| Aihe: Erään demon tarina | |
|---|
|
maza: Noiden ero on aika mitätön.. Kapselihan noissa on täysin sama, ero on grillissä, joka toki vaikuttaa soundiin jonkin verran.
Kapseli on ehkä sama, mutta rakenne on eri. 58 ei muutu täysin identtiseksi 57:n kanssa grillin poistamalla, soundissa on vähän enemmän piikikkyyttä. Mutta lähellä toki ollaan.
maza:
Mun kokemuksen perusteella pikkutomit kyllä soi ihan mukavasti viisseiskoilla (tai -kaseilla) mikitettynäkin, mutta lattiatomin jytke ei kyllä esim. MD421:n veroisesti tallennu. Mutta eekuulla saa paljon aikaan, ja totuus on kyllä se, että se, mitä ei oikeasti kuulu, ei kyllä tallennukaan. Eli turha kuvitella saavansa jostain 12" räkkitomista samanlaista jytinää kuin 16" lattiatomista.
Meillä sanottiin koulussa, että ehdottomasti ei saa käyttää lattiatomissa basarimikkiä. Olenkin itse todennut että basarimikkiä kannattaa käyttää ja mieluiten kahta, hahaa!
maza:
Kyllä siitä 421:stä tulee siitäkin aika tavalla yläpäätä, jopa enemmän kuin viisseiskasta. Toki piikki osuu eri alueelle kuin viisseiskan / viiskasin kanssa, ja yhdistelmä on kieltämättä toimiva. Tosin itse olen yleensä päätynyt siihen ratkaisuun, että vaikka äänitänkin molemmilla mikeillä, miksausvaiheessa otan toisen oton 421:stä ja toisen 57:sta. Täydentävät toisiaan silloin ehkä vielä paremmin!
Periaatteessa joo, mutta kyllä väittäisin että AB-vertailussa sihinää ja sirinää kuulostaa olevan enemmän 57:ssa, koska siinä ei sitä alaosastoa taas ole niin paljoa.
Eri otoissa eri mikkien käyttäminen kuulosti hyvältä idealta!
astralsleep.net
-Atmospheric ancient doom metal with space elements- | |
pisti silmään tuo: SM57:lla nauhoititte bassoa?
Enpä ole tuollaista ennen tullut ajatelleeksikaan, paitsi joskus keikalla olosuhteiden pakosta. Tässä just viime viikonloppuna nauhoiteltiin bassoja tulevalle omakustanne-EP:lle ja itse otin siitä kartion vierestä AKG:n D112:lla. Bassokaapista oli ruuvattu aika tumma soundi, ja ainakin sille tuo tuntui sopivan hyvin. Itse asiassa paremmin kuin hieman kauemmaksi sijoiteltu AKG:n C414 (otin molemmilla mikeillä samaan aikaan, tarkoituksena vertailla soundia ja päädyin sit tuon dynaamisen kannalle: sillä irtosi hieman munakkaampi meno. ehkä toi konkka oli liian kaukana kartiosta? about 30-40 cm:n päässä)
http://ganesha-firstnewraysoftherisingsun.blogspot.com/ | |
Kitararyhmää on boostattu botnesta miksauvaiheessa jotain +9dB joten ne olivat tosi ohuet.
Ja kitarathan saa toki olla kirkkaat, mutta kyllä sitä botneakin saa olla.
Aina on helpompi leikata, kuin boostailla.
Vähän tapauskohtaista. Toki jos botnea ei ole, ollaan pulassa, mutta jos on erittäin tuhdit kitarat (säädöt vahvistimesta, mikkivalinnat, mikin asettelu) ollaan myös helposti hankalassa tilanteessa. Vaikka leikata aina toki voi, saattaa muuttua kovalla eq:tuksella omalaatuisen kuuloiseksi. Johtunee pääasiassa vaihekäyttäytymisestä ja muiden taajuuksien epäterveestä esiintulemisesta.
Olen myös masteroijilta kuullut, että on helpompaa kirkastaa tunkkaista miksausta kuin yrittää kesyttää liian kirkasta miksiä. Tietty tämäkin tietyissä rajoissa, onhan siellä oltava se yläkerta jota nostaa esiin.
I started out with nothing, and I still got most of it left. - Seasick Steve | |
Meillä sanottiin koulussa, että ehdottomasti ei saa käyttää lattiatomissa basarimikkiä. Olenkin itse todennut että basarimikkiä kannattaa käyttää ja mieluiten kahta, hahaa!
Muistan koulussa puhutun siitä miten bassoa ja bassaria ei sais äänittää (samanlaisella) bassarimikillä. Ideana kaiketi oli, että bassarimikeissä on aina sisäänrakennettuna tiettyjä korostuksia ja leikkauksia. Siten bassossa ja bassarissa olis samankaltainen eq ----> selkeys kärsii. Oliskohan tossa tomihommassa samantyyppinen ajatus taustalla?
I started out with nothing, and I still got most of it left. - Seasick Steve | |
GrooverMan: Muistan koulussa puhutun siitä miten bassoa ja bassaria ei sais äänittää (samanlaisella) bassarimikillä. Ideana kaiketi oli, että bassarimikeissä on aina sisäänrakennettuna tiettyjä korostuksia ja leikkauksia. Siten bassossa ja bassarissa olis samankaltainen eq ----> selkeys kärsii. Oliskohan tossa tomihommassa samantyyppinen ajatus taustalla?
Taustalla on ajatus siitä, että mikin pitäisi olla luonteeltaan vastakohta äänilähteelle. Kireälle soundille tumma mikki ja jymäkälle soundille kirkas mikki. Mutta sitten jos tehdään äärimmäistä superheviä ja kaikki täysiä niin tämänkin ajatuksen voi kääntää päälaelleen.
astralsleep.net
-Atmospheric ancient doom metal with space elements- | |
ganesha: pisti silmään tuo: SM57:lla nauhoititte bassoa?
Enpä ole tuollaista ennen tullut ajatelleeksikaan, paitsi joskus keikalla olosuhteiden pakosta. Tässä just viime viikonloppuna nauhoiteltiin bassoja tulevalle omakustanne-EP:lle ja itse otin siitä kartion vierestä AKG:n D112:lla. Bassokaapista oli ruuvattu aika tumma soundi, ja ainakin sille tuo tuntui sopivan hyvin. Itse asiassa paremmin kuin hieman kauemmaksi sijoiteltu AKG:n C414 (otin molemmilla mikeillä samaan aikaan, tarkoituksena vertailla soundia ja päädyin sit tuon dynaamisen kannalle: sillä irtosi hieman munakkaampi meno. ehkä toi konkka oli liian kaukana kartiosta? about 30-40 cm:n päässä)
Vähän riippuu siitä miten on ajatellut basson miksata. Yleinen metodi on ottaa matalin botne DI-raidasta ja vahvistimesta sitten enemmän keskialueen rähinää, jolloin SM57 on keskialuevoittoisena juuri oikea vehje, toisin kuin usein keskialueelta scoopatut basarimikit. Eri asia sitten jos pitää bassokaapin kautta hakea se matalin botne, kai sitäkin jotkut tekee. | |
Exhausted: Vähän riippuu siitä miten on ajatellut basson miksata. Yleinen metodi on ottaa matalin botne DI-raidasta ja vahvistimesta sitten enemmän keskialueen rähinää, jolloin SM57 on keskialuevoittoisena juuri oikea vehje, toisin kuin usein keskialueelta scoopatut basarimikit. Eri asia sitten jos pitää bassokaapin kautta hakea se matalin botne, kai sitäkin jotkut tekee.
heh, itse oon tähän asti ollut just tuota koulukuntaa, että bassokaapista se alapään murina ja DI-raidalta sit yläpäätä (jos tarvii). Nyt tosin - olosuhteiden pakosta kun yksi basso-otto meni plörinäksi taustametelin vuoksi - huomasin, että he-le-vat-ti mitkä botnet irtosi Logicin bassovahvistinmallinnuksista kun ynnäsi plugarin DI-raidalle! Taisin tulla uskoon :)
http://ganesha-firstnewraysoftherisingsun.blogspot.com/ | |
Pistetääs taas vähän päivitystä. Aika kauan meni, että hommat saatiin menemään taas eteenpäin tämän demon osalta. Joskus tämmöset DIY jutut vaan kestää :)
Melkein puoli vuotta sitten julkastiin tämän kolmannen demon eka biisi, siitä on juttua edellisellä sivulla ja biisi oli Löysä hirsi. Sen kanssa samoissa sessioissa äänitettiin tämäkin kappale, mutta sen lauluäänitys jäi roikkumaan. No lopulta saatiin ennen joulua laulut äänitettyä ja biisi miksaukseen. Eka miksauksen jälkeen todettiinkin sitten, että biisihän on soitettu ihan päin peetä. Ei auttanut muu kuin alottaa hommat alusta. Biisistä puuttui rullaavuus ja aateltiin, että äänitetään toisella kertaa rummut, basso ja komppikitara yhtäaikaa, niin saadaan biisi pysymään paremmin ryhdissä.
Näin kävikin ja äänittäminen oli paljon hauskempaa. Rummuissa oli 2 overheadia, virveli, tomit ja basari mikitetty, basso äänitettiin vahvistimen DI outputin kautta ja kitara yhdellä 57:lla. Sen jälkeen äänitettiin toinen komppikitara vähä eri saundilla ja sitten liidit ja laulut. Biisistä saatiinkin paljon paremmin toimiva tällä tavalla. Se pysyy kasassa ja rullaa. Kaiken aikaa biisissä roikutettiin mukana aika pitkää introa, ehkä n. 35 sekuntia kestävää. Lopulta tajuttiin että ei se toimi oikeasti, vaikka se siihen aina oli soitettukin ja se napsaistiin vielä pois ja niin oli biisi kasassa. Täysin DIY tämä ei kyllä ollut, koska miksauksen hoiti Juntusen Jussi. Itse äänitin ja soitin kitaran.
Biisi löytyy täältä http://vanhakoulu.bandcamp.com/track/Kultakala sekä täältä http://www.wanhakoulu.com/musiikki/Kultakala.mp3
Vielä ois jäljellä tämän demon kolmaskin kappale, josta puuttuu vieläkin laulujen äänitys (ja vähä sanojakin :)
Kommentteja saa taas heittää, taikka keskustella muuten vaan omista äänittelyistä...
http://vanhakoulu.bandcamp.com | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
