| Aihe: Nyt se 110V muuntajajupakka kerralla selväksi (jos passaa) | |
|---|
|
Jos yritän kääntää tuota linkkaamaani sivua ja suollan siihen rinnalle sopivasti epämääräistä ja yksinkertaistettua kuraa:
Muuntajat ja teholähteet kokonaisuutena ovat jopa maakohtaisesti säänneltyjä. Yleismallinen poweri on vaikea, kun se ei joka paikkaan kelpaa lainsäädännöllisesti. Valitan.
Rautasydänmuuntaja on iso murikka mutta verraten helppo valmistaa. Monet valmistajat ovat menneet joko kuluttajat edellä (115/230 V) tai sitten teettäneet mahdollisesti valmiitten osien ympärille teholähteensä. Valmisosien käyttö on kätevää, varaosatkin ovat silloin edullisia (valmistajalle) ja jatkuvuus eli saatavuus pitempään todennäköisempää.
Hertsit ovat niin lähellä toisiaan, etteivät ne todellakaan tunnu missään.
Jännitteen vaihtelut ovat sähköfirmoille isompi asia kuin kuluttajille. Koneet kestävät pienet erot hyvin ilman sen suurempia ihmettelyjä. Ne pitääkin valmistaa siten, etteivät verkon heilahtelut tunnu missään.
Jenkkisähkömuuntaja (115 - 230 V) on ikävä ankkuri eikä se muuta taajuutta mihinkään. Sellainen on myös tietyllä tavalla laiskuutta, kun laitteeseen voisi vaihtaa/teettää oikeanlaisen. Tämä on tietysti mahdollista vain, jos muuntajan speksit ovat tiedossa eli valmistajan kertomat tai laitteesta mitatut.
Yhteenvetona: käyttöjännitteen ja verkon jännitteitten pitää olla samalla hehtaarilla ja värkki toimii. Jos verkkojohdon pitää maksaa sata €uroa ja kaiutinkaapelin tuhat, muuntajan valmistajan käden hielläkin on merkitystä, muuten ei. Aidossa sokkotestissä kukaan ei pysty kuulemaan mitään eroa, koska sellaista ei ole. | |
Ehkä noin äkkiseltään voisi oikaista ja väittää, että muuntajan toimintaan ja kestävyyteen oleellisesti liittyviä taajuusriippuvaisia asioita on oikeastaan hajavuon aiheuttamat tehohäviöt.
Jos verkkomuuntajaa ei ole mitoitettu ihan ääritappiin, ei noilla häviöillä ole mitään merkitystä.
Tyhjäkäyntivirta saattaa olla eri kokoinen jos käytetään 50 tai 60 Hz:n käyttöjännitettä.
Ei muuta kuin lisämuuntaja väliin ja kovaa ajoa.
Kyllä ne vehkeet sitten tapansa näyttävät. | |
Säästömuuntajassa löytyy vastusmittauksella aika matalia ohmilukemia ensiö- ja toisiopuolen välillä.
Suojaerottavalla muuntajalla vastus lukema on yleisesti gigaohmeja ja enemmänkin.
Siksi se on paljon turvallisempi. (No jokainen vastaa tietty omasta hengestään.) | |
Prostator: Säästömuuntajassa löytyy vastusmittauksella aika matalia ohmilukemia ensiö- ja toisiopuolen välillä.
Suojaerottavalla muuntajalla vastus lukema on yleisesti gigaohmeja ja enemmänkin.
Siksi se on paljon turvallisempi. (No jokainen vastaa tietty omasta hengestään.)
Kait löytyy kun säästömuuntajassa "toisio" on pätkä ensiökäämiä.
Eli säästömuuntajassa on yksi käämi jonka päihin tulee syöttöjännite ja tuosio on väliulosotto sopivasta kohtaa. | |
Pauli Lappalainen: Kait löytyy kun säästömuuntajassa "toisio" on pätkä ensiökäämiä.
Eli säästömuuntajassa on yksi käämi jonka päihin tulee syöttöjännite ja tuosio on väliulosotto sopivasta kohtaa.
Voi kai se olla myös niin päin että ensiö on väliulosotto toisiosta? Mutta ei kai noita kuluttajaelektroniikan verkkomuuntajina käytetä?
En ole musiikin asiantuntija. | |
Prostator: Suojaerottavalla muuntajalla vastus lukema on yleisesti gigaohmeja ja enemmänkin.
Siksi se on paljon turvallisempi. (No jokainen vastaa tietty omasta hengestään.)
Jos muuntajan toiminta on yhtään hanskassa, gigaohmilukema syntyy virheellisestä mittauksesta. Kelat eivät ole kosketuksissa toisiinsa. |  jhlamm
28.02.2021 01:42:43 (muokattu 28.02.2021 01:43:44) | |
|
BugBadWolf: MIKSI se oikein mitoitettu, laadukas muuntaja + 110V vahvistin soi eri tavalla?
Ei ne oikeasti soi. Eroja saattaa olla koska a) ihan vahvistinten välillä on komponenttien vaihtelua ja tähän liittyen b) jaettaessa sopivia jännitteitä yms. niin 110V ja 230V vedetyt jännitteet eroavat hieman ja jossain se tuotti jonkun korvaan parempaa soundia.
MIKSI 50 ja 60Hz ero vaikuttaa tasavirralla toimivassa vahvistimessa?
Ei se kauheasti vaikuta. Vaihtovirrassa impedanssi (voi ajatella vaihtovirran resistanssina) riippuu taajuudesta, mutta näin pienillä taajuuseroilla ei kauhean suuria heittoja. Enemmän heittoa tulee melkeinpä komponenttien toleranssista. Lisäksi tuo jännite muutetaan lähes poikkeuksetta melko nopeasti tasavirraksi useissa peleissä. Vaikka tästä vaikutus syntyisi, ei selkeästi voi sanoa kumpi näistä olisi parempi. Vahvistimia ei itsessään suoraan suunnitella 50 Hz tia 60 Hz varten suoranaisesti.
MIHIN (lapset eivät nyt ajattele mitään tähän väliin sopivaa sanaa) se teho katoaa, jos vaikka ruokit satawattista 500VA muuntajalla? Minullahan on siellä yli 400W reservi?!
Se teho menee piirin toimintaan. Jos puhumme sisääntulomuuntajasta, niin siinä tuo lukema ei vastaa ulostulevaa tavaraa, vaan tehoa käytetään piirin toimintaan monessa paikassa (esim. hehkujännitteet, gridijännitteet yms). Näistä kasaantuu helposti melko iso luku ja yleensä vielä pelataan vielä selkeästi varman päälle ettei se pala, jos vahvistin jostain syystä hieman enemmän tehoa imaisee. Ulostulomuuntaja hoitaa ja vastaa sitten puolestaan vahvistimen "tehoja" eli sitä mitä kajareille tuupataan.
MIKÄ on elämän tarkoitus, jos lisääntymistä ja yleistä elossaoloa ei lasketa?
42
Yleisesti vielä perään. En jaksanut tarkemmin availla sähköoppia kauhean paljoa, mutta monesti näissä haiskahtaa sellainen "tämä on parempi, koska..." meininki.
"Human beings, who are almost unique in having the ability to learn from the experience of others, are also remarkable for their apparent disinclination to do so." |  VIPMetal
28.02.2021 08:24:39 (muokattu 28.02.2021 08:26:57) | |
|
BugBadWolf: Juu. Se on keikkamiehellekin se viimeinen korsi, joka katkaisee vompatin selän (kamelit ovat mielestäni sympaattisia, enkä halua käyttää niitä kohtaan väkivaltaa edes kirjoituksen muodossa), kun sinne kaapin taakse sijoittaa puolikkaan tiiliskiven kokoisen murikan. Vaikka lattialla lojuu jo roikkaa, kirjava kasa pedaaleita, vahvistimen omat polkimet, kaikenkarvaista mikkitelinettä ja muuta himmeliä, lavan feng shui romahtaa ja huikean taide-elämyksen sijaan koko bändi muuttuu kasaksi Nykäs-vainaan näköisiä Tuksuja ja solististakin irtoaa vain mongolialaista kurkkulaulantaa.
Puhumattakaan olohuoneesta. Kun se murikka on salin lattialla, piilossa 4 x 12 kaapin takana aivan samoin kuin se kotonakin tarpeellinen roikka, ei isomummuvainaalta peritty rukki (jonka kadonneita pikkuosia löytyy ainakin kahden valtion ja yhdeksän läänin alueelta) enää toimikaan IKEA:n pöydän ja Lidlin mattojen kanssa samalla tavalla. On myös aivan varmaa että ne Seurasta leikatut ja raamiin asetetut Stenvallin ankat venäyttävät kaikki nokkansa ja alkavat irvistellä sekä talon kuudelle koiralle, kolmelle kissalle että vielä akvaariollekin.
Ihmiset ovat outoa sakkia. Minä en opi ymmärtämään niitä ikinä.
En silti ostaisi jenkkimallia (siis ylimääristä muuntajaa) kiireisiin vaihtoihin, kodin lattialle tai treeniksellekään. En keksi yhtään hyvää syytä ostaa jenkkimallia. =D | |
Moi.
Koska sen enempää tiedon suodattamisen, yleisen sähköopin, tai vahvistintopologioiden oleellisten erojenkaan sisäistäminen eivät tämänkertaisenkaan kirjoituksesi perusteella ole edellisistä kerroista syventynyt, veikkaampa että yrittäessäni vastata summittaisiin kysymyksiisi ammun itseäni jälleen kerran iloisesti koipeen.
Mutta jospa jollekulle toiselle ketjua lukevalle selviäisi jotain, tai ainakin innostaisi ottamaan asioista selvää.
TLDR: Soundi on erilainen koska stepperiä käytettäessä tai taajuutta muutettaessa sekä käyttöjännite että sen seurauksena tasasuunnatut jännitteet eroavat kiinteällä jännitteellä käytettäessä suunnitelluista, eivätkä pysy vakiona kuormituksen muuttuessa kuten verkkosähkö.
Reguloiduilla virtalähteillä erot ovat häviävän pieniä kunhan komponentit suuremman tai pienemmän jännitteen kestävät.
Putkivahvistimilla vaihtojännitehehkut ovat ensimmäisinä tulilinjalla, bias pitää tarkistaa/säätää koska niin anodi- kuin biasjännitekin poikkeavat suunnitellusta.
BugBadWolf: MIKSI se oikein mitoitettu, laadukas muuntaja + 110V vahvistin soi eri tavalla?
Eri tavalla kuin mikä?
Jos jätetään HiFi-osasto laskuista, jo pelkistä komponenttitoleransseista johtuen kaksi vahvistinta soundaa aniharvoin samalta, kuten on tämänkertaisessakin viestiketjussa jo useampaan kertaan todettukin.
Erot ovat joskus suuriakin putkivahvistimilla, pienimpiä D-luokan transistorivahvistimilla.
On toki mahdollista mätsätä vahvistimiakin, ja tuota tehtiinkin ennenvanhaan kun studioissa käytettiin monoblock-putkivahvistimia.
Vaikka generaattorikäytöllä on ollut toki mahdollista iät ja ajat, ja nykyteknologia ainakin teoriassa mahdollistaisi haluttaessa 50/60Hz muunnoksen puolijohteinkin, aniharva meistä on päässyt kuuntelemaan/kokeilemaan samaa vahvistinta kummallakin taajuudella niin lyhyellä havaintovälillä että eroja voisi määritellä muutenkin kuin MUTU-tuntumalla.
Taajuuden pysyessä samana, eri jännitteillä kokeilu on helpompaa, kiitos valmistajien jotka ovat vahvistimiinsa vaivautuneet kustannuksia kaihtamatta suunnittelemaan universaalimpia muuntajia.
Noiden Leolle (RIP) ylivoimaisten kustannusten takia esimerkiksi Fender menetti muunmuassa Marshallille markkinoita Jenkkilässä 60-70 luvuilla kun soittajat halusivat vahvistimia jotka toimisivat ympäri maailman.
Se, miksi sama vahvistin kuulostaakin usein erilaiselta 230V:lla vs. 110V:lla + stepperillä, antaa osviittaa siihenkin miksi 60Hz infrastruktuuriin suunniteltu vahvistin kuulostaa 50Hz infrastruktuurissa mahdollisesti erilaiselta vaikka jännitteen saisikin lähelle 110V:a.
Ja toki päinvastoin.
Vaihtojännitemuuntaja on hankala kikare.
Kikare jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja joka on aina liuta toisiaan suurempia ja käytön kannalta kenkumpia kompromissejä.
Kompromissejä jonka takia mm. efektipedaaleiden ja räkkiefektien käyttövoimaksi valkkautui aikoinaan tasajänniteseinä- ja johtopaiseet huomattavasti halvempien ja yksinkertaisempien vaihtojännitemuuntajien sijaan.
Pl. Peavey joka suorastaan rakasti vaihtojännitekäyttöä räkkilaitteissaan.
Syventymättä sen enempää muuntajateoriaan ja siihen mikä ero suureilla W ja VA on (kumpaisetkin löytyvät netistä ja alan kirjallisuudesta, riippumatta siitä kiinnostaako vai ei), lyhyesti sanottuna muuntajan nimellisulostulojännite toteutuu ainoastaan nimelliskuormaan.
Eli vaikkapa 220/110V 500VA muuntajan:
110V toteutuu vain jos ensiöjännite on tismalleen 220V ja kuorma 500VA.
Jos syöttöjännite nousee tai kuorma laskee, muuntajan ulostulojännite nousee.
Jos syöttöjännite puolestaan syystä tai toisesta laskee, ja etenkin jos kuorma kasvaa, ulostulojännite romahtaa hyvin pian sen jälkeen kun (tässä esimerkissä) 500VA nimellisteho ylitetään.
Tuosta puolestaan seuraa se että vahvistimen virtalähteen sisääntulojännite -ja sitämyöden tietenkin ulostulojännitekin- vaihtelee stepperiä käytettäessä sen mukaan kuinka paljon tehoa vahvistin stepperiltä pyytää.
Vahvistimen reguloimatonkin virtalähde on käyttötarkoitukseensa riittävän jäykkä, stepperin ulostulojännite sensijaan yksinkertaisena muuntajana heiluu kuin hullun mikälie mielettömän missälie...
Laadukkaammilla valmistajilla löytyy muiden suunnittelun kannalta olennaisten suureiden ja käppyröiden lisksi datalehdiltä myös toisiojännite/kuorma-käppyrät, bulkkivalmistajilta moista tietoa ei yleensä nyhdetyksi saa.
Muuntajan fyysisen rakenteen 50Hz vs. 60Hz eroa on hankalampi selittää ilman vaihtojännitemuuntajien teorian tuntemusta, mutta käytännön osviittaa saa (vaikka erot ovatkin vähintään dekadi- ei kymmenprosenttiluokkaa) kun vertaa samantehoista lineaarivirtalähdettä (/sen muuntajaa) hakkurivirtalähteeseen (/sen muuntajaan).
=mitä suurempi taajuus, sen pienempi muuntaja tarvitaan samoihin ominaisuuksiin päästäkseen.
Jos (ja usein kun) muuntaja optimoidaan niin painon kuin kustannustenkin kantilta, 60Hz infrastruktuuriin suunniteltu muuntaja on ~20% "pienempi" kuin 50Hz infrastruktuuriin suunniteltu.
Pienempi lainausmerkeissä, koska pienentämisen voi tehdä usealla eri tavalla: rautatien poikkipinta-alaa pienentämällä, käämien muotoa ja kierroslukuja muuttamalla, jne.
On toki täysin mahdollista valmistaa muuntaja joka käyttäytyy hyvin samankaltaisesti taajuudesta riippumatta, mutta tuollaiset ovat verraten harvinaisia etenkin nykyään, kun muuntajakäytöt ja lineaarivirtalähteet ovat muutenkin väistymässä puolijohtein toteutettujen virtalähteiden tieltä ~500W teholuokan alapuolella.
BugBadWolf: MIKSI 50 ja 60Hz ero vaikuttaa tasavirralla toimivassa vahvistimessa?
Vaikka vahvistinasteet toimivatkin tasajännitteellä, olennaisinta on vaihtojännitteen muuttaminen ja sen lainalaisuudet.
Tuo tasajännitekään ei ole kuin akkukäytössä puhdasta tasajännitettä, vaan tasajännitekomponentin harjalla ratsastaa vaihtojännitekomponentti jonka suuruus ja taajuus riippuu tavasta jolla tasajännite vaihtojännitteestä generoidaan ja suodatetaan.
Etenkin putkitasasuuntaajilla tasasuunnaten tuo rippeliksikin kutsuttu vaihtojännitekomponentti on usein amplitudiltaan varsin suuri, vaikka kuinka suodatettaisiin RC/LC/RLC/tmv. suotimin, joten taajuuksien monikertojen kohdalla on hyötysignaalin taajuusvasteessa joko piikkejä tai kuoppia.
Ja koska eri verkkosähkötaajuuksilla monikerrat ovat selvästi eri taajuuksilla, soundikin on erilainen.
BugBadWolf: MIHIN ... se teho katoaa, jos vaikka ruokit satawattista 500VA muuntajalla? Minullahan on siellä yli 400W reservi?!
?
No eipä ole kuitenkaan yli 400W reserviä.
Audiovahvistin(kaan) ei ole ikiliikkuja topologiasta riippumatta, hyötytehoa saadan ulos aina vähemmän kuin sisään imaistaan.
Erotus muuttuu lähinnä lämmöksi.
100W A/B putkivahvistimen kytkentämitoitusteho on esimerkiksi Marshalleissa ~375W (löytyy ainakin wanhemmista yksilöistä tyyppikilvestä).
100W A/B transistorivahvistimen kytkentämitoitusteho on luokkaa 1.8-2.5*(~0,5%THD) RMS ulostuloteho.
100W D transistorivahvistimissa kytkentämitoitusteho on luokkaa 1.1-1.5 (~0,1%THD) RMS ulostuloteho.
Sähkömääräykset ovat jo aikapäiviä sitten vaatineet tyyppikilpiin maininnan kytkentämitoitustehosta, joten kaikista hyväksytyistä laitteista tuo tieto pitäisi löytymän.
BugBadWolf: Saadaanko tähän nyt selvä vastaus?
Niille jotka ymmärtävät sähkötekniikkaa ja etenkin vaihtojännitemuuntajia ja vahvistinkytkentöjä, vastaus on luultavasti ollut selvä jo pitkään.
Jos toisaalta ei ymmärrä, eikä halua opetella tai uskoa sellaisia tahoja (kuten vaikkapa sähkövoima- tai vahvistintekniikan kirjallisuutta) josta tieto löytyy, tokkopa vastausta koskaan saa.
Ongelma on kuitenkin marginaalinen, joitain harvoja poikkeuksia lukuunottamatta käyttö kuitenkin onnistuu, vaikka toki vaatii usein mittaamista ja järjestemän optimoimista.
Viitseliäisyydestä tuo kuitenkin loppupelissä on kiinni, hyvin toteutetuilla stepperi+jenkkisähkövahvistin-yhdistelmillä on soiteltu maailman sivu, ja soitellaan jatkossakin.
BugBadWolf: Vieläpä sellainen, joka sisältää kiistämättömiä fysiikan lakeja noudattavaa sähköoppia ja sen sellaista faktatietoa.
:)
Noita löydät oppilaitosten ja valmistajien sivuilta ja tietenkin sähkötekniikan oppikirjoista.
T:Samuli |  BugBadWolf
28.02.2021 14:57:58 (muokattu 28.02.2021 15:41:18) | |
|
basisti1971: Moi.
No moi.
Koska...ammun itseäni jälleen kerran iloisesti koipeen.
Hämmentävä avaus ainakin. Mistä tässä nyt oikein puhutaan?
Eri tavalla kuin mikä?
Jos meidän täytyy tässä alkaa tällaisia kyselemään, en kyllä koe että se olisin minä, jonka ymmärryksestä olisi etsittävä ainakaan kovin suuria puutteita.
Väännän kuitenkin rautalangasta: Jos minulla on universaalilla verkkomuuntajalla varustettu laite ja sitten 110V muuntajalla + step down virityksellä varustettu mutta muuten vastaava laite, miksi ne kuulostaisivat siinä mittakaavassa erilaisilta että jompi kumpi osoittautuisi selkeästi toista paremmaksi tai jopa täysin toimimattomaksi?
Noita löydät oppilaitosten ja valmistajien sivuilta ja tietenkin sähkötekniikan oppikirjoista.
T:Samuli
En muista pyytäneeni tuollaista vastausta. Tai hetki... Odota, niin tarkistan.
Aivan. Olen pyytänyt omaani suuremmalla tietomäärillä varustettua kansalaista ilmoittautumaan langassa ja kertomaan kansantajuisesti meille yksinkertaisemmille tiettyjä, 110V laitteiden Suomessa tapahtuvaan käyttöön liittyviä asioita.
Minulla on sellainen vika, että haluan oikeaa tietoa viestissäsi mainitsemasi MUTUn sijaan. Uskomuksia ja mutua kohtaan tuntemani, laajan mittakaavan rakkauden puute lienee jo foorumilla tuttu. Tämäkin keskustelu on tarkoitettu vain sellaiseksi, että kaikki saisivat nyt sitä oikeaa tietoa. Nimenomaan kiistämätöntä, pomminvarmaa tietoa.
Antamasi vastaus ei ole sitä.
En monestikaan ymmärrä ihmiskuntaa. Kaikkein eniten kiukuttelua tuntuvat aiheuttavan tilanteet, joissa ihmisten uskomukset kyseenalaistetaan ja niille vaaditaan faktaa tueksi. Osaatko sanoa, mitä tällainen johtuu?
Noin muuten hyvää ja aurinkoista päivää sinullekin.
M
En usko että minun juttujani kannattaa ottaa aina ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D |  Kefiiri
28.02.2021 15:19:12 (muokattu 28.02.2021 15:22:49) | |
|
Se taitaa olla niin, että mitä perusteellisemmin dilemman syvintä olemusta kartoitetaan, sitä kauemmas selkeä vastaus pakenee. Vähän kuten maineikkaassa "Puiden vaikutus kitaran sointiin" -ketjussa.
Eli yleisesti ottaen vahvari toimii Suomessa alennusmuuntajan kanssa jotakuinkin samoin kuin kotona Amerikassa ilman sitä. Mutta jos aiheesta haluaa inttää puoleen tai toiseen niin vastapuolen on vaikeaa argumentoida niin aukottomasti että ininä loppuisi. Ja molemmat ovat omalla tavallaan oikeassa.
Ja toisille se ylimääräinen mötkylä on kynnyskysymys, riippumatta siitä uskooko sen vaikuttavan sointiin.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Kefiiri:...Ja toisille se ylimääräinen mötkylä on kynnyskysymys, riippumatta siitä vaikuttaako se sointiin.
Ihmisillä on kaikenlaisia kynnyskysymyksiä. Kun lueskelee foorumin laitekauppaa käsitteleviä lankoja, huomaa nopeasti että monet ovat kehittäneet varsin monimutkaisiakin, ihmiskunnan yleisesti normaaliksi kokemasta tavasta poikkeavia sääntöjä sille, mitä ostaa ja mistä. Ei se mötkylä ole edes hassuimmasta päästä.
Tässä yhteydessä se ylimääräinen mötkylä (niiden kaikkien muiden ylimääräisten mötkylöiden seassa) ei kuitenkaan ollut pointti. Se oli, että tiivistäessä vuosien varrella aiheesta kohdattuja väittämiä havaitsee, että muuntajat, hertsit ja kuun valossa käämilankaa kutoneiden neitsyiden puute aiheuttavat kaikenlaisia sellaisia pelkoja, joille ei ainakaan kohtalaisella haeskelulla (ja ammattilaisia tenttaamalla) tunnu löytyvän perusteita todellisuudessa.
Siksipä olisi hyvä että aihe käsiteltäisiin sen verran perusteellisesti että asiaan tulee vain yksi, selkeä vastaus.
En usko että minun juttujani kannattaa ottaa aina ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D | |
BugBadWolf: Siksipä olisi hyvä että aihe käsiteltäisiin sen verran perusteellisesti että asiaan tulee vain yksi, selkeä vastaus.
Anteeksi tyhmyys mutta millaista vastausta odotat? Anna hypoteettinen esimerkki.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Kefiiri: Anteeksi tyhmyys mutta millaista vastausta odotat? Anna hypoteettinen esimerkki.
No tämänpäiväisen perusteella tietysti soisin ensiksi että vastaus käsittelisi kysyjän sijaan itse asiaa ;D
Noin muuten lähinnä sellaista että jos merkittäviä (saati vaarallisia) eroja on, mihin kaavaan ne oikeasti perustuvat. Ja jos ei niitä ole, tämäkin kävisi ilmi niin selvästi että kaikki rupatteluumme osallistuneet ja sen tulevaisuudessakin lukevat ymmärtävät sen ilman vuosikausien mittaista yliopistokoulutusta.
En usko että minun juttujani kannattaa ottaa aina ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D | Kefiiri
28.02.2021 16:00:33 (muokattu 01.03.2021 07:52:26) | |
|
Yleistä vastausta ei vissiin ole mahdollista antaa vaan se menee aina jossitteluksi. Jos kaikki on mitoitettu asiallisesti niin homma skulaa niin hyvin että hienostuneinkaan korkinhaistelija ei huomaa eroa soundissa eikä lämpenevien muuntajan käämien tuoksuvivahteissa. Ja toisaalta oikein huonosti mitoitetulla systeemillä jotain suorastaan hajoaa. Useimmiten ratkaisu toimii vallan hyvin.
En ole musiikin asiantuntija. | |
BugBadWolf: No tämänpäiväisen perusteella tietysti soisin ensiksi että vastaus käsittelisi kysyjän sijaan itse asiaa ;D
Noin muuten lähinnä sellaista että jos merkittäviä (saati vaarallisia) eroja on, mihin kaavaan ne oikeasti perustuvat. Ja jos ei niitä ole, tämäkin kävisi ilmi niin selvästi että kaikki rupatteluumme osallistuneet ja sen tulevaisuudessakin lukevat ymmärtävät sen ilman vuosikausien mittaista yliopistokoulutusta.
Olethan sinä saanut vastauksia useammankin.
Laitan vielä oman mielipiteeni:
Jos verkkomuuntajaa ei ole mitoitettu ihan nahkoineen, niin taajuuden laskeminen ei vaikuta toimintaan mitenkään. Muuntajan hyötysuhde ja häviöt muuttuvat vähän, mutta en usko, eikä omien kokemusteni perusteella noita olisi mitoitettu mitenkään kriittisesti jommalle kummalle taajuudelle. | BugBadWolf
28.02.2021 17:47:49 (muokattu 28.02.2021 18:01:26) | |
|
Pauli Lappalainen: Olethan sinä saanut vastauksia useammankin...
Minusta tämän voisi hyvin tiivistää niin että sellaisia 110V:lle alunperin tehtyjä laitteita, jotka ovat jollain tavalla vaarallisia, vaarassa tuhoutua tai edes soivat eri tavalla on äärimmäisen vähän, jos lainkaan. Soundin menetyksestä, saati laitteen muuttumisesta kokonaan toisenlaiseksi, ei ole pelkoa.
Tämä tietenkin vain sillä edellytyksellä että step down muuntaja on oikeanlainen, eikä laitteita käyttävä ole muutenkaan tarpeeksi luonnonlapsi kyetäkseen suoritukseen joka oikeuttaa Darwin Award-nimisen palkinnon saamiseen.
Käytönnössä ero siis on vain siinä, että ihminen hukkaa elämästään kalliita sekunteja kytkiessään yhden ylimääräisen johdon yhteen ylimääräiseen rasiaan. Tämän, pohtiessaan edes puoli sekuntia musiikkilaitteiston yleistä olemusta ja rakennetta, saattaa joku kokea hämmentäväksi.
Arvelin asiaa jo loppuun taputelluksi ennenkuin se loikkasi silmilleni tänään möllisköiden nettiin kirjautuessani.
Putkivahvistinhan toimii savulla. Kun savu tulee ulos, ääni lakkaa kuulumasta. Asiantuntematon arvioni on se että jos laite ei ole näyttänyt tapojaan, ts savua, kenellekään vaikkapa kymmenen tai viidentoista viimeisen käyttövuoden aikana, voi varsin turvallisesti olettaa että omistajallakaan ei ole pelkoa joutumisesta krematorion asiakkaaksi ainakaan kyseisen laitteen takia.
...joa sinänsä on surullista. Eikö olisi kaunis ajatus, jos elämänsä auringonlaskun kohdannut muusikko voisi poistua maailmasta liittyen hautajaisten yhteydessä yhteen rakkaan työjuhtansa kanssa tämän kirkaistessa kuolevan joutsenen lailla viimeisen laulunsa ja sen jälkeen sylkiessä oman sielunsa muusikon syliin 6L6-rivin räjähtäessä viimeiseen, uhmakkaaseen infernoonsa?
Minusta olisi.
En usko että minun juttujani kannattaa ottaa aina ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D | |
Tulee mieleen tämä "sag" ilmiö ainakin vintage henkisissä koneissa. Putkitasasuuntaajalla olevissa koneissa voisi olla eroa ladataanko konkkia 100 kertaa vs.120 kertaa sekunnissa. Jos tuo "sag" eli putkisuuntaajan notkuminen kuuluu niin voisi kyllä kuulua myös tuo taajuus ero. Käytännön kokemusta ei ole tuosta taajuus erosta, joten arvailua tämä on. Vaikka 5E3 deluxe niin 5Y3 putken "sag" on on tuon vahvistimen olennainen osa. |  kid ego
01.03.2021 10:02:06 (muokattu 01.03.2021 10:02:19) | |
|
BugBadWolf: Putkivahvistinhan toimii savulla. Kun savu tulee ulos, ääni lakkaa kuulumasta. Asiantuntematon arvioni on se että jos laite ei ole näyttänyt tapojaan, ts savua, kenellekään vaikkapa kymmenen tai viidentoista viimeisen käyttövuoden aikana, voi varsin turvallisesti olettaa että omistajallakaan ei ole pelkoa joutumisesta krematorion asiakkaaksi ainakaan kyseisen laitteen takia.
Hauska tarina, mutta ehkä ei kannata tehdä sellaisia oletuksia - tai ainakaan tarjota niitä neuvoksi muille - että potentiaalisesti hengenvaaran aiheuttava laite ei voi aiheuttaa tapaturmaa, jos se ei ole aiheuttanut sellaista aiemminkaan.-— Moderaattori —-
"Ehkä se on ihan hyvä ettet juo sitä viinaa. Ihan kaikki lähtee aina lapasesta." - Karvamammutti | |
munkero: Kyllähän se niin on että jenkkisähköllä voi soittaa nopeammin. 60 hertsiä on enemmän ja nopeammin kuin 50. Miksi luulette että esim. Yngwie muutti Ruotsista Amerikkaan?
Lisäksi jenkkisähköissä on enemmän Texasia kuin Suomi tai Ruotsisähköissä. Sen on pakko kuulua myös soundissa.
Juu mast tsamp övei from skvirröls baik ant staat living diu. -Sjömanni- | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
