Muusikoiden.net
03.12.2016
 

Studiotyöskentely »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Vanhat levyt (digitaalisesti) uudelleen masteroituna vinyylille
1 2
GrooverMan
07.03.2016 14:29:28 (muokattu 07.03.2016 14:36:00)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pahoittelut jos on väärällä alueella, en oikein keksinyt mihin tämä kuuluisi.
 
Nythän on monista klassikkolevyistä tullut markkinoille uudelleenmasteroidut versiot vinyylillä. Itse aloin seuraavaa dilemmaa pohtimaan: jos vinyyli kiinnostaa nimen omaan analogisen saundin takia, eikö ole takaperoista, että vaikkapa joku Zeppelinin tai Bowien levy (joka on alun perin tietenkin äänitetty täysin analogisesti) masteroidaan digitaalisesti ja sitten siirretään takaisin analogiseen formaattiin (vinyyli)? Olettaisin, että kuitenkin näissä uusissa versioissa se masterointi on tehty digitaalisesti, jos joku tietää toisin, niin kuulisin mielellään.
 
Uusien levyjen kohdalla mahdollinen ongelma ei ole samankaltainen, ellei sitten ole äänittänyt ja miksannut koko roskaa analogisesti = lienee harvinaista.
 
EDIT: tässä asiaa käsittelevä kirjoitus, toki vain yksi näkemys: "That means, in turn, that too much new vinyl offers means that it is not a return to the sonic realms of old, but simply an artifact, upscaled from its diminutive CD cousin, but ultimately no more or less different of a listening experience than the CD."
 
http://www.goldminemag.com/article/ … tful-or-dreadful-for-vinyl-reissues
 
Eli onko kuuntelukokemuksen kannalta mitään järkeä hankkia näitä vinyyleitä jos CD:t jo hyllystä löytyy?
 
If you wanna count me, count me out. - Arthur Lee
saastara
07.03.2016 14:55:57 (muokattu 07.03.2016 16:26:34)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vanhoja vinyyleitähän monet metsästää juurikin tosta syystä, eli niitä orkkispainoksia tmv vanhoja printtejä, jotka on leikattu nauhalta eikä digifilusta tai digiremasterista.
 
Se mikä on minkäkin arvoista lienee aika yksilöllinen kysymys ja onhan vinyylillä formaattina ihan eri fiilis.. mutta jos hakeutuu vinyylin ääreen pelkästään sen 'analogisoundin' tmv määränpään vuoksi, niin silloin uudemmat vinyylit ja uudemmat painokset vanhoista levyistä lienee melko hukkaan heitettyä rahaa. Saadaan kätevästi molempien formaattien huonot puolet yhdistettyä, kun soitetaan digistä analogikiksi leikattua filua halvalla vinyylisoittimella. :)
 
"As long as there is music I am immortal and I have lived forever if I can remember a song"
hallu
07.03.2016 22:25:30
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Varmaan tässä on syytä huomata sellainenkin yksityiskohta, että soundikonventiot ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa ja laitteidenkin kehitys on voinut asiaan vaikuttaa. Pointtini lähinnä on se että ihmiset ovat tottuneet kuulemaan voimakkaasti kompressoitua alapäätä korostavaa materiaalia ja siksi vanha vinyyli voi oikeasti kuulostaa sellaisen ihmisen korvissa huonolta. Ratkaisuhan on, että masteroidaan se materiaali vastaamaan ihmisen odotusta ja pakataan se siihen formaattiin joka käy kaupaksi eli tällä hetkellä vinyyli lienee varsin hypetetty formaatti.
 
Itse pidän eniten juurikin vanhoista "huonolta" kuulostavista vinyyleistä.
 
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka
anapena
07.03.2016 23:59:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: Varmaan tässä on syytä huomata sellainenkin yksityiskohta, että soundikonventiot ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa ja laitteidenkin kehitys on voinut asiaan vaikuttaa. Pointtini lähinnä on se että ihmiset ovat tottuneet kuulemaan voimakkaasti kompressoitua alapäätä korostavaa materiaalia ja siksi vanha vinyyli voi oikeasti kuulostaa sellaisen ihmisen korvissa huonolta. Ratkaisuhan on, että masteroidaan se materiaali vastaamaan ihmisen odotusta ja pakataan se siihen formaattiin joka käy kaupaksi eli tällä hetkellä vinyyli lienee varsin hypetetty formaatti.
 
Itse pidän eniten juurikin vanhoista "huonolta" kuulostavista vinyyleistä.

 
Tämän olen huomannut omalla kohdallani siten, että laitoin vinyylisoittimen 16 vuoden tauon jälkeen olohuoneeseen siten, että levyjä tulisi edes joskus kuunneltua, niin kuin viime vuosituhannella oli tapana. Pakko vähän boostata alapäätä, kun on niin hintelän kuuloista!
 
Istu ja pala!
studio
08.03.2016 08:36:48
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

anapena: Tämän olen huomannut omalla kohdallani siten, että laitoin vinyylisoittimen 16 vuoden tauon jälkeen olohuoneeseen siten, että levyjä tulisi edes joskus kuunneltua, niin kuin viime vuosituhannella oli tapana. Pakko vähän boostata alapäätä, kun on niin hintelän kuuloista!
 
Tottumus kysymys. Aika äkkiä tottuu alkuperäiseen ohuempaan mutta erottelevaan bassoon eli ei kannata heti boostata alapäätä.
 
GrooverMan
08.03.2016 10:27:59
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: Varmaan tässä on syytä huomata sellainenkin yksityiskohta, että soundikonventiot ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa ja laitteidenkin kehitys on voinut asiaan vaikuttaa. Pointtini lähinnä on se että ihmiset ovat tottuneet kuulemaan voimakkaasti kompressoitua alapäätä korostavaa materiaalia ja siksi vanha vinyyli voi oikeasti kuulostaa sellaisen ihmisen korvissa huonolta. Ratkaisuhan on, että masteroidaan se materiaali vastaamaan ihmisen odotusta ja pakataan se siihen formaattiin joka käy kaupaksi eli tällä hetkellä vinyyli lienee varsin hypetetty formaatti.
 
Itse pidän eniten juurikin vanhoista "huonolta" kuulostavista vinyyleistä.

 
Tätä pohdiskelin itsekin. Eli vaikka signaaliketju uudelleen masteroinnissa olisi täysin analoginen, ei silti lopputulos vastaa vanhojen levyjen saundia. Itse tosin aikanaan siihen saundiin kasvaneena diggailen siitä edelleen. Ja onhan vinyylissä rajoituksensa kuinka stydiä botnea siihen voi laittaa ja kuinka kompressoitua/limitoitua saundia on järkevää laittaa.
 
Tuossa linkittämässäni jutussa muuten kommenttiosiossa joku vahvasti väittää että Bowien uudet vinyylit ovat täysin analogisesti masteroituja. Voi olla. Tosin ihmettelen hieman, että miten 40 vuotta vanhat masternauhat kestävät edestakaisin kelailun jota tollanen masterointiprosessi vaatii.
 
If you wanna count me, count me out. - Arthur Lee
Kalmo
08.03.2016 11:36:59
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

GrooverMan: Tosin ihmettelen hieman, että miten 40 vuotta vanhat masternauhat kestävät edestakaisin kelailun jota tollanen masterointiprosessi vaatii.
 
Hyvä pointti. Jospa niistä on otettu digitaaliset kopiot ja äänitetty ne takaisin freesille analoginauhalle :o)
 
Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300, XP, SONAR 8.5 Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän.
dewil
08.03.2016 12:55:43
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eihän digitoiminen (varsinkaan) masterointiluokan vehkeillä tuo siihen ääneen mitään uutta. Eikä ole olemassakaan sellaista, kuin "digitaalinen soundi", jos näytteistys on kunnossa.
Ja esimerkiksi restaurointipuuhat, kuten kohinanpoisto nyt vaan on paras tehdä softalla.
 
Dont Clone The Beat. Own The Beat.
Spedemix
08.03.2016 13:58:24
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kalmo: Hyvä pointti. Jospa niistä on otettu digitaaliset kopiot ja äänitetty ne takaisin freesille analoginauhalle :o)
 
Jos levyn kannessa lukee "Remastered from the Original Master Tapes" siinä ei juurikaan ole epäselvyyttä mitä masteroinnissa on tapahtunut. Toi on vähän niin kuin "True Bypass", joko se on tai sit se ei oo, ja jos siellä lukee jotain muuta kuin tuo ylläoleva, niin sit se ei oo.
 
Joku kysyy miten hitossa analoginauha kestää 40 vuotta. Analoginauhahan on ennen kaikkea TALLENNUSformaatti, suunniteltu siihen että siellä säilytetään matskua pitkäaikaisesti. Siksi se siinä ei ole mitään ihmeellistä että matsku säilyy olettaen että sitä on säilytetty asianmukaisesti (=ei ole hierottu magneetteja vasten).
 
Fyysinen kuluma saattaa tietenkin olla ongelma. Luin jokunen vuosi sitten haastiksen jossa ääni-insinöörit remasteroivat Queenin Bohemian Rhapsodyn. Masternauha oli muodostettu siten että lopullinen edit oli leikelty monista eri osista joten se nauha oli semmoinen silppusälä. Tietenkin nauha katkesi ekalla soittokerralla joten joutuivat paistamaan kakun ja uudelleenteipata kaikki editit jotta äänite saataisi digitoitua.
 
Spede blendaa: https://blend.io/spede
Spedemix
08.03.2016 14:29:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jumalauta toi artikkeli kohottaa mun verenpaineet! :D
 
Its a little like moving to France for a few years, but only learning the language after you have returned to the U.S., and then expecting everyone here to know what you are talking about.
 
An architect came along and completely demolished your favorite city and 20 years on, built an identical replica on the ruins
 
...picking out the tiniest background sound and amplifying it in ways that, well, digital sound simply cannot compete with
 
But the fact is, it does. Its as if the needle knows how loud it should be, and where it needs to be placed, whereas the computer just says, Ah yes, a twang, and muddles it in with all the others
 
Spede blendaa: https://blend.io/spede
anapena
08.03.2016 16:28:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

studio: Tottumus kysymys. Aika äkkiä tottuu alkuperäiseen ohuempaan mutta erottelevaan bassoon eli ei kannata heti boostata alapäätä.
 
Näin on. Laittelin ensiavuksi sillai hitusen vain Yamahasta portaattomasti säädettävää loudnessia.
 
Istu ja pala!
GrooverMan
09.03.2016 14:33:37
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Spedemix: Jos levyn kannessa lukee "Remastered from the Original Master Tapes" siinä ei juurikaan ole epäselvyyttä mitä masteroinnissa on tapahtunut. Toi on vähän niin kuin "True Bypass", joko se on tai sit se ei oo, ja jos siellä lukee jotain muuta kuin tuo ylläoleva, niin sit se ei oo.
 
Joku kysyy miten hitossa analoginauha kestää 40 vuotta. Analoginauhahan on ennen kaikkea TALLENNUSformaatti, suunniteltu siihen että siellä säilytetään matskua pitkäaikaisesti. Siksi se siinä ei ole mitään ihmeellistä että matsku säilyy olettaen että sitä on säilytetty asianmukaisesti (=ei ole hierottu magneetteja vasten).
 
Fyysinen kuluma saattaa tietenkin olla ongelma. Luin jokunen vuosi sitten haastiksen jossa ääni-insinöörit remasteroivat Queenin Bohemian Rhapsodyn. Masternauha oli muodostettu siten että lopullinen edit oli leikelty monista eri osista joten se nauha oli semmoinen silppusälä. Tietenkin nauha katkesi ekalla soittokerralla joten joutuivat paistamaan kakun ja uudelleenteipata kaikki editit jotta äänite saataisi digitoitua.

 
No jaa, sanoisin kyllä että jos levyn kannessa lukee esim. noin, ei se välttämättä takaa vielä mitään. Tää on musabisnestä kato :D En edes muista kuinka monta kertaa olen törmännyt keskusteluihin true bypass pedaaleista, jotka eivät sellaisia ole.
 
Joissain tapauksissa varmaan analoginauha saattaa olla 40 vuoden päästä ihan fine, monesti ei. Voit googlata esim. sticky-shed syndromen lisätietoja halutessasi. Vahvasti myös epäilen analoginauhaa kehitettäessä edes keskustelussa olleen se, kestääkö nauha kymmeniä vuosia. Tallennusformaatti se on kyllä, mutta varmaan pääasiallisesti tähtäimessä oli vähän lyhytkestoisempi tallennus. Ja tietty ihan se, että se on fyysinen tuote, vieläpä hyvin ohuelle muoville liimalla kiinnitettyä metallihiutaletta, noin karrikoiden. Aika altista kaikenlaiselle kulumiselle.
 
Jumalauta toi artikkeli kohottaa mun verenpaineet! :D
 
Juu, siinä on tollanen aika kaikkitietävä nulkki joka ei faktapuolella oikein vakuuta päässyt ääneen ja vauhtiin. Toi nyt oli eka artikkeli jonka aiheesta löysin. Mutta jos oikeesti verenpaineet kohoaa, kannattaa vaan ottaa iisisti. Ei tää nyt NIIN vakavaa ole, eiks niin?
 
If you wanna count me, count me out. - Arthur Lee
jra
09.03.2016 17:58:28 (muokattu 09.03.2016 18:45:18)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

GrooverMan:
Joissain tapauksissa varmaan analoginauha saattaa olla 40 vuoden päästä ihan fine, monesti ei. Voit googlata esim. sticky-shed syndromen lisätietoja halutessasi. Vahvasti myös epäilen analoginauhaa kehitettäessä edes keskustelussa olleen se, kestääkö nauha kymmeniä vuosia. Tallennusformaatti se on kyllä, mutta varmaan pääasiallisesti tähtäimessä oli vähän lyhytkestoisempi tallennus. Ja tietty ihan se, että se on fyysinen tuote, vieläpä hyvin ohuelle muoville liimalla kiinnitettyä metallihiutaletta, noin karrikoiden. Aika altista kaikenlaiselle kulumiselle.

 
Säilytys taitaa olla, kuten mainittua, se oleellinen juttu. Yllä sanottiin, että "on säilytetty asianmukaisesti", mutta mitä noista on lukenut, niin tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että levy-yhtiöt eivät juurikaan ole takavuosina välittäneet siitä millaisessa ladossa kelat ovat lojuneet, ovatko tilan lämpötilat, kosteudet ja pölyttömyys sitä mitä valmistaja on speksannut. Ja, sitten se, että taitaa olla nauhalaatujen kanssa sama juttu kuin filmimateriaalien, että tietyillä valmistajilla oli 60- ja 70-luvuilla vuosia laajasti tarjolla nauhoja, joiden kestävyys oli aivan muuta kuin mitä oli luvattu.
 
Luulisi, ettei soundin kannalta ole ongelma, jos välillä kaydään digitaalisessa jos vain siirto on tehty kunnolla ja bittisyvyydet ja näytteenottotaajuudet riittävän overkill, ja masterointi tehty LP:n ehdoilla, vaikka digitaalisena. Itsellä on muutama 80-luvulla prässätty lp, joiden kannessa lukee "Digitally Remastered", niissä tuskin tuo asia on kunnossa, vaan nimen omaan molempien formaattien huonot puolet. Samoin kuin osassa sen ajan CD-levyistä, jotka on tehty LP-mastereista.
 
Stadium Arcadium -vinyyli taitaa olla näistä "uudemmista" sellainen joka on vinyylinä alusta loppuun analoginen, vai oliko siinäkin käyty digilaalisella puolella?
 
E: Itse en tästä aiheesta riittävästi tiedä, mutta mielenkiinnolla lueskelen. Sama tuntuma on ollut, että nyt myydään LP:n mielikuvilla jotain muuta kuin mitä formaatti parhaimmillaan on tai oli, mutta varmasti joukossa on myös äänellisesti hyvin tehtyä tavaraa, oli sitten masteroitu analogisesti tai digitaalisesti. Onko siinä mitään perää, että LP-masterin tekeminen on taiteenlaji, joka pääsi 90- ja 00-luvuilla ennen tätä pienimuitoista renesanssia, katoamaan, kun jäi yksi masteroijasukupolvi välistä? Nyt sitten opetellaan hommaa uudestaan tai tehdään sen kummemmin viilaamatta samalla periaatteella kuin digitaaliseen formaattiin.
 
- Kaukolähettimen Klassista Värähtelyä jo vuodesta 2008 -
Kumiankka
09.03.2016 18:06:45
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Justiinsa 5 minsaa sitten laitoin levarin pyörimään kun on ollut kaapin päällä jotain vuosia ilman käyttöä, hyvä tuuri lähti toimimaan ei ongelmaa. Hommasin erillisen RIAA esivahvistimen huokeammasta hintaluokasta. Googlailin kokemuksia noista ja mainintoja oli että ilmeisesti noissakin on eroja tai bassot voi jossain olla heikommat. Joskus olen vanhempia kirpputori ceedee levyjä soitellut silleen että subbarikin oli mukana ja mielestäni muistaakseni mm. Abba ja Led Zeppeliini oli sellaisia että matalia taajuuksia vissiin studion sedät on suodattaneet pois, kovasti sai olla säätämässä kun levyä vaihtoi. Ennen vanhaan 80 hertsiä oli hyvää bassoa
 
saastara
09.03.2016 18:29:01 (muokattu 09.03.2016 18:30:36)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Yksi juttu, mikä on omiaan aiheuttamaan kaikenlaisia myyttejä vinyylien paremmasta äänenlaadusta, liittynee puhtaasti formaatin rajoitteisiln.. Kun fyysisenä objektina neula ja levy, ei pysty käsittelemään samanlaisia rms-tasoja, subiosaston bassoa ja muistaakseni teräviä, vahvoja ja korkeita transientteja stereo-kuvan reunalla, kuin digifilu.. Joten sitä samaa digimasteria ei voi suoriltaan vaan dumpata vinyylille.
 
Ja sit kun tehdään masteri jossa jätetään enemmän dynamiikka, pidetään basso kurissa ja huolehditaan tarkasti de-essauksesta ymv risahduksista ja rasahduksista kaistalla, on ihan ymmärrettävää, että jollakulla tulee maaginen fiilis, että "täähän on ihan törkeästi parempi kuin toi cd". Toki joillekkin noi samat parametrit tarkoittaa, että soundaa ihan lussulta muhjulta eikä jytää. :D
 
"As long as there is music I am immortal and I have lived forever if I can remember a song"
GiovanniDiRondo
09.03.2016 18:45:05
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vinyyli sai jonkin verran etumatkaa audiofiilien keskuudessa kun vanhoja klassikoita alettiin 80-90-luvun taitteessa siirtää cd:lle. Silloin ei vielä huomioitu sitä, että vinyyliaikana masteroinnissa jätettiin soundi tarkoituksella hiukan kovaksi, koska tiedettiin että vinyylitoisto sitten pyöristää sitä.
 
2000-luvun alussa tehdyt masteroinnit menivät helposti puolestaan liian nykyaikaisiksi, kompressoita ja soundin leveyttä lisättiin, ja autenttisuus kärsi.
 
Kolmas juttu oli, että digitaalisten laitteiden yleistyessä musiikkia alettiin kuunnella huonommilla laitteilla ja vaikkapa dvd-soittimilla.
 
Mulla on runsaasti vinyylilevyjä 70-80-luvulta, jotkut kuulostavat todella huonoilta, mutta jotkut ovat todella loistavia äänenlaadultaan.
 
Luulisin, että ammattitaitoisimmat masteroijat osasivat siihen aikaan säätää lopputuloksen sellaiseksi, että nimenomaan vinyylitoiston vahvuudet (tai siis oikeastaan rajoitteet) hyödynnettiin.
 
Hyvä äänentoisto on kallista. Soittimen laadusta se äänenlaatu pitkälti lähtee, jos itse tallenne on kunnossa.
 
Danko
09.03.2016 18:54:31
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

saastara: Yksi juttu, mikä on omiaan aiheuttamaan kaikenlaisia myyttejä vinyylien paremmasta äänenlaadusta, liittynee puhtaasti formaatin rajoitteisiln.. Kun fyysisenä objektina neula ja levy, ei pysty käsittelemään samanlaisia rms-tasoja, subiosaston bassoa ja muistaakseni teräviä, vahvoja ja korkeita transientteja stereo-kuvan reunalla, kuin digifilu.. Joten sitä samaa digimasteria ei voi suoriltaan vaan dumpata vinyylille.
 
Ja sit kun tehdään masteri jossa jätetään enemmän dynamiikka, pidetään basso kurissa ja huolehditaan tarkasti de-essauksesta ymv risahduksista ja rasahduksista kaistalla, on ihan ymmärrettävää, että jollakulla tulee maaginen fiilis, että "täähän on ihan törkeästi parempi kuin toi cd". Toki joillekkin noi samat parametrit tarkoittaa, että soundaa ihan lussulta muhjulta eikä jytää. :D

 
No näinpä. Aikoinaan omassa oppilaitoksessa cd vs. vinyyli -vertailussa tuotiin oikeesti esille ainoastaan vinyylin ns. "huonot puolet". http://i.imgur.com/MlYiK4w.png
 
"Ei riitä, että seurataan vain musiikkielämän työtä ja saavutuksia, vaan on jatkuvasti pidettävä silmällä kokonaisorganismia ja puututtava ajoissa virheellisen kehityksen oireisiin." - Herman Kretzchmann: Musikalische Zeitgrafen 1903
GiovanniDiRondo
09.03.2016 19:26:19
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Danko: No näinpä. Aikoinaan omassa oppilaitoksessa cd vs. vinyyli -vertailussa tuotiin oikeesti esille ainoastaan vinyylin ns. "huonot puolet". http://i.imgur.com/MlYiK4w.png
 
Digitaalisen äänen huono puoli on, että se on digitaalista. Digitaalisuus aliasoi ääntä. Analogisissa laitteissa puolestaan valmistustapa myötäilee musiikissa signaalikuvaan piirtyviä äänenpaineen vaihteluita.
 
Kyse on siitä, että digitaalisen äänen resoluution täytyy olla niin hyvä, että ihmiskorva ei kykene erottamaan signaalissa olevia puutteita.
 
saastara
09.03.2016 19:39:45 (muokattu 09.03.2016 19:42:52)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

GiovanniDiRondo: Digitaalisen äänen huono puoli on, että se on digitaalista. Digitaalisuus aliasoi ääntä. Analogisissa laitteissa puolestaan valmistustapa myötäilee musiikissa signaalikuvaan piirtyviä äänenpaineen vaihteluita.
 
Kyse on siitä, että digitaalisen äänen resoluution täytyy olla niin hyvä, että ihmiskorva ei kykene erottamaan signaalissa olevia puutteita.

 
Meneekö nyt prosessointi ja toisto sekaisin tässä idiksessä?
 
E: Mitä tarkoittaa "Analogisissa laitteissa puolestaan valmistustapa myötäilee musiikissa signaalikuvaan piirtyviä äänenpaineen vaihteluita." Parhaan kuuloista jargonia mitä oon lukenut sitten Soinin haastisten.
 
"As long as there is music I am immortal and I have lived forever if I can remember a song"
GiovanniDiRondo
09.03.2016 19:48:37 (muokattu 09.03.2016 19:49:45)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

saastara: Meneekö nyt prosessointi ja toisto sekaisin tässä idiksessä?
 
E: Mitä tarkoittaa "Analogisissa laitteissa puolestaan valmistustapa myötäilee musiikissa signaalikuvaan piirtyviä äänenpaineen vaihteluita." Parhaan kuuloista jargonia mitä oon lukenut sitten Soinin haastisten.

 
Digitaalinen ääni on epäjatkuva, analoginen on jatkuva. Jos digitaalisen äänen resoluutio on liian alhainen, korva erottaa sen.
 
Mutta tavallaan kaikki kuultava ääni on analogista, koska se kuullaan kaiuttimen kautta.
 
E: eikä ollut tarkoitus arvioida masterointia, vaan kommenttini oli lähinnä vastaus edelliseen.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti