Muusikoiden.net
14.04.2021
 

Kitarat: kitarakamat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Kaupankäynnin eettiset aakkoset
1 2 3
Confidentum
06.03.2021 19:21:47 (muokattu 06.03.2021 19:25:00)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Aiemmin ärsytti nämä myynti-ilmoon nopeasti, nimettömänä ja tuntemattomasta numerosta tulevat kaupankäynnin keskustelunavaukset. Nykyisellään oikeastaan niitä odotankin ja valmistelen yhtä säpäköitä vastauksia. Keräilin muististani muutamia viimeaikaisia. Miten te suhtaudutte näihin, minusta melko tökeröihin tyyppeihin. Onneksi vähemmistönä ovat nämä.
 
"Maksan Satasen" - "Ai mistä?"
"Saat satasen" - "Keneltä?"
"Saat satasen" - "Kiitos"
"Ilmossa nouto lähetätkö?" - "Mitä haluat minun lähettävän?"
"Myytkö halvemmalla?" - Mille olisi tarvetta?"
"Liian kallis" - "Ota yhteyttä, kun sinulla on enemmän rahaa"
"Thomanilta saa halvemmalla" - "Sieltä tämän ostinkin"
 
Krice
06.03.2021 19:33:43
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Renkaanpotkijoiden määrä hämmästyttää, tosin onhan m.netin tori aika iso ja ihmisiä on paljon, mutta jopa suhteutettuna siihen. Kyllähän se kertoo yhteiskunnan ja ihmisten ongelmista jonkin verran. Niille jotka ei tiedä niin renkaanpotkija on juuri tuollainen kommentoija, jolla ei ole aikomustakaan ostaa mitään. Klassinen viesti on esim. lisäkuvien pyytäminen, ja siihen ei kannata suostua, koska kauppoja ei tule kuitenkaan.
 
munkero
06.03.2021 19:35:43
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Näiden takia ilmoituksiin ei laiteta missään tapauksessa puhelinnumeroa.
 
Turhan kyselijöille ja tunnetuille erikoishenkilöille tai trokareille ei vastata missään medioissa.
 
Ja tämä turhien kyselyhän on siis ilmoituksesta tai sen linkeistä ilmenevien asioiden kysely. Jos ei kiinnosta lukea sitä ilmoitusta niin miksi mua pitäs kiinnostaa kirjoittaa sama asia uudelleen?
 
Itekki joskus soitellu.
mike tapping
06.03.2021 19:40:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

En ole ottanut stressiä vaikka ihan tuommoisia avauksia en ole tainnut vielä saada. Joskus tarjotaan johonkin viidenkympin palikkaan että neljäkymppiä ja ilmaiset postit, joihin laitan vaan että kiitos tarjouksesta, mutta ei. Vaihtotarjoukset katson, mutta varsin harvoin niissä mitään itseäni kiinnostavaa osuu kohdalle joten nekin menee monesti samalla kaavalla.
 
JuSu
06.03.2021 20:01:22
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kaikenlaisia paskamagneetteja... =)
 
Mä ihmettelen tätä, koska itse saan melkoisen harvoin asiattomia tai tökeröitä yhteydenottoja. Puhelimeen en ikinä, vaikka mulla on aina numero ilmoituksissa.
 
Ehkä mulla on liian tylsää ja ihan huonoa tavaraa myytävänä. Hähhäh.
 
Olen luopunut kirjoitusteni allekirjoittamisesta. -JuSu-
Tinnittus
06.03.2021 21:02:49
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Miksi ei vaan voi jätää vastaamatta tai lyödä luuria korvaan?
Itse en ole koskaan jaksanut myyntijutuissa kuunnella törttöjen narinoita, siinä ei menetä mitään, mutta säästää omia hermoja melkoisesti.
Jos joku oikeasti haluaa ostaa jotain, sen kyllä näkee ja kuulee ja heihin tietysti asennoidutaan asiallisesti.
 
Heroin
06.03.2021 21:38:12 (muokattu 06.03.2021 21:40:27)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Krice: Renkaanpotkijoiden määrä hämmästyttää, tosin onhan m.netin tori aika iso ja ihmisiä on paljon, mutta jopa suhteutettuna siihen. Kyllähän se kertoo yhteiskunnan ja ihmisten ongelmista jonkin verran. Niille jotka ei tiedä niin renkaanpotkija on juuri tuollainen kommentoija, jolla ei ole aikomustakaan ostaa mitään. Klassinen viesti on esim. lisäkuvien pyytäminen, ja siihen ei kannata suostua, koska kauppoja ei tule kuitenkaan.
 
Ai? Mun mielestä ihmiset ei osaa ollenkaan kuvata kitaroitaan, enkä mäkään, mutta tarjoan kyllä lisäkuvia jos pyydetään.
 
Kyl kitaran myynti-ilmossa tulisi näkyä nauhapäiden kunto, kaulan suoruus suurinpiirtein, mahdolliset naarmut (selitysten kera) ja mielellään vielä sarjanumero, kaularaudan pää sekä tremolotallan konehuone. Peruskuvien lisäksi.
 
Ite en potki renkaita, vaan laitan viestiä kun ostopäätös on tehty, mutta mä en ollenkaan ymmärrä tuota "renkaanpotkimisesta" valittamista. Sit ei kannata myydä jos ei jaksa tehdä kauppaa, ei se ostotapahtuma kaikille ole mikään selvä ja välillä voidaan puhua henk.koht. tasolla tosi isoista rahoista... ja toisaalta paskoista myynti-ilmoista voi syyttää vaan itseään.
 
Itsellä on ehkä enemmän niin päin, että vastaan kysymyksiin mielelläni, koska en halua, että kauppojen jälkeen aletaan kitisemään X:stä ja Y:stä, vaan kaikki on parempi tehdä selväksi ennen kuin tavara vaihtaa omistajaa. Paljon halvempaa ja helpompaa. Toisekseen jos myyjää ei kiinnosta vastailla, ostan mielummin kaupasta. Ei näiden käytettyjen kitaroiden hinnat mitään varsinaisia bargaineja ole normaalituloiselle - mulle on muutama satku ihan yks ja sama siinä kohtaa, jos myyjä ei jaksa antaa infoa.. kun sen musakaupan kanssa reklamaatio on ihan eri juttu.
 
/rant.
 
rautapieru
06.03.2021 21:50:47 (muokattu 06.03.2021 22:17:19)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Erittäin hyvin sanottu!
Edit: Ja alla oleva myös :)
 
Monkey see, monkey do.
BugBadWolf
06.03.2021 22:05:58 (muokattu 07.03.2021 20:58:29)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Confidentum: ...Miten te suhtaudutte näihin...
 
"Joka kauppaan ryhtyy, se kaupan kestäköön".
 
Vähän turhankin lähellä omaa nokanedustaa lojuvaa kirstuaan lähestyvän ihmisraunion on vaikea olla muistelematta menneitä. Tietenkin se johtuu ukkoutumisesta. Siitä että on tullut aika alkaa horisemaan ja näyttää nuorisolle että jalka ei ole enää tässä ajassa eikä paikassa. Siispä horinaa.
 
Muinaisessa Suomessa (oli sellainen pieni valtio EU:n pohjoisreunalla. Joku saattaa vielä muistaakin, tai on ainakin lukenut kirjoista) kaupat tehtiin oikeastaan lehti-ilmoituksilla. Joka rivi maksoi erikseen, joten sanottiin
 
Lada 1200L kampiakseli
vm 1979, siisti. 100mk
puh. 03 11 111
 
Koska tilanne oli tämä, kaupan osapuolille oli sälytetty tiettyjä velvoitteita. Piti esimerkiksi osata sanoa puhelimessa "päivää". Nykynuorisoa varmaan kauhistuttaa ajatus siitäkin, että puhelimeen lähtökohtaisesti vastattiin aina, eikä ihmiskontaktia pelätty niinkuin nykymaailmassa on muotina.
 
Kun kumpikin osapuoli oli saavuttanut edes kohtalaista menestystä päivää-sanan loihtimisessa ilmoille, alkoi rituaali, jonka tarkoituksena oli selvittää esineen kunto. Koska ihmiskunta oli mennyt pilalle jo puussa pähkinäkauppaa tehdessään, ostaja varautui siihen että kampiakselin sijaan saatavilla olikin vain verkkokalastukseen kelpo, raskas metalliesine. Myyjä puolestaan siihen että ostajalla ei ole rahaa, maksuhaluja, oikean puolueen jäsenkirjaa, tai että hänellä on pussihousut.
 
Koska mikrometri oli vain joka kolmannessa kylässä ja tosimies pyyhki autonpalasista rasvatkin vain jos osa ei lekallakaan sopinut paskoineen sijoilleen, kauppatavaran kuntoa ei voitu tarkistaa tieteellisen tutkimuksen avulla. Se selviteltiin nuuskimalla myyjän elämäntarina juurta jaksain. Oli ensiarvoisen tärkeää selvittää, josko kampiakseli oli irrallaan vääristä syistä.
 
Myyjän sisäinen James Bond puolestaan selvitti, josko ostaja tietää liikaa. Tässä tapauksessa esineiden hinnoittelusta. Ainahan sitä saattoi käydä niin että itse myisi liian halvalla ja tuo kiero mafioso myisi kampuran heti 124mk:lla eteenpäin. Tämä jyrsisi hatun alla vähintäänkin kahden juhannuksen yli.
 
Kahden tunnin puhelun jälkeen asiat olivat yleensä selvillä. Kuten myös se että keskustelun olisi voinut käydä ostajan ja myyjän rintamamiestaloja erottavan orapihlaja-aidan ylikin. Siihen aikaan kun kansaa yhdisti Mietaa, viinan hinta ja se että nimi mumistiin puhelimeen niin epäselvästi että edes lääkäreiden reseptien hieroglyfejä lukemalla harjaantuneet apteekkarit eivät koodia pystyneet murtamaan.
 
Kului 50 vuotta.
 
Ihmiskunta muuttui. Yhteisiä tapoja ei ollut. Päin vastoin. Jokaista suorastaan houkuteltiin keksimään omia sääntöjään ja suuttumaan välittömästi, kun muut eivät olleet mokomista edes kuulleetkaan. Puhuttu viestintä oli mennyt pois muodista ja tilalla oli kasvoton, someksi nimitetty helvetti. Siellä yksilön - jota asiaa korostettiin kaikilla sellaisilla keinoilla joita entinen ihminen olisi nimittänyt sanalla "itsekeskeisyys" - piti lähtökohtaisesti olla raivon vallassa ja huutaa suu niin auki että silmät puristuivat kiinni piilottaen todellisen maailman mölyäjältä.
 
Kaupankäyntiähän se vaikeutti tietenkin niin, että kukaan ei enää tiennyt sen alati muuttuvia sääntöjä. Lisäksi ihminen ei oikeastaan halunnut ostaa mitään. Hänellä oli jo romua ns "vitusti". Viimeiset todelliset tarpeet koettiin tissiltä vieroittaessa, mutta ne katosivat kun Pilttiäkin sai kolmellatoista eri lisäainevivahteella.
 
Koska kukaan ei halua oikeasti ostaa mitään, yritetään viimeiseen asti välttää sitä hetkeä, joka johtaa omistuksen vaihtamiseen. Haetaan ostokokemusta; tapahtumasarjaa joka on elämys, elämää suurempi kokemus ja tietenkin myös voitto. Kaikki kun on yhtä suurta peliä.
 
Tänään sukupolvien erot ovat niin suuria että ne voisivat aivan hyvin olla kotoisin eri aurinkokunnista. Osapuolet eivät enää ymmärrä toistensa puhetta, saati tapoja edes ollessaan samaa ikäluokkaa. Siksi kaupanteossakin on suomen- ja marsinkielisiä osapuolia. Koskaan ei voi tietää, minkä vuosikymmenen ainoalla oikealla tavalla kauppaa yritetään käydä. Ja kun ennen yritettiin saada asia sovussa päätökseen, nyt etsitään syitä loukkaantumiselle ja sille että ei olisi tällä kertaa pakko ostaa mitään.
 
Muistakaa:
 
Lada 1200L kampiakseli
vm 1979, siisti. 100mk
puh. 03 11 111
 
Joskus se vaan on niin että ennen oli kaikki paremmin.
 
...ainakaan minulla ei ollut niin tylsää että olisi kirjoituttanut pitkät lorut ihmisille, jotka eivät halua lukea lyhyttäkään.
 
En usko että minun juttujani kannattaa ottaa aina ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D
JuSu
06.03.2021 22:14:46 (muokattu 06.03.2021 22:15:14)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

BugBadWolf: "Joka kauppaan ryhtyy, se kaupan kestäköön".
 
Vähän turhankin lähellä omaa nokanedustaa lojuvaa kirstuaan lähestyvän ihmisraunion on vaikea olla muistelematta menneitä. Tietenkin se johtuu ukkoutumisesta. Siitä että on tullut aika alkaa horisemaan ja näyttää nuorisolle että jalka ei ole enää tässä ajassa eikä paikassa. Siispä horinaa.
 
Muinaisessa Suomessa (oli sellainen pieni valtio EU:n pohjoisreunalla. Joku saattaa vielä muistaakin, tai on ainakin lukenut kirjoista) kaupat tehtiin oikeastaan lehti-ilmoituksilla. Joka rivi maksoi erikseen, joten sanottiin
 
Lada 1200L kampiakseli
vm 1979, siisti. 100mk
puh. 03 11 111
 
Koska tilanne oli tämä, kaupan osapuolille oli sälytetty tiettyjä velvoitteita. Piti osata sanoa puhelimessa "päivää". Nykynuorisoa varmaan kauhistuttaa ajatus siitäkin, että puhelimeen lähtökohtaisesti vastattiin aina, eikä ihmiskontaktia pelätty niinkuin nykymaailmassa on muotina.
 
Kun kumpikin osapuoli oli saavuttanut edes kohtalaista menestystä päivää-sanan loihtimisesta ilmoille, alkoi rituaali, jonka tarkoituksena oli selvittää esineen kunto. Koska ihmiskunta oli mennyt pilalle jo puussa pähkinäkauppaa tehdessään, ostaja varautui siihen että kampiakselin sijaan saatavilla olikin vain verkkokalastukseen kelpo, raskas metalliesine. Myyjä puolestaan siihen että ostajalla ei ole rahaa, maksuhaluja, oikean puolueen jäsenkirjaa, tai hänellä on pussihousut.
 
Koska mikrometri oli vain joka kolmannessa kylässä ja tosimies pyyhki autonpalasista rasvatkin vain jos osa ei lekallakaan sopinut paskoineen sijoilleen, kauppatavaran kuntoa ei voitu tarkistaa tieteellisen tutkimuksen avulla, vaan se selviteltiin nuuskimalla myyjän elämäntarina juurta jaksain. Oli ensiarvoisen tärkeää selvittää, josko kampiakseli oli irrallaan vääristä syistä.
 
Myyjän sisäinen James Bond puolestaan selvitti, josko ostaja tietää liikaa. Tässä tapauksessa esineiden hinnoittelusta. Ainahan sitä saattoi käydä niin että itse myisi liian halvalla ja tuo kiero mafioso myisi kampuran heti 124mk:lla eteenpäin. Tämä jyrsisi hatun alla vähintäänkin kahden juhannuksen yli.
 
Kahden tunnin puhelun jälkeen asiat olivat yleensä selvillä. Kuten myös se että keskustelun olisi voinut käydä ostajan ja myyjän rintamamiestaloja erottavan orapihlaja-aidan ylikin. Siihen aikaan kun kansaa yhdisti Mietaa, viinan hinta ja se että nimi mumistiin puhelimeen niin epäselvästi että edes lääkäreiden reseptien hieroglyfejä lukemalla harjaantuneet apteekkarit eivät koodia pystyneet murtamaan.
 
Kului 50 vuotta.
 
Ihmiskunta muuttui. Yhteisiä tapoja ei ollut. Päin vastoin. Jokaista suorastaan houkuteltiin keksimään omia sääntöjään ja suuttumaan välittömästi, kun muut eivät olleet mokomista edes kuulleetkaan. Puhuttu viestintä oli mennyt pois muodista ja tilalla oli kasvoton, someksi nimitetty helvetti. Siellä yksilön - jota asiaa korostettiin kaikilla sellaisilla keinoilla joita entinen ihminen olisi nimittänyt sanalla "itsekeskeisyys" - piti lähtökohtaisesti olla raivon vallassa ja huutaa suu niin auki että silmät puristuivat kiinni piilottaen todellisen maailman mölyäjältä.
 
Kaupankäyntiähän se vaikeutti tietenkin niin, että kukaan ei enää tiennyt sen alati muuttuvia sääntöjä. Lisäksi ihminen ei oikeastaan halunnut ostaa mitään. Hänellä oli jo romua ns "vitusti". Viimeiset todelliset tarpeet koettiin tissiltä vieroittaessa, mutta ne katosivat kun Pilttiäkin sai kolmellatoista eri lisäainevivahteella.
 
Koska kukaan ei halua oikeasti ostaa mitään, yritetään viimeiseen asti välttää sitä hetkeä, joka johtaa omistuksen vaihtamiseen. Haetaan ostokokemusta; tapahtumasarjaa joka on elämys, elämää suurempi kokemus ja tietenkin myös voitto. Kaikki kun on yhtä suurta peliä.
 
Tänään sukupolvien erot ovat niin suuria että ne voisivat aivan hyvin olla kotoisin eri aurinkokunnista. Osapuolet eivät enää ymmärrä toistensa puhetta, saati tapoja edes ollessaan samaa ikäluokkaa. Siksi kaupanteossakin on suomen- ja marsinkielisiä osapuolia. Koskaan ei voi tietää, minkä vuosikymmenen ainoalla oikealla tavalla kauppaa yritetään käydä. Ja kun ennen yritettiin saada asia sovussa päätökseen, nyt etsitään syitä loukkaantumiselle ja sille että ei olisi tällä kertaa pakko ostaa mitään.
 
Muistakaa:
 
Lada 1200L kampiakseli
vm 1979, siisti. 100mk
puh. 03 11 111
 
Joskus se vaan on niin että ennen oli kaikki paremmin.
 
...ainakaan minulla ei ollut niin tylsää että olisi kirjoituttanut pitkät lorut ihmisille, jotka eivät halua lukea lyhyttäkään.

 
*aplodit seisaaltaan*
 
Olen luopunut kirjoitusteni allekirjoittamisesta. -JuSu-
VIPMetal
07.03.2021 00:28:00 (muokattu 07.03.2021 00:29:40)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

BugBadWolf: "Joka kauppaan ryhtyy, se kaupan kestäköön".
 
Vähän turhankin lähellä omaa nokanedustaa lojuvaa kirstuaan lähestyvän ihmisraunion on vaikea olla muistelematta menneitä. Tietenkin se johtuu ukkoutumisesta. Siitä että on tullut aika alkaa horisemaan ja näyttää nuorisolle että jalka ei ole enää tässä ajassa eikä paikassa. Siispä horinaa.
 
Muinaisessa Suomessa (oli sellainen pieni valtio EU:n pohjoisreunalla. Joku saattaa vielä muistaakin, tai on ainakin lukenut kirjoista) kaupat tehtiin oikeastaan lehti-ilmoituksilla. Joka rivi maksoi erikseen, joten sanottiin
 
Lada 1200L kampiakseli
vm 1979, siisti. 100mk
puh. 03 11 111
 
Koska tilanne oli tämä, kaupan osapuolille oli sälytetty tiettyjä velvoitteita. Piti osata sanoa puhelimessa "päivää". Nykynuorisoa varmaan kauhistuttaa ajatus siitäkin, että puhelimeen lähtökohtaisesti vastattiin aina, eikä ihmiskontaktia pelätty niinkuin nykymaailmassa on muotina.
 
Kun kumpikin osapuoli oli saavuttanut edes kohtalaista menestystä päivää-sanan loihtimisesta ilmoille, alkoi rituaali, jonka tarkoituksena oli selvittää esineen kunto. Koska ihmiskunta oli mennyt pilalle jo puussa pähkinäkauppaa tehdessään, ostaja varautui siihen että kampiakselin sijaan saatavilla olikin vain verkkokalastukseen kelpo, raskas metalliesine. Myyjä puolestaan siihen että ostajalla ei ole rahaa, maksuhaluja, oikean puolueen jäsenkirjaa, tai hänellä on pussihousut.
 
Koska mikrometri oli vain joka kolmannessa kylässä ja tosimies pyyhki autonpalasista rasvatkin vain jos osa ei lekallakaan sopinut paskoineen sijoilleen, kauppatavaran kuntoa ei voitu tarkistaa tieteellisen tutkimuksen avulla, vaan se selviteltiin nuuskimalla myyjän elämäntarina juurta jaksain. Oli ensiarvoisen tärkeää selvittää, josko kampiakseli oli irrallaan vääristä syistä.
 
Myyjän sisäinen James Bond puolestaan selvitti, josko ostaja tietää liikaa. Tässä tapauksessa esineiden hinnoittelusta. Ainahan sitä saattoi käydä niin että itse myisi liian halvalla ja tuo kiero mafioso myisi kampuran heti 124mk:lla eteenpäin. Tämä jyrsisi hatun alla vähintäänkin kahden juhannuksen yli.
 
Kahden tunnin puhelun jälkeen asiat olivat yleensä selvillä. Kuten myös se että keskustelun olisi voinut käydä ostajan ja myyjän rintamamiestaloja erottavan orapihlaja-aidan ylikin. Siihen aikaan kun kansaa yhdisti Mietaa, viinan hinta ja se että nimi mumistiin puhelimeen niin epäselvästi että edes lääkäreiden reseptien hieroglyfejä lukemalla harjaantuneet apteekkarit eivät koodia pystyneet murtamaan.
 
Kului 50 vuotta.
 
Ihmiskunta muuttui. Yhteisiä tapoja ei ollut. Päin vastoin. Jokaista suorastaan houkuteltiin keksimään omia sääntöjään ja suuttumaan välittömästi, kun muut eivät olleet mokomista edes kuulleetkaan. Puhuttu viestintä oli mennyt pois muodista ja tilalla oli kasvoton, someksi nimitetty helvetti. Siellä yksilön - jota asiaa korostettiin kaikilla sellaisilla keinoilla joita entinen ihminen olisi nimittänyt sanalla "itsekeskeisyys" - piti lähtökohtaisesti olla raivon vallassa ja huutaa suu niin auki että silmät puristuivat kiinni piilottaen todellisen maailman mölyäjältä.
 
Kaupankäyntiähän se vaikeutti tietenkin niin, että kukaan ei enää tiennyt sen alati muuttuvia sääntöjä. Lisäksi ihminen ei oikeastaan halunnut ostaa mitään. Hänellä oli jo romua ns "vitusti". Viimeiset todelliset tarpeet koettiin tissiltä vieroittaessa, mutta ne katosivat kun Pilttiäkin sai kolmellatoista eri lisäainevivahteella.
 
Koska kukaan ei halua oikeasti ostaa mitään, yritetään viimeiseen asti välttää sitä hetkeä, joka johtaa omistuksen vaihtamiseen. Haetaan ostokokemusta; tapahtumasarjaa joka on elämys, elämää suurempi kokemus ja tietenkin myös voitto. Kaikki kun on yhtä suurta peliä.
 
Tänään sukupolvien erot ovat niin suuria että ne voisivat aivan hyvin olla kotoisin eri aurinkokunnista. Osapuolet eivät enää ymmärrä toistensa puhetta, saati tapoja edes ollessaan samaa ikäluokkaa. Siksi kaupanteossakin on suomen- ja marsinkielisiä osapuolia. Koskaan ei voi tietää, minkä vuosikymmenen ainoalla oikealla tavalla kauppaa yritetään käydä. Ja kun ennen yritettiin saada asia sovussa päätökseen, nyt etsitään syitä loukkaantumiselle ja sille että ei olisi tällä kertaa pakko ostaa mitään.
 
Muistakaa:
 
Lada 1200L kampiakseli
vm 1979, siisti. 100mk
puh. 03 11 111
 
Joskus se vaan on niin että ennen oli kaikki paremmin.
 
...ainakaan minulla ei ollut niin tylsää että olisi kirjoituttanut pitkät lorut ihmisille, jotka eivät halua lukea lyhyttäkään.

 
*Ei ole pakko lainata koko tekstiä*
 
No ei olekaan, mutta tämä oli niin hyvä! Plussa paukahti. (= muinainen tapa osoittaa arvostusta kirjoitusta kohtaan)
 
Soitan ja laulan: Heroes Don't Ask Why
Kaihua
07.03.2021 02:00:44
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

BugBadWolf: Osapuolet eivät enää ymmärrä toistensa puhetta, saati tapoja edes ollessaan samaa ikäluokkaa.
 
Tai eivät halua ymmärtää. Toisen käytökseen on helppo takertua, vaikeampi kuitenkin vaikuttaa. Helpointa on itse olla fiksu sekä kohtelias ja toivoa että se tarttuu muihinkin.
 
Torilla kauppaa tehdessä eniten ihmetyttää (ja ärsyttää) se ettei vastata viesteihin. Mielellään kävisin jokaisen romun hakemassa itse paikan päältä ilman viestittelyä tai soittelua mutta välimatkat tekevät sen mahdottomaksi.
 
Ennen oli kaikki aiemmin. Tuskinpa paremmin.
 
Onneksi meillä on hotellihuoneessa MacGyverin lämpöistä kaljaa
Klapp
07.03.2021 08:57:20
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

BugBadWolf: "Joka kauppaan ryhtyy, se kaupan kestäköön" .
 
Te olette, herra tai rouva tai joku muu tai sellaisen oletettu, aivan ensiluokkainen skribentti. Tämä pitkähkö sepustuksenne oli valovoimaisinta tavaraa, mitä tuuttiin tää tehtiinin jälkeen on näillä digitaalisilla leveyspiireillä raapustettu.
 
I am a perfect physical specimen and I'm extremely young. -Donald Trump.
munkero
07.03.2021 09:19:44 (muokattu 07.03.2021 09:33:27)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Palataan taas wanhaan aiheeseen: https://www.dropbox.com/s/4g27up6roeoumq0/lp%20myynti.JPG?dl=0
 
Kuvassa olevien pikiksien määrää en lähtenyt laskemaan, mutta pikaviestihaku löysi 34 viestiä aiheesta.
 
Elettiin siis alkuvuotta 2018 ja n. vuosi tuota ennen olin ottanut ensiaskeleeni aikuisuuteen ja päätin ostaa Gibson Les Paulin. Aidon Gibsonin. Uutena. Niinhän aikuiset tekevät.
 
Nooh, kuherruskuukausi oli ja meni. Kitara oli kaunis, kannen loimu oli juuri sitä mitä olin toivonutkin. Ja pikainen tsekkaus Helsingin Gibson-tarjontaan paljasti ettei kaikissa todellakaan ollut vastaavaa kantta. Valitettavasti LP ei ergonomialtaan oikein istunut superstratoihin ja muihin hevikeppeihin tottuneelle ja päätin lyödä sen torille. Hintaa pohdein pitkään, tuossa kohtaa ylivuotisia oli tarjolla lähes kaikkialla, mutta Gibson oli nostanut hintoja huomattavasti. Päädyin summaan 1400€ joka oli mielestäni varsin kohtuullinen lähes uuden veroisesta, vain kotona sukat jalassa soitetusta kitarasta.
 
Laitan tähän lainauksiin myynti-ilmoitukseni ja huom. linkit eivät enää toimi:
 
Hetken mielijohteesta.
 
http://www.gibson.com/Products/Elec Les-Paul-Traditional.aspx#LPTDLBCH1
 
Värinä light burst, eli ei se ankein pellebursti... Viettänyt aikaansa lähinnä sängyn alla. Mukaan kaikki uutena tullut.
 
Pakollinen hintareferenssi: https://www.thomann.de/fi/gibson_les_paul_traditional_2018_hb.htm

 
Eli linkki Gibsonin sivuille juuri kyseiseen malliin oikealta vuodelta samalla värillä ja hintareferenssiksi silloinen vastaava uusi 2018 malli Thomannilta.
 
Tämä johti hirmuiseen määrään yhteydenottoja, myös puhelimitse vaikka numeroa ei ilmoituksessa ollutkaan. Usein ostajaehdokkailla ei ollut mitään järkevää kysyttävää.
 
Yksikin jaaritteli kaverinsa LP:n mikeistä 45 minuuttia kysyäskseen lopulta kitarani nauhojen kuntoa.
"Nauhat ovat käytännössä uudenveroiset, kitara on ollut noin vuoden kotisoitossa 20 muun kitaran joukossa."
"Aha, no palataan asiaan."
Ei muuten palattu.
 
Ja sama touhu vain jatkui:
 
"Mikä kaula?"
"Ootko joutunu säätää kaularautaa?"
"Onko kevennysporattu?"
"Myytkö 1300€?"
"Viimevuotisia saa pajalta 1800"
"Vaihdatko?"
"Otatko vaihdossa Mexico Stratocasterin Slide säädöissä?"
"Mä tuun huomenna hakee, ilmottelen aamulla moneltako." Eikä muuten tullu.
 
Ja kas näin, meni fiilikset. Gibsonista tuli pitopeli. Ennenkuin kukaan keksii että tässähän on saumat halpaan Les Pauliin niin nykyään pyytävät Kitarapajalla 1950€ käytetystä -16 Traditionalista, eli enemmän kuin uutena.
 
https://www.dropbox.com/s/8r9280czs … 58v7/2021-03-07%2009.11.48.jpg?dl=0
 
Kaikki uutena mukana tullut löytyy ja tuoksuukin vielä vaniljalta. :)
 
E: Mutta omalta osaltani pahoittelut vielä sille Jannelle joka kyseli sähköpostilla ihan asiallisesti lisäkuvia ja parin päivän päästä lupasi ostaa ruoskan pois, mutta oli jo mennyt maku koko myyntihommaan niin jäi myymättä hänellekin.
 
Itekki joskus soitellu.
Krice
07.03.2021 10:45:52
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Heroin: Sit ei kannata myydä jos ei jaksa tehdä kauppaa
 
Minun kokemusten mukaan on kahdenlaisia ihmisiä. Toiset kyselevät turhia ja toiset ostavat sen tavaran. Itsekin olen ostanut torilta ja luotan siihen, että tavara on sellainen mitä ilmoituksessa kerrotaan. Ei minua kiinnosta saada lisää mikroskoopilla kuvattuja kuvia joka ikisestä kulmasta, koska tiedän miten ärsyttävää se on kun "ostaja" eli renkaanpotkija kyselee lisää kuvia yms. kaupanteon kannalta ihan turhaa ja jo siinä vaiheessa tietää varmasti, että kaupoista ei tule mitään. Mielestäni psykiatrin vastaanotto olisi sopiva paikka näille einareille, koska ei tuollainen ole normaalin ihmisen käytöstä.
 
PekkaM
07.03.2021 12:10:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

-15 vee ja osamaksulla Jemiä haluais
 
Joo ei.
 
iso paha susi
07.03.2021 12:47:58
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Confidentum: Aiemmin ärsytti nämä myynti-ilmoon nopeasti, nimettömänä ja tuntemattomasta numerosta tulevat kaupankäynnin keskustelunavaukset.
 
Vaikka lähtökohtaisesti arvostan "Hei," avauksia ja "Terveisin, Seppo" lopetuksia niin taannoinen lähestymistapa jossa viesti oli kokonaisuudessaan "ostan ja haen" johti nopeimpiin ja helpoimpiin kauppoihin aikoihin.
 
Ostaja osti ja haki.
 
KaRa
07.03.2021 13:21:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Saahan sitä nyt renkaita potkia.
Ostajan markkinat.
 
"Olen, en tiedä" -joku suuri ajattelija
Kivijalka
07.03.2021 14:14:40
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itse yleensä poistan kylähullujen viestit niihin vastaamatta ja lätkäisen eston päälle. Myyjän markkinat.
 
"Every person with screen time knows some form of martial art, and most of them can solo like Van Halen. This is the way the world should be!"
KaRa
07.03.2021 14:18:38 (muokattu 07.03.2021 14:19:16)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Niin tietenkin voi aina odottaa että tulee joku mitään kyselemätön, mitä vain maksava ostaja, joka puhuu mahdollisimman vähän ja häipyy kuvioista vähintään yhtä nopeasti kuin tulikin.
Reiluun kaupankäyntiin silti kuuluu mahdollisuus kysellä ja tunnustella ja ottaa kantaa.
 
"Olen, en tiedä" -joku suuri ajattelija
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2021, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti