| Aihe: Bändin äänitys yhdellä mikillä | |
|---|
|
kivi: Noi t-kaupan mikit mitä tuossa listataan eivät suurimmalta osaltaan ole PZM-mikkejä, vaan esimerkiksi neuvotteluhuoneen mikkejä. En laittaisi sellaista. PZM on paljon muutakin kuin "lattialle tai kattoon sijoitettava konkka", sen pitää olla suuntakuviotaan puolipallo ja kapselin ottoaukon pitää olla kapea rako joka eliminoi vaiheongelmat ja odottamattomat heijastukset.
Se mihin PZM sitten laitetaan, on jokaisen itse valittavissa. Itse oon teippaillut Crownin PZM:iä mm tarkkaamon ikkunaan, katon ilmanvaihtoputkiin, ja tietenkin parkettivanerilevylle jota kallistellaan sitten rumpujen tai vahvistinten eteen.
Huomastin tuon neukkariaspektin ja päivitin tuon yo. viestini. Suuntakuvio on automaagisesti aina puolipallo koskapa katon/seinän tms. läpi ääni ei (toivottavasti) kulje. Varmaan toimivia ratkaisuja on muitakin kuin Crownin PZM, mutta se on ainakin toimivaksi havaittu. | |
Tuossa jutussa debattia PZM-tyyppistä boundary-mikkiä kohtaan:
http://www.sengpielaudio.com/ZweiVe … schiedeneGrenzflaechenmikrofone.pdf
Tuossa ekalla sivulla oikealla kuvassa malli siitä miten homma toimisi paremmin. Tuollainen olisi tosiaan helppo tehdä itse pienestä elektreettikapselista. Jos Crownin PZM:ssä rako on vain 0.1 mm tuossa se on huomattavasti suurempi, eli jopa puoli milliä. Tuossa Groupdiyn ketjussa lisää aiheeseen liittyvää:
http://www.groupdiy.com/index.php?topic=5833.0 |  kivi
16.01.2013 14:31:48 | |
|
mhelin: Suuntakuvio on automaagisesti aina puolipallo koskapa katon/seinän tms. läpi ääni ei (toivottavasti) kulje.
Ei. Suuntakuvio omnidirektionaalisella kapselilla on tämän jälkeen puolipallo + kapselin istutuksesta mahdollisesti syntyvä heijastus (vastaa dynaamisten mikkien takavaimennusta). Ja entäs jos omnidirektionaalisuus on tehty kahdella seläkkäin olevalla kapselilla kuten yleensä on?
Erilaiset kardioidi- ja hyperkardioidisuuntakuviot pysyvät herttoina vaikka takana olisi seinä.
Eli sikäli kuin mä tä nään, se ei oo näin yksinkertaista. PZM pitäis olla alunperin PZM:ksi tehty, pelkkä kondensaattorikapselin uudelleenkotelointi ei ehkä riitä. |  saastara
16.01.2013 15:54:39 (muokattu 16.01.2013 16:18:24) | |
|
kivi: Olen vahvasti eri mieltä.
Saattaa olla, että meillä on vain vahvasti eroava näkemys siitä mikä on julkaisukelpoista.
Just tää yhdellä mikkiparilla äänitys on osapuilleen ainoita järkeviä asioita joita treenikämppä-äänittelyn nimissä kannattaa harrastaa. Kaikki moniraitajutut voi sitten jättää sinne studioon kunnes oikeasti tiedetään mitä tehdään.
Juu, ilman muuta.. Mutta nyt oli puhe "julkaisukelpoisesta" jäljestä. En nyt tiedä miten paljon / millaista kalustoa löytyy entuudestaan, mutta nopealla laskemisella ollaan aika monen sadan euron paikkeilla (konkkapari, etuasteet, äänikortti, joku softa), ennen kuin ollaan edes kategoriassa "käyttökelpoinen", ja julkaisukelpoinen on tollakin budjetilla todella kyseenalainen.
Se mitä tarkotin, oli että JOS päätarkoituksena on saada aikaan
mahdollisimman hyvää materiaalia orkesterista, olisi aivokuollutta sijoittaa rahansa harrastelijaluokan laitteistoon, kun pienemmällä hinnalla pääsee ammattistudioon äänittämään.
Vaikka sä viettäisit koko elämäsi äänittämässä, hinkkaamassa ja vääntämässä halpismikeillä treeniksessä, pesisi yks iltapäivä studiolla u87-parin kanssa ne äänitykset milloin tahansa.. Saati sitten laadukkaalla laitteistolla, osaavan äänittäjän kanssa. Ja maksaisi sijoituksena monta kertaa vähemmän.
Jos tarkoitus on vaan treeniksellä puuhastella ja äänitellä, niin mikäs siinä, ilman muuta.. Sillon kannattaa vaan alkuunsa se 'julkaisukelpoinen' kenties miettiä uudestaan. Ainakin mun kirjoissa "yllättävän hyvä soundi treenisdemoks" painii vielä aika eri kategoriassa, mikä on parasta mitä tolla tullaan saavuttamaan.
Hitler used Telefunkens. | kivi
16.01.2013 16:35:29 (muokattu 16.01.2013 16:39:08) | |
|
saastara:
Vaikka sä viettäisit koko elämäsi äänittämässä, hinkkaamassa ja vääntämässä halpismikeillä treeniksessä, pesisi yks iltapäivä studiolla u87-parin kanssa ne äänitykset milloin tahansa.. Saati sitten laadukkaalla laitteistolla, osaavan äänittäjän kanssa. Ja maksaisi sijoituksena monta kertaa vähemmän.
Hmm. En ole samaa mieltä. Se Neumannin mikki ei tuo siihen vetoon mitään sellaista, jota ei pienellä (tai vähän suuremmalla) säätämisellä sais yhden euron elektreettikapselista. Kysymys on vaan siitä, että siitä Neumannista sen saa heti (jos se on sitä mitä haetaan). Mutta jos aikaa on paljon ja rahaa vähän, miksei varautuisi säätämään?
Mutta mä en pilaillut, kun sanoin että oon tän 33 vuoden aikana mitä nyt oon jotain äänilevyjä tehnyt (eikä ne kaikki oo indieretrotaidehämypunkkia), tehnyt julkaistuja levyjä myös C-kasettimankalla. Kuten myös 2" 24-raitanauhalla, 16- ja 8-raitakelakoneilla ja sitten tietysti työasemalla. Se on ihan sama millä tekee, kunhan proggis itsessään on sellainen että se siitä hyötyy. Joskus valokopiokone on parempi kuin valokuva.
Se osaava äänittäjä on paljon tärkeämpi asia kuin mikään tekninen laite.
Mutta ymmärrän että me varmaan puhutaan kumminkin eri lähtökohdista siihen musaan... | saastara
16.01.2013 17:39:36 (muokattu 16.01.2013 17:56:53) | |
|
kivi: Hmm. En ole samaa mieltä. Se Neumannin mikki ei tuo siihen vetoon mitään sellaista, jota ei pienellä (tai vähän suuremmalla) säätämisellä sais yhden euron elektreettikapselista. Kysymys on vaan siitä, että siitä Neumannista sen saa heti (jos se on sitä mitä haetaan). Mutta jos aikaa on paljon ja rahaa vähän, miksei varautuisi säätämään?
Mutta mä en pilaillut, kun sanoin että oon tän 33 vuoden aikana mitä nyt oon jotain äänilevyjä tehnyt (eikä ne kaikki oo indieretrotaidehämypunkkia), tehnyt julkaistuja levyjä myös C-kasettimankalla. Kuten myös 2" 24-raitanauhalla, 16- ja 8-raitakelakoneilla ja sitten tietysti työasemalla. Se on ihan sama millä tekee, kunhan proggis itsessään on sellainen että se siitä hyötyy. Joskus valokopiokone on parempi kuin valokuva.
Se osaava äänittäjä on paljon tärkeämpi asia kuin mikään tekninen laite.
Mutta ymmärrän että me varmaan puhutaan kumminkin eri lähtökohdista siihen musaan...
Mä en yhtään epäile, ettet sä olisi tehnyt vaikka kuinka monta hyvää levyä ties kuinka huonolla laitteistolla, ties kuinka monta vuotta.. Sun järkeilys on mun mielestä silti hatara.
Jos rahaa on vähän, kannattaako se käyttää halpaan paskaan ilman mitään takeita sijoituksen kannattavuudesta.. Jos sä haluat vain mahdollisimman hyvän äänitteen, kannattaako ostaa kasa harrastelijalaitteistoa, vai käyttää pienempi rahasumma siihen, että saa käyttöönsä vähäksi aikaa huippuluokan vehkeet ja ammattilaisen niitä valjastamaan?
Musta tää menee logiikassaan aika samalle tasolle, että jos levy pitäisi saada masteroitua, ostaisi kajarit ja kasan plugareita vaikka voisi vaan lähettää halvemmalla ammattilaiselle.
E: Niin kuin sanoin, jos tarkoitus on opetella äänittämisen alkeita, hieno juttu. Jos on prioriteettina tarkoitus saada mahdollisimman hyväsoundinen äänite aikaan, voi ne rahat mielummin vaikka dokata.
Hitler used Telefunkens. | |
kivi: Hmm. En ole samaa mieltä.
Mutta mä en pilaillut, kun sanoin että oon tän 33 vuoden aikana mitä nyt oon jotain äänilevyjä tehnyt (eikä ne kaikki oo indieretrotaidehämypunkkia), tehnyt julkaistuja levyjä myös C-kasettimankalla. Kuten myös 2" 24-raitanauhalla, 16- ja 8-raitakelakoneilla ja sitten tietysti työasemalla. Se on ihan sama millä tekee, kunhan proggis itsessään on sellainen että se siitä hyötyy. Joskus valokopiokone on parempi kuin valokuva.
Se osaava äänittäjä on paljon tärkeämpi asia kuin mikään tekninen laite...
Komppia kympillä.
Mun suosikkilevyni ilmestymisestään lähtien on ollu JaakkoTepon "Ruikonperän Multakurkku". Aikanaan mä sain kuulla ton levyn tekovaiheista "jotain" ja lyhyt tiivistelmä on se, et ei siin studiossa hirveesti hifistelty. Ne laulut, laulu ja akkarinrämpyte, niin paketti on jo kasassa. Kaikki mitä siihen päälle lisätään on sit riski pilata paketti.
Muutenkin mun suosikkilevyni on tehty pääosin 50- 60- luvuilla. Niit myydään yhä ja paljon, joten ei se "julkaisukelpoisuus" ole siit kiinni et bändi on äänitetty kerralla purkkiin yhdellä tai kahdella mikillä. Itse asiassa moderninpi rokkipoppoo tolla tekniikalla äänitettynä kelanauhurille kuulostais varmasti omasaundiseltaan.
Sen lisäksi toi ajatus konkkamikkien ripustamisesta kiinteästi vaik reenikämpän kattoon on mun mielestä erittäin hyvä. Kuin minkä tahansa nappia painamalla toimivan treeniäänitysmahdollisuuden rakentaminen.
Mä tota olen muutamassakin bändissä ehdottanut, mut vastaus on ollu, et "miks"? Mitä niil äänitteillä on tarkoitus tehdä ja muuta diibadaabaa.
Niin, miks? Humppakaverit, joiden kans soitan on kaikki sevverran soittaneita, et ramppikuume ei häiritse. Mut recbuttonfever on ihan eri asia. Sanalla "pyörii" on yllättävän kokeneisiinkin semmoinen vaikutus, et reenikämpän vois yhtähyvin valaa täyteen kipsiä. Se äänityskin on asia johon tarttee tottua tai totutella.
One kind of music only - the good kind | |
Tällainen yhdellä mikillä, mikkiparilla tai MS-systeemillä livenä taltiointi on mielestäni aika marginaalista hommaa ja on myöskin malkoisen tyylilajiriippuvaista.
Perinnemusa, kansanmusiikki, klassiset jutut jne toiminevat ihan ok, mutta aloittajan mainitsema hard rock osasto on sellainen juttu jonka jättäisin suosiolla moniraitahommaksi. Onnistuakseen vaatii hemmetin hyvän livemiksauksen jotta tyylilajiin kuuluvat kaiut, delayt ja muut efektit osuvat paikoilleen.
Tuo on muistaakseni taltioitu livenä MS-parilla jossain työväentalolla.
Toimii tuossa tyylilajissa.
http://www.myspace.com/ronnieandhistwanginlittlefellow | kivi
16.01.2013 19:19:46 (muokattu 16.01.2013 19:20:46) | |
|
saastara:
Musta tää menee logiikassaan aika samalle tasolle, että jos levy pitäisi saada masteroitua, ostaisi kajarit ja kasan plugareita vaikka voisi vaan lähettää halvemmalla ammattilaiselle.
Eikun just ei mee. Se moniraitakaluston ostaminen olisi tuota, livenä stereoparilla äänittäminen taas on aina dokumentti ja sellaisena arvioidaan dokumentin ehdoilla.
Lisäksi se yhteinen tila ja ilma on paras mahdollinen kompressori, kaiku ja mikseri minkä millään rahalla voi ostaa.
Sitten kun tehdään moniraitaa, mennään aluksi studioon ainakin siksi kunnes on opittu miten homma parhaiten sujuu, se on selvä. Studio-osaamisesta ei kuitenkaan ole hyötyä tuossa stereoäänittelyssä, ja toisaalta se on ainoa tapa äänittää jossa maalaisjärki on samalla linjalla studio-osaamisen kanssa.
Niistä levyjeni hyvyydestä en sitten niin tiedä. Epäilen että meillä on eri näkemys siitä millainen on teknisesti hyvä tuotanto. Ja hyvä niin. En mä siksi ole äänittänyt kasetilla että olisin katsonut siitä hyötyväni, vaan siksi että olen katsonut sen siinä tilanteessa halvimmaksi riittäväksi metodiksi. Ihan turha käyttää rahaa sellaiseen mistä ei ole hyötyä. | saastara
16.01.2013 20:21:08 (muokattu 16.01.2013 20:35:37) | |
|
kivi: Ihan turha käyttää rahaa sellaiseen mistä ei ole hyötyä.
Aamen. Aloittaja haluaa rouheaa, julkaisukelpoista hard rock soundia, ei treenisdokumenttia. Onko hänen siis hyödyllisempää ostaa itselleen heikkolaatuista laitteistoa ja puuhastella treeniksellä, vai marssia halvemmalla ammattistudioon äänittämään?
Mä olen ihan samaa mieltä valtaosasta sun juttujen kanssa.. Mutta tässä tapauksessa toi omien kamojen osto olisi hukkaan heitettyä rahaa.
E: Tai voinhan mä toki olla väärässä.. Ehkä aloittajalle riittää heikompi laatu ja mä vaan käsitin, että nyt haetaan jotain enemmän.
Hitler used Telefunkens. | |
Julkaisukelpoinen, rouhea ja muhkea ovat kaikki myös makuasioita joten sinänsä noista ei voi vielä paljoa päätellä. Julkaisukelpoinen voi tarkoittaa vaikkapa sitä että sen kehtaa laittaa nettiin "julki" ja vieläpä omasta mielestä...
Sekä saastara että kivi ovat mun mielestä oikeassa. Joskus vaan on niin että metodi voi toimia teoksen lähtökohtana ja tosiaan stereoparilla ja treenikämpällä on mahdollista kokeilla niin paljon erilaisia asioita, että jos aikaa ja into riittää niin lopputulos voi olla yllättävä monella tapaa. Toisaalta taas jos tavoitteena on edes seiskytlukulainen studio-hardrock albumisoundi niin järkevämpää lienee mennä oikeaan studioon... Aloittaja vois vähän valoittaa enemmän tavoitteitaan niin ei olis turhaa vääntöä tulkinnoista :D
Ennen ei ollut mitään - nyt on. |  Keppiheikki
21.01.2013 13:02:21 (muokattu 21.01.2013 13:08:25) | |
|
Kiitos kaikille vastanneille. On tullut paljon kokeilemisen arvoisia vinkkejä.
Taustasta voisi kertoa vielä sen verran, että treenikämppämme on alun perin studioksi rakennettu. Käytössä on sama setuppi millä vedetään livenä: kaikki instrumentit rumpuja myöten on mikitetty ja meiltä löytyy tarvittavat kaikuefektit jne.
En yhtään epäile etteikö moniraitaäänitys ja ammattitaitoinen miksaaja tuottaisi jynkkysoundia, mutta tuollaiset projekit tahtovat jostain syystä viedä liikaa aikaa ja venyä. Kun tavoitteena on livekelpoinen treenissoundi, niin tuntuisi oudolta mennä erilliseen studioon tekemään moniraitaäänitystä. Jos ei soundi treeniksellä miellytä, niin sitten ostetaan paremmat kamat tai opetellaan soittamaan paremmin. :)
Tavoitteena on että kuulostaisimme livenä yhtä hyvältä kuin netistä kuunneltuna.
Parhaat soolot lähtevät G-kieltä venyttämällä. | |
Mä oon saanu melko pirun hyväsoundisia äänityksiä aikaiseksi ihan kasettimankalla, saatika nykyään kannettavalla zoomin H2:lla.
Kun vain hakee sijoituksen huolella ja käyttää tarvittaessa sermejä, niin lopputulos voi olla hämmentävän hyvä.
Jälkikäsittelyssä voi moiselle tehdä vielä ihmeitä hyvällä Eq:lla, kompuralla ja mahdollisesti kaiulla.
Mutta tosiaan, jos bändi on sijoitettu tasaisesti huoneen reunustoille, niin lähtisin liikkeelle joko ihan pallokuvioisella mikillä tai jos laajempi kuva miellyttää ja miksei miellyttäis, niin blumleinillä.
Blumiskanhan saa ihan yhdessäkin rungossa kivasti:
http://recordinghacks.com/microphones/tag/blumlein
Dont Clone The Beat. Own The Beat. | kivi
21.01.2013 15:57:05 | |
|
dewil: tai jos laajempi kuva miellyttää ja miksei miellyttäis,
Mä näkisin montakin syytä miksei miellyttäis - oon alkanut olla yhä vaan kärttyisämmin back to mono saatuani tarpeekseni siitä etä niin monet miksaukset on rakennettu toimimaan laajan stereon varassa ja poukkivat milloin missäkin takakorvassa (ja autostakin on toinen etu-diskanttikajari säröllä) - mutta hyvä linkki. :-D
Kysyjälle vielä sen verran, että jos treenis on kerran vanha studio, ja siis akustoitu, ja romppeitakin riittää, niin vaarana on enemmänkin mahdollisuuksien paljous kuin rajallisuus. Kannattaa äänittää mieluummin paljon ja kevyesti kuin vähän ja vaikeasti, lopputulos kyllä kuuluu sieltä soitosta sitten hyvänä fiiliksenä.
Muistetaan että useimmat rockin historian "klassikot" on alunperin vedetty ihan muutamalla raidalla, osin jopa täysin livenä, ja ne on silti klassikoita, joita klassikompia ei oo tehty. |  AoA
21.01.2013 16:29:46 (muokattu 21.01.2013 16:40:41) | |
|
Vaikka sä viettäisit koko elämäsi äänittämässä, hinkkaamassa ja vääntämässä halpismikeillä treeniksessä, pesisi yks iltapäivä studiolla u87-parin kanssa ne äänitykset milloin tahansa.. Saati sitten laadukkaalla laitteistolla, osaavan äänittäjän kanssa. Ja maksaisi sijoituksena monta kertaa vähemmän.
puhut soopaa. kyse on paljon muustakin kuin siitä onko mikki 57 vai u87.
-melkein kohta puolet elämästään treeniksellä äänittänyt
edit: no tämä pointti tuolla ilmi. mutta riippuu tosiaan mitä hakee, mutta julkaistua jälkeä tiedän syntyneen myös treeniksellä ja yhdellä mikillä. ja vieläpä erittäin hienon kuuloista jälkeä, mikä taas onkin bändistä ja musiikista kiinni. niin, oikeastaan timmisti ja hyvässä balanssissa soittava hardrockbändi voisi kuulostaa mielenkiintoiselta äänitettynä hyvin yhdellä mikillä.
| JuhaHo
21.01.2013 19:51:02 (muokattu 21.01.2013 19:58:55) | |
|
Lainaanpa topikkia, minullekin saattaisi tässä kevään aikana tulla äänitettäväksi pari klasariporukan ja big bandin live-esitystä ihan muistoksi musikanteille. Olein jo jotain tehnyt Zoom H4n:llä, mutta tietysti parempaan olisi aina pyrkiminen. Tällaista ulkoista ORTF mikkiä olen tuohon Zoomiin miettinyt:
http://www.thomann.de/fi/superlux_s502.htm
Tehneekö mitään?
Ajatuksena olisi etsiä mikille se paras paikka, johon soitanto tulee parhaiten. Klasarissa se voisi olla vaikka kapellimestarin pulpetin kohdalla orkesteriin päin. Big bandia voisi kuvitella samalla tavalla, mutta mahdollinen solisti mutkistaa asiaa.
Edit: yksi mahdollisuus olisi rakentaa tuo ORTF tai XY sovitetusta stereoparista, kuten Oktava.
http://www.thomann.de/fi/oktava_mk_01201_msp2_matched_bundle.htm
En välttämättä ole hakemassa julkaisukelpoisuutta vaan sitä ettei äänitteistä tulisi liian raskassoutuisia kuunneltavaksi. |  JoKo
21.01.2013 20:03:10 | |
|
Kysynpä tässä ohimennen kun olen itsekkin miettinyt tuota monona äänittämistä viimeaikoina. Ajattelin tallentaa ihan testimielessä pari tulevaa keikkaa mononauhurilla niin että mikki on "siellä missä kukaan ei onnistu kaatamaan sitä ständiä", eli luultavasti miksauspöydän vieressä mikä suuntakuvio olisi fiksuin tuohon hommaan? Pallo?
PS. Eräässä vanhassa äänitekniikkaa käsittelevässä kirjassa (Audiocyclopedia) oli esitelty yksi jippo mikä saattaa olla kokeilemisen arvoinen... siinä oli ideana että laulaja (kuka seisoo äänitysmikkiä lähimpänä) kuuluu myös yhdestä kajarista joka on bändin seassa kauempana suhteellisen korkealla... näin laulusoundiin tulee ambienssia ja se on enemmän bändin kanssa samassa tilassa puhtaan kaiuttamattoman laulun kuuluessa kuitenkin äänitysmikeistä tuoden läsnäolon soundiin.
En osaa sanoa toimiiko tämä stereomikityksessä, siinä saattaa olla riskinä että että laulu seilaa stereokuvassa puolelta toiselle pään kääntyessä hiemankin... | JoKo
21.01.2013 20:14:10 (muokattu 21.01.2013 20:14:44) | |
|
JuhaHo: Lainaanpa topikkia, minullekin saattaisi tässä kevään aikana tulla äänitettäväksi pari klasariporukan ja big bandin live-esitystä ihan muistoksi musikanteille. Olein jo jotain tehnyt Zoom H4n:llä, mutta tietysti parempaan olisi aina pyrkiminen. Tällaista ulkoista ORTF mikkiä olen tuohon Zoomiin miettinyt:
http://www.thomann.de/fi/superlux_s502.htm
Tehneekö mitään?
Ajatuksena olisi etsiä mikille se paras paikka, johon soitanto tulee parhaiten. Klasarissa se voisi olla vaikka kapellimestarin pulpetin kohdalla orkesteriin päin. Big bandia voisi kuvitella samalla tavalla, mutta mahdollinen solisti mutkistaa asiaa.
Edit: yksi mahdollisuus olisi rakentaa tuo ORTF tai XY sovitetusta stereoparista, kuten Oktava.
http://www.thomann.de/fi/oktava_mk_01201_msp2_matched_bundle.htm
En välttämättä ole hakemassa julkaisukelpoisuutta vaan sitä ettei äänitteistä tulisi liian raskassoutuisia kuunneltavaksi.
Mä olen saanut vastaavantyylisellä ORTF-mikillä, eri merkkisellä tosin, hyviä tuloksia tuon kaltaisissa jutuissa. Sen lisäksi kun laittaa leveän pallo-AB parin salin laidoille niin varmasti toimii. | |
JuhaHo: Lainaanpa topikkia, minullekin saattaisi tässä kevään aikana tulla äänitettäväksi pari klasariporukan ja big bandin live-esitystä ihan muistoksi musikanteille. Olein jo jotain tehnyt Zoom H4n:llä, mutta tietysti parempaan olisi aina pyrkiminen. Tällaista ulkoista ORTF mikkiä olen tuohon Zoomiin miettinyt:
http://www.thomann.de/fi/superlux_s502.htm
Tehneekö mitään?
Ajatuksena olisi etsiä mikille se paras paikka, johon soitanto tulee parhaiten. Klasarissa se voisi olla vaikka kapellimestarin pulpetin kohdalla orkesteriin päin. Big bandia voisi kuvitella samalla tavalla, mutta mahdollinen solisti mutkistaa asiaa.
Edit: yksi mahdollisuus olisi rakentaa tuo ORTF tai XY sovitetusta stereoparista, kuten Oktava.
http://www.thomann.de/fi/oktava_mk_01201_msp2_matched_bundle.htm
En välttämättä ole hakemassa julkaisukelpoisuutta vaan sitä ettei äänitteistä tulisi liian raskassoutuisia kuunneltavaksi.
Miksi sä ostaisit halpisäänittimeen halpismikin? Siinä on jo. Ja vieläpä ihan mainiot sellaiset.
Jos tuosta halutaan huomattavasti parempaa laatua, niin sitten tosiaan mennään sinne oktava osastolle.
Jos siitä halutaan vielä vähän parempaa laatua, niin mennään sinne DPA/Choeps osastolle.
Dont Clone The Beat. Own The Beat. | |
Zoomin kaveriksi sopisi tosiaan halvat pallokuvion mikit. Yhtäkkiä tulee mieleen Karma Silver Bullet.
Oktavat vaativat jo paremman äänikortin kuin Zoom:)
Istu ja pala! | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
