Kitarat: kitarakamat ›

Iltaa kansalaiset.
 
Olen huolestunut ihmikunnan tilasta ja tulevaisuudesta. Tarkemmin ottaen siihen tehtaalla asennetun logiikkapiirin ilmeisestä syöksystä kohti rappiota, tuhoa ja kuolemaa. Sukupuutto taitaa uhata muutaman sukupolven päässä, koska logiikkapiiri ohjailee syyn ja seurauksen rakenteita. Jo nyt on nähtävissä, että varsinkin politiikassa päätöksiä seuraavien loogisten seurausten ymmärtäminen on puuttunut kymmenien vuosien ajan. Mutta se ei liity muusikkouksiin. Seuraava liittyy.
 
Evoluutioprosessissa ilmenneen turbulenssin jälkeisessä syöksykierteessä on havaittavissa sellainenkin vika, että kansalaiset pytkivät tinkimään vaikkapa 3-kanavaisesta, 120W putkihirviöstä merkittäviä summia siksi, että siihen tulee aikanaan putkiremontti joka maksaa maltaita.
 
Keh... Parhaana suorituksena pidän erään aikamme sankarin kauppakirjelmää, jossa vedottiin putkenvaihtoon ja niiden biasoimiseen(!!!) tinkiessään Mesan V-Twin pedaalietusesta. Toselle sijalle kirii herra, joka katsoi asiakseen otaa minuun yhteyttä n puoli vuotta kaupan jälkeen ja moittia putkia. Mutta ihan asiallisetkin ostajat lankeavat näissä asioissa logiikkakuoppaan.
 
Putket kuluvat. Jonakin kauniina päivänä ne hajoavat. Siitä voi olla varma. Käytettyä ostaessaan pitäisi ymmärtää, että putki, uusikin, voi kestää vartin tai 5 vuotta. Tai mitä tahansa siitä väliltä. Ja kukaan ei voi tietää, mikä se aika on. Jo-ka i-ki-nen putki tulee hajoamaan nopeammin kuin haluaisimme.
 
Olenko ainoa, joka ajattelee että tässä on logiikkavirhe ja joka ei tingi putkien takia niin kauan kun putket toimivat täysin häiriöttä?
 
Sen tiedän, että (em kokemuksien takia) olen ainoa joka muistuttaa tästä putkiasiasta myynti-ilmoituksissa. Kuten myös sen, että eihän sitä tietenkään kaikki ymmärrä.
 
Uudessa laitteessa on takuu. Käytetyssä perävalotakuu. Ja ostaessasi putkivahvistimen, ostat tulevaisuuteen sujoittuvan putkiremontin. Näin se nyt vaan on.

Kyllä ne lasiputket vähintää parituhatta tuntia kestää. Keraamiset kymmenkertaisesti. Monikanavatoosan releet ei kestä ehkä takuuaikaa pitempään. NIistä olisin enempi huolissani.

Mulla oli Peavey VTM 60 putkinuppi ja se oli käytössä keskimäärin parina kertana viikossa yli kymmenen vuotta, eikä siihen tarttenut uusia putkia koko aikana. 12ax7 oli muistaakseni etusessa ja päätteessä 6L6 pari.
Vahvistin oli täysin toimiva peli putkien osalta kun siitä luovuin ja toimiva muutenkin.
 
Eli ei niitä putkia tarvitse ihan koko aikaa vaihdella ja ne putket kyllä kestää useamman vuoden, ennenkuin tarttee vaihtoa.
Tuo vain otti silmään aloittajan viestissä, että putket kestäisivät max 5 vuotta.

Eikä voi oikein tehdä mitään yleistystä mikä pätisi yhteensä kaikille putkilaitteille. Jotkut vahvistimet on suunniteltu ja tarkoitettu käymään putket melko kuumina. Jotkut taas lähtevät tehtaalta biasit kylmänä. Sitten se että onko class A vai AB ja missä asennossa potikat kun soitellaan jne. Tuon myötä putket kuluvat eri vahvistimissa eri vauhtia.

Niin, mun -76 Vibrolux Reverbissä on edelleen OEM-putket sisällä, ja se on elämänsä aikana kiertänyt varmaan puolen Suomen keikkapaikat ja vielä vähän päälle. Eli kyllähän se vanha RCA ainakin kestää ihan simona vaikkeivät nykyiset kiinanpaskat kestäisikään, mutta niihinpä ei ole onneksi ollut tarvetta toistaiseksi ryhtyä.
 
Samoin CCCP mil grade on hyvää, josko tosin koko ajan vaikeammin saatavaa, eikä nykypäivänä ryssien kanssa nyt kukaan täysjärkinen tietenkään kauppaa tekisikään vaikka se mahdollista olisikin.

Putkissa, niin kuin kaikissa komponenteissa on laskennallisen elinkaari-iän lisäksi "tilastotappioita".
 
Se että jonkun komponentin iäksi luvataan joku käyttöaika , ei tarkoita että *kaikki* ne sen tyypin komponentit kestävät just sen iän. Osa paljon pidempään, osassa saattaa olla valmistusvika jonka johdosta elektroniputki kestää vaikkapa vain 5% keskimääräisestä iästä. Tätä varten on kuluttajille luotu takuujärjestelmä.
Käytetyillä sitä ei usein ole, mutta käytön myötä ainakin osa valmistusvioista on todettu ja korjattu pois.
 
Eri juttu on kuluminen. Kytkimet, potikat. Viimeksi mainitut ovatkin nykyään aika kiikunkaakun rajoille mitoitettuja. Ja lisäksi esim anodivastukset ovat nykyään enemmän kriittisesti-kuin turvamarginaalisesti mitoitettuja.
 
0,5 senttiä per komponentti kertaa sata komponenttia kerta 5000 laitetta on euroina jo rahaa valmistajalle sekin. Ja laaduntarkkailu on siirtynyt enenevässä määrin laitteen ostajalle. Laaduntarkkailuorganisaatio maksaa enemmän kuin takuukorjaukset, siksi.
Teollisuus puhuu optimoinnista, kuluttaja ahneudesta.
 
Kukas sitä uuden vahvistimen ostaa jos oma vanha on hyvä ja kestävä.
 
Mielipiteet perustuvat muutaman tuhannen vahvistimen huoltokokemuksiin. Saa olla eri mieltä.

Prostator: Mielipiteet perustuvat muutaman tuhannen vahvistimen huoltokokemuksiin. Saa olla eri mieltä.
 
Oikein hyvin ja tiiviisti pakattu. Testaaminen ei ole kiinnostavaa, vaikka siellä saa paljon aikaiseksi. Sentin säästö on näennäinen raha asiakkaalla mutta parantaa katetta tehtaalla.
 
Huollettavuus jäi vähän sivuosaan mutta sekin on syytä mainita: ratkaisut voi tehdä niinkin, ettei korjaaminen kannata tai ole edes mahdollista.

BugBadWolf: Iltaa kansalaiset.
 
Olen huolestunut ihmikunnan tilasta ja tulevaisuudesta. Tarkemmin ottaen siihen tehtaalla asennetun logiikkapiirin ilmeisestä syöksystä kohti rappiota, tuhoa ja kuolemaa. Sukupuutto taitaa uhata muutaman sukupolven päässä, koska logiikkapiiri ohjailee syyn ja seurauksen rakenteita. Jo nyt on nähtävissä, että varsinkin politiikassa päätöksiä seuraavien loogisten seurausten ymmärtäminen on puuttunut kymmenien vuosien ajan. Mutta se ei liity muusikkouksiin. Seuraava liittyy.
 
Evoluutioprosessissa ilmenneen turbulenssin jälkeisessä syöksykierteessä on havaittavissa sellainenkin vika, että kansalaiset pytkivät tinkimään vaikkapa 3-kanavaisesta, 120W putkihirviöstä merkittäviä summia siksi, että siihen tulee aikanaan putkiremontti joka maksaa maltaita.
 
Keh... Parhaana suorituksena pidän erään aikamme sankarin kauppakirjelmää, jossa vedottiin putkenvaihtoon ja niiden biasoimiseen(!!!) tinkiessään Mesan V-Twin pedaalietusesta. Toselle sijalle kirii herra, joka katsoi asiakseen otaa minuun yhteyttä n puoli vuotta kaupan jälkeen ja moittia putkia. Mutta ihan asiallisetkin ostajat lankeavat näissä asioissa logiikkakuoppaan.
 
Putket kuluvat. Jonakin kauniina päivänä ne hajoavat. Siitä voi olla varma. Käytettyä ostaessaan pitäisi ymmärtää, että putki, uusikin, voi kestää vartin tai 5 vuotta. Tai mitä tahansa siitä väliltä. Ja kukaan ei voi tietää, mikä se aika on. Jo-ka i-ki-nen putki tulee hajoamaan nopeammin kuin haluaisimme.
 
Olenko ainoa, joka ajattelee että tässä on logiikkavirhe ja joka ei tingi putkien takia niin kauan kun putket toimivat täysin häiriöttä?
 
Sen tiedän, että (em kokemuksien takia) olen ainoa joka muistuttaa tästä putkiasiasta myynti-ilmoituksissa. Kuten myös sen, että eihän sitä tietenkään kaikki ymmärrä.
 
Uudessa laitteessa on takuu. Käytetyssä perävalotakuu. Ja ostaessasi putkivahvistimen, ostat tulevaisuuteen sujoittuvan putkiremontin. Näin se nyt vaan on.
Muistaakseni Ampegissakin annettiin putkile vain 90 päivän takuu poiketen muusta elektroniikasta.

Prostator: ...0,5 senttiä per komponentti kertaa sata komponenttia kerta 5000 laitetta on euroina jo rahaa valmistajalle sekin...
 
On. Tosin jos ajatellaan konsernitasolla, liekö se säästetty summa oikeasti mahdollisen mainehaitan väärtti? Toisaalta ihminen ostaa - se keskiverto laumaelukka ainakin - lähinnä sitä mitä käsketään.
 
Mainitsit kuitenkin sanan "ahneus" ja olen 110% samaa mieltä. Itse en välittäisi niistää kymmeniäkin vuosia vanhan brändini (ei, minulla ei ole sellaista. Mutta jos olisi...) mainetta hakemalla pikavoittoa seuraavalle vuosineljännekselle.
 
-----------
-----------
 
Pointti oli kuitenkin muualla. Pähkäilin sitä, että kun käytetty laite on jo nyt uutta halvempi, pitäisikö muka oikeasti helpottaa sen saantia vielä putkiremontillakin? Ja jos myyn auton (en kyllä keksi käyttöä kummallekaan eurolle nyt, joten en myy), pitäisikö tinkiä vaikkapa
- uuden maalauksen verran, jos väri ei miellytä
- V70:n keskimääräisen vuosikulutuksen (ristussaatana-tasoa) verran
- 200 000km päästä mahdollisesti löytyvän konerempan hinta
- seuraavan vuosikymmenen kulutusosat?
 
Tämä on kumma ilmiö.
 
...joka toki kummenee lisää, jos vaihdossa tarjotaan hinnakkaaksi toteamaani putkivahvistinta ja vain toinen näistä jostain syystä kaipaa putkien takia hintaan remonttia.

ituvirtanen: ...ratkaisut voi tehdä niinkin, ettei korjaaminen kannata tai ole edes mahdollista.
 
Elektroniikka on monesti niin halpaa, että jo tunninkin huolto on kalliimpi kuin uuden hankkiminen. Vahvistinpuolellakaan ei tarvitse montaa verollista tuntia laitetta rassata, että laiteongelmasta tulee kierrätysongelma. Thomannilta kympeillä saatavilla olevia vahvistimia tuskin kukaan yrittää oikealle korjaajalle viedäkään.
 
Ja kyllä. Ymmärrän suomalaisen kulurakenteen liiankin hyvin. En välitä nyt mennä siihen, koska verenpaine on pitkästä aikaa kohtuukunnossa.
 
Mutta... Ennen oli tapana (joillakin) tehdä asiat mahdollisimman hyvin ja ehkä olla ylpeitä osaamisestaan. Nykyisin, vaikka osaaminen on kehittynyt, tehdään lähinnä niin paskaa kuin uskalletaan. Juuri sen verran riman yläpuolella, että asiakas jaksaa pysyä brändissä.
 
Kun Kiina on valloittanut maailman, tulen sanomaan kaikille "mitäs minä sanoin". Ja imitoin, tottakai, huonosti Esko Ahoa näin tehdessäni. Ja sen se tekee, koska länsi oli liian tyhmä ymmärtääkseen katsoa vuosineljännestä pidemmälle tulevaisuuden suuntaan.

Olen itse kerran valittanut myyjälle putkista. Ostin Marshallin ja kysyin erikseen pääteputkista ja vastaus oli tyyliin, että ne on vallan kunnossa ja siinä se. Tyhmä jätkä, kun en kysellyt enempää sillä, kun laite tuli perille oli siellä kolmea erilaista sovittamatonta putkea.
 
Mutta noin muuten, putket on putkia. Ne on kulutustavaraa ja joskus ne hajoaa. Kertaalleen annoin nupin ostajalle testiin ja päättäri meni luukutellessa rikki. Laitettiin lasku puoliksi, joka ei tosin 60Wattisella onneksi tarkoittanut silloin kuin reilua paria kymppiä muistaakseni. Kerran olen myös saanut palautetta, että päättärit oli menossa rikki myymästäni nupista ja laitettiin ne kulut sitten puoliksi ja palautin osan rahoista. Ehkei olisi pitänyt, mutta ei siinäkään isoista rahoista sitten puhuttu. Kyseessä oli niin halpa nuppi, ettei siihen sitten ollut halua ostaa uusia päättäreitä. Se on sitä nykyaikaa :/

Ite olen jo kauan pitänyt periaatetta että uutena en osta mitään soittokamoja jos mahdollista poislukien nyt putket, kielet ja plektrat yms kuluvat tavarat. Tällöin toki otan myös tietenkin riskin että kakka osuu propelliin ja laite hajoaa ensi töikseen ja joudun sitten sijoittamaan siihen x- määrän lisää omaisuutta.
Tämä ihan sen takia että teen omalta osalta sen pienen ympäristöteon että käytetään mieluummin soittimia ns. loppuun asti mieluummin kun rakennellaan kalliilla uujtta ja kuskataan niitä sitten maapallon toiselta puolen. Varsinkni putkivahvistimien kohdalla kuitenkin riskit on melkoisen pienet ja jos joku päättärin putki nyt aika alkuvaiheessa antaisikin periksi tai esim kondensaattori, on nuo yleensä kohtalaisen helppoja ja siedettävän hintaisia vaihtaa, varsinkin jos on muistanut ostohousuja pukiessaan varmistaa että rasia on katodibiasoitu tai muuten helpolla biasoitavissa. Toki riski on sitten myös ihan oikeasti totaali -failille (esim virtalähde jne) mutta katsoisin itse sen sen verta pieneksi ettei sen takia kannata yöuniaan menettää.

Robben Ford kertoo Dumblen koeponnistustavasta:
 
https://www.instagram.com/p/B7KPig6nGRj/

Käytettyä putkivahvainta ostaessa kantsii aina varautua täyteen putkiremppaan, ellei myyjällä ole varmaa tietoa tuikkujen kunnosta.
 
Kääntäen, myydessä jos selvitetään putkien merkit sekä tyypit ja laite yhteisesti todetaan soivaksi ja hyväsoundiseksi, niin perävalotakuu.
 
Näillä aatoksilla oon ostellu ja myynyt. Koskaan ei ole tarvinnut valittaa, eikä ole valitettu. Joitain harvoja kertoja on voinut ostetun laitteen viedä melkein samoin tein putkien vaihtoon, mutta ei se harmittanut, koska olin siihen varautunut.
 
Kukin miten tykkää, ite näin. =)

JuSu:...ellei myyjällä ole varmaa tietoa tuikkujen kunnosta...
 
Tässäpä se iso ongelma onkin. Edes putkitesteri ei voi antaa varmaa tietoa putkien tulevasta käyttöiästä.
 
Kaupankäynti on tietenkin kokoelma toinen toistaan "ovelampien" yrittäjien taistelukenttä - maustettuna niillä tietämättömillä, jotka oikeasti luulevat myyjän vastuun ulottuvan kuukausien ja satojen käyttötuntien päähän - ja osa tinkimisen perusteista tietenkin keksitään tyhjästä ilmasta.
 
Minusta putkivahvistinta ostellessa kannattaisi suhtautua putkiin niinkuin (erittäin pienikulutuksisen) auton bensaan ja vain todeta, että joskus se tankki on taas täytettävä.
 
...jos ei ole tapahtunut erityisasiantuntijoiden virityksiä malliin kolmensorttista pääteputkea tms. Sellainen ei ole mielestäni sitä normaalia ikääntymistä kuitenkaan. Paitsi että eiköhän sekin jonkun mielestä oikein ole.
 
Vaikeaa on elämä ihmiskunnassa. 8 miljardia uniikkia sääntökokoelmaa, joiden seassa pitäisi pysyä järjissään.

Noinhan se on. Ei kannata ostaa putkivahvaria jos ei ole valmis kustannuksiin ainakin putkien suhteen. Myöhemmin varmasti tulee muutakin remppaa kuin vain putket, mutta siihen voi mennä aikaa.

BugBadWolf:
Mutta... Ennen oli tapana (joillakin) tehdä asiat mahdollisimman hyvin ja ehkä olla ylpeitä osaamisestaan. Nykyisin, vaikka osaaminen on kehittynyt, tehdään lähinnä niin paskaa kuin uskalletaan. Juuri sen verran riman yläpuolella, että asiakas jaksaa pysyä brändissä.
 
Oli ne ennenkin paskasti tehtyjä ja suunniteltuja. Löytyyhän näitä:
 
- Marshall JCM2000 sarja kärsi bias driftista useamman ensimmäisen valmistusvuotensa 2000-luvun alkupuolella. Nykyään noihin ei taida edes saada Marshallilta ostettua vaihtopiirilevyä, joka korjaa ongelman.
- Marshall JCM2000 DSL401 oli niin paska, että sen tyyppivika oli ylikuumeneminen, joka johti kylmäjuotoksiin. Marshall lopetti koko mallin.
- Peavey Classic 30. Taitetut piirilevyt, jotka pysyvät yhdessä hyppylangoilla. On suorastaan ihme, että nää tuntuu jotenkin kestävän.
- Fender Hot Rod Deluxe, kuuluisa paskasta särökanavastaan ja kassakaappimurtajan tatsia vaativista volapotikoistaan. Niin, ja ennenaikaisista konkkarempoista.
 
Ja varmasti löytyy 1970-1990-luvuilta ihan vastaavia. Moni vahvarivalmistaja on ponnistanut "aloin räpeltämään ja sain jotain aikaiseksi" taiteesta, eikä raudanlujasta insinööritaidosta.
 
Tämä ei silti tarkoita, etteikö tuonkin listan vahvareita ole vielä kovassa käytössä, ja toimivat ihan riittävän hyvin.
 
Mitä putkiin tulee, niin ihmisillä on jostain tullut sellainen huoli, että niitä pitäisi olla vaihtamassa about samaan tahtiin kuin kitaraan kieliä. Oikeasti ne kyllä kestää vuosia, jos kestää. Tätä voi edesauttaa sillä, ettei lähde vahvaria siirtämään ennen, kuin se on jäähtynyt.
 
En ymmärrä, jos joku valittaa putkien vaihdon hinnasta putkivahvaria ostaessa. Ei kannata varmaan ostaa, jos se on kynnyskysymys. Kuulostaa joltain renkaidenpotkijoiden metkulta yrittää saada halvempi hinta.

Jos on tarkoitus käyttöö putkivahvistimia takuuajan jälkeen, niin kannattaa suosia sellaisia vahvistimia, jotka on rakennettu kestämään ja helposti ylläpidettäviksi. Tuotannon halpuus yleensä tarkoittaa kallista ylläpitoa.

LaXu:
- Marshall JCM2000 sarja kärsi bias driftista useamman ensimmäisen valmistusvuotensa 2000-luvun alkupuolella. Nykyään noihin ei taida edes saada Marshallilta ostettua vaihtopiirilevyä, joka korjaa ongelman.
 
Koskee tietääkseni ainoastaan 100 wattisia DSL ja TSL malleja.

LaXu:
- Marshall JCM2000 DSL401 oli niin paska, että sen tyyppivika oli ylikuumeneminen, joka johti kylmäjuotoksiin. Marshall lopetti koko mallin.
 
Onneksi näitä on torit pullollaan :D