuunnellessa mutta siihen jätän itselleni vastaamatta :D
Seuraava lause on totta - edellinen lause on valetta. | |
KaRa: Tietenkin voi kysyä kuinka realistista se on kuulijan kannalta kuulla jotain vain toisella korvalla mitä ei kuule toisella ollenkaan, nimittäin kuulokkeilla kuunnellessa mutta siihen jätän itselleni vastaamatta :D
Ja miksi pitäisikään olla realistista?
ehkä jos jos asia ois niin että tekee paljon ainesta siis akia paljon mutta jos antaa pois niin onko se plajon siis ol? -haitaripartio | KaRa
18.09.2016 21:36:31 (muokattu 18.09.2016 21:37:06) | |
|
Henri Henri Olavi: Ja miksi pitäisikään olla realistista?
Ei kukaan sano pitääkö vai ei, vaan se on kysymys minkä voi esittää itselleen tehdessä valintoja siitä, mitä panoroinneilla haluaa saavuttaa.
Seuraava lause on totta - edellinen lause on valetta. | |
KaRa: Tietenkin voi kysyä kuinka realistista se on kuulijan kannalta kuulla jotain vain toisella korvalla mitä ei kuule toisella ollenkaan, nimittäin kuulokkeilla kuunnellessa mutta siihen jätän itselleni vastaamatta :D
Tietenkin voi kysyä kuinka realistista olisi kuulijan kannalta kuulla jotain joka kuuluu eri volalla eri korvista mutta ääni saapuu molempiin korviin yhtä aikaa (jos ei panoroi äärilaitaan). Ylläolevaa kuulee luonnossa ainoastaan jos on kuulovaurio.
Jos äänite ei ole binauraalinen, peli on menetetty jo lähtökuopissa. Sit ei enää tartte raapia päätään sen suhteen kuulostaako luonnolliselta; voi keskittyä siihen saundaako hyvältä.
Spede blendaa: https://blend.io/spede | KaRa
19.09.2016 06:40:25 (muokattu 19.09.2016 06:43:19) | |
|
Spedemix: Tietenkin voi kysyä kuinka realistista olisi kuulijan kannalta kuulla jotain joka kuuluu eri volalla eri korvista mutta ääni saapuu molempiin korviin yhtä aikaa (jos ei panoroi äärilaitaan). Ylläolevaa kuulee luonnossa ainoastaan jos on kuulovaurio.
Niin.
Onko kyse kuitenkin niin pienestä erosta, ettei sitä erota? varsinkin kokonaismiksauksen keskeltä?
Kaikki raidat, soittimet ja niiden soinnit ja kaiut vaikuttaa muidenkin sointiin ja kaikuihin kuitenkin, niin sieltä seasta on näennäisesti mahdoton erottaa yksittäisiä tekijöitä.
Tästä syystä saatan miksata summittaisena esimerkkinä leadikitaran kaiun 100% vasemmalle ja perkussioiden 100% oikealle. Vaikka ehkä outoa ja "epärealistista" teoriassa, mutta kaiken kaikkiaan koska kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin kokonaisuus vaan tuppaa toimimaan ja vielä ehkä jopa realistisesti. Aivot eivät ole kovin välkyt... enkä tarkota vain itseäni ;):D
Seuraava lause on totta - edellinen lause on valetta. |  saastara
19.09.2016 09:51:57 (muokattu 19.09.2016 10:27:26) | |
|
KaRa: Aivot eivät ole kovin välkyt... enkä tarkota vain itseäni ;):D
Itseasiassa mitä tulee tilan, sunnan, kaikujen etc hahmotukseen ja havainnointiin, meidän aivot on aivan uskomattomat hienot kapistukset. Ei toki ihan samaa luokkaa joidenkin muiden eläinkunnan asukkien kanssa mutta kuitenkin.
Mä luulen, realismin sijaan, että kyse on enemmänkin populaarimusiikin yhteydestä semmoisista tietyistä konteksteista ja traditiosta, joille meidät kaikki on pakkosyötetty vuosikymmenien varrella.. Vähän niinkuin vaikka cinematografiassa tietyt konventiot mitkä liittyy valaistukseen, leikkaukseen ja vastaavaan.
Ei kukaan hetkeäkään ajattele vaikka dilsaa ja hallikaikua kuunnellessa sitä realistista tilaa.. Sehän vaatisi grand canyonin kokoisen kiskan jossa laulaja laulaa jollain 150db voimakkuudella että se kaiku tulisi selkeästi samalla volalla takaisin. Tai, että meillä on edessämme rumpusetti, jonka muut osat soi kuivana mutta snare soi tuhat kuutiota isommassa ja tomit vähän erikokoisessa, eri materiaalista tehdyssä huoneessa.. Ja sitten kitarakaapit on teipattu tossa huoneessa meidän korviin. Realismista viis, me koetaan toi kaikki tila normaaliksi käytännöksi musiikissa, koska me ollaan totuttu siihen konventioon miltä muusikin tulee kuulostaa. Ei musikaalisuudessa ole kyse realismista, eikä meidän tavassa hahmottaa sitä myöskään.. Se on enemmänkin noiden yhteisesti havaittujen konventioiden ympärillä pörräämistä.
Jos miettii vaikka elokuvia, niin kyllä me kaikki tiedetään, että yöllä on oikeasti aika pimeää, eikä semmoista sinisen hopeaa kuin elokuvissa, silti me ei kyseenalaisteta sitä leffoissa koska se kuuluu siihen muotokieleen mihin me ollaan totuttu.. Tai jotkin dialogileikkaukset tmv, ei ne ole välttämättä aina loogisia tai realistisia, mutta se logiikka on niin sisäänkirjoitettu meihin, että me ymmärretään sitä ongelmitta.
Ja henkilökohtaisena huomiona, molemmissa taiteissa ne mielenkiintoisimmat ja koskettavimmat tekeleet tuntuu olevan niitä, jotka tavalla tai toisella koettelee, kyseenalaistaa ja työntää vähän niitä aitoja, joiden sisällä se konventio operoi.
"As long as there is music I am immortal and I have lived forever if I can remember a song" | KaRa
19.09.2016 14:06:50 (muokattu 19.09.2016 14:11:13) | |
|
:)
Aivot ovat huijattavissa ja hyväksikäytettävissä ja sekös on kivaa se. Lempipuuhaani... Se ennalta arvaa asioita, ennakoi, joissain tapauksissa myös väärin, mutta siitähän ne hyvät koukut musiikkiin juuri tulevatkin.
Kuulokkeilla kuultaessa realismi voi tarkoittaa myös sitä onko maisema pään sisällä realistinen. Realistisella ei välttämättä tarvitse tarkoittaa kuulijan sijaitsemista jollain alueella ja etäisyydellä äänilähteeseen. Vaan ne äänilähteet on pään sisällä. Eli luoko se musiikki jonkin ymmärrettävissä olevan fyysisen tilan pään sisään. Silloin panoroinnilla, kaiuilla ja äänenvärillä on merkitystä. Laajimman stereokuvan toki saa laajimmalla panoroinnilla (100%). Edustan sitä koulukuntaa että mahdollisimman laitaan, koska se mielestäni edustaa parhaiten originaalia teosta käyttäen stereomiksauksen täyden potentiaalin.
saastara: Ei kukaan hetkeäkään ajattele vaikka dilsaa ja hallikaikua kuunnellessa sitä realistista tilaa..
Tuosta ainoastaan olen hieman erimieltä.
Kyllä se fiilis ja maisema minkä musiikki luo päähän liittyy vahvasti siihen millaisessa tilassa musiikki tuntuu soivan. Se on ihan tekninen sivuseikka onko ne kaiut ym. saatu aikaan plugineilla vai siellä Grand Canyonilla...
Mutta mielipideän tämä... synestesiani liittyy tähän varmastikin, mutta koen sävellyksellisen osuuden muotoina ja äänen värit ja kaiut maisemana ja taustavärinä musiikissa. Panorointi vain levittää tätä kaikkea ja jotenkin ajattelen vain että mitä isompi sen parempi... täysi stereomiksauksen potentiaali niinkuin mainitsin.
Seuraava lause on totta - edellinen lause on valetta. | saastara
19.09.2016 14:43:58 (muokattu 19.09.2016 14:45:08) | |
|
KaRa: :)
Aivot ovat huijattavissa ja hyväksikäytettävissä ja sekös on kivaa se. Lempipuuhaani... Se ennalta arvaa asioita, ennakoi, joissain tapauksissa myös väärin, mutta siitähän ne hyvät koukut musiikkiin juuri tulevatkin.
Kuulokkeilla kuultaessa realismi voi tarkoittaa myös sitä onko maisema pään sisällä realistinen. Realistisella ei välttämättä tarvitse tarkoittaa kuulijan sijaitsemista jollain alueella ja etäisyydellä äänilähteeseen. Vaan ne äänilähteet on pään sisällä. Eli luoko se musiikki jonkin ymmärrettävissä olevan fyysisen tilan pään sisään. Silloin panoroinnilla, kaiuilla ja äänenvärillä on merkitystä. Laajimman stereokuvan toki saa laajimmalla panoroinnilla (100%). Edustan sitä koulukuntaa että mahdollisimman laitaan, koska se mielestäni edustaa parhaiten originaalia teosta käyttäen stereomiksauksen täyden potentiaalin.
Juu, toki näin.. Mutta toihan on ihan sananhelinää. Kun sanat ei keskustelussa tarkoita enää sitä mitä ne tarkoittaa yleensä, niin totta kai ne voi silloin tarkoittaa vaikka mitä. :) Kyllähän vaikka mikä voi kuulostaa realistiselta jos hylätään se ajatus, että realistinen tarkoittaa jotain todellista tai mahdollista.
Mutta ymmärrän mitä tarkotat.
Tuosta ainoastaan olen hieman erimieltä.
Kyllä se fiilis ja maisema minkä musiikki luo päähän liittyy vahvasti siihen millaisessa tilassa musiikki tuntuu soivan. Se on ihan tekninen sivuseikka onko ne kaiut ym. saatu aikaan plugineilla vai siellä Grand Canyonilla...
Mutta mielipideän tämä... synestesiani liittyy tähän varmastikin, mutta koen sävellyksellisen osuuden muotoina ja äänen värit ja kaiut maisemana ja taustavärinä musiikissa. Panorointi vain levittää tätä kaikkea ja jotenkin ajattelen vain että mitä isompi sen parempi... täysi stereomiksauksen potentiaali niinkuin mainitsin.
Viitaten edelliseen kappaleeseen, ei tässä kai kukaan, tai ainakaan en mä, ollut nyt kyseenalaistamassa tilan, keinotekoisen, todellisen tai kuvitteellisen, merkitystä sen suhteen, miten se vaikuttaa meidän havainnointia äänessä ja musiikissa. Mä tarkoitin vaan sitä, että poppiskamassa meillä on aika normia, että käytetään tiloja ja äänimaisemia, joissa realistinen todellisuus on heitetty ikkunasta ulos.. ja se on täysin fine.
Esim jos ajatellaan nyt vaikka vahvaa neljäsosadilsaa, jota syötetään isoon, mutta todella kuivaan ja vähän soivaan hallikaikuun mutta silti kaiku on kovalla miksauksessa, ja äänilähteenä on hento naislaulaja.. En edes pysty keksimään millaisen akustisen tilan toi vaatisi todellisuudessa, jotta tommoisen äänen saisi aikaan.. Ja toki sen tilan mittojen pitäisi olla todella eksaktit jotta se jälkikaiunta soisi ja kaiku soisi ja löisi juuri kyseisen kappaleen rytmissä.
Mutta ei kukaan mieti tommoista kuunnellessa.. Se tilan, ja äänikuvan fyysinen realistisuus ei vaan ole olennaista, koska me ollaan hyvin pitkään totuttu, että 'tämmöistä nyt on musiikki ja siinä on tämmöisiä soundeja'. Sitä mä vaan yritin sanoa.
"As long as there is music I am immortal and I have lived forever if I can remember a song" | |
Tais lähteä lapasesta tää aihe ;-) | |
Timo JM: Tais lähteä lapasesta tää aihe ;-)
Äläs nyt, just hyvää settiä.
"As long as there is music I am immortal and I have lived forever if I can remember a song" | KaRa
19.09.2016 16:12:38 (muokattu 19.09.2016 16:42:20) | |
|
Yleensä kaikki mihin osallistun tai mitä toteutan lähtee lapasesta. Mitään uutta auringon alla. Sanahelinää toki.
Se ettei kukaan mieti näitä kuunnellessa niin ei tietoisesti, mutta kyllähän ne vaikuttaa kuitenkin.
E: Tarkentaisin mielelläni aihetta tilanluomisella ja miksauksen yhteenpaketoimisella niin, että oikeasti koko paketti soi hyvin yhdessä.. käyttäen hyväksi vaiheita, kaikuja ym viivekikkailuja. Niitä voi käyttää hyväksi kokonaisvaltaisesti hyvään miksaukseen esim botnenkin kannalta... mutta menee offtopikiks niin kattoo jossain muualla :)
Seuraava lause on totta - edellinen lause on valetta. | |
Niin eli jotta meillä olisi mitään mahdollisuuksia keskustella koko asiasta, meidän olisi hyvä ensin määritellä mikä on "realistista". Voivoi! :D
Itse olen tykännyt käyttää termiä "realistinen" kun se esiintyy luonnossa. Muutoin etenen käsityksillä "hyvä/huono" tai "tyylikäs/tyylitön" yms.
Ehkä jokaisen meistä on hyvä kysyä itseltään mitä tarkoitamme kun käytämme termiä realistinen.
Spede blendaa: https://blend.io/spede | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
