| Aihe: Fender Stratocaster | |
|---|
 Illu
25.05.2020 22:38:56 | |
|
Pinewood: Tuo teksti vastaa oikeastaan täydellisesti omaa näkemystäni. Oma modaamaton Plus Deluxe on vuodelta 1989. Teknisesti todella erinomainen kitara yhä. Itse tykkään mallissa eniten mielipiteitä jakavista Lace Sensoreistakin.
Vaikea olisi tuota mun Plussaakaan tunnistaa, ellei tietäisi, sen verran on matkan varrella muuttunut, profiilissa kuvia jos haluaa arvuutella. Hemmetin hyvä kitara kuitenkin tässäkin kuosissa. Ainoastaan tuon kielenohjaimen olisi voinut joku edellinen omistaja jättää laittamatta, se kun ei Plussaan kuulu, eikä sitä pitäisi siinä tarvia.
Maailman raatajat sorron kahleet pois! |
|
Mun Kiinan Squierit on hyviä vaikkei pysykään vireessä.
Seppo teki kepposen ja käy tamtam. |
 Kefiiri
26.05.2020 08:10:05 (muokattu 26.05.2020 08:12:34) | |
|
Kokeiles ottaa kielet pois sieltä kielenohjaimista ohutta E:tä lukuunottamatta. Omissa stratomallisissa kitaroissani kikka toimii. Vireenpito paranee olennaisesti, kun ohjaimet eivät paina kieliä satulan urien pohjaa vasten tarpeettomalla voimalla.
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Onko "American Deluxe" ainoa Fender -jenkkistratomalli jossa on epäsymmetrinen eli ergonomisoitu kaulaliitos?
Ilmeisesti tuota on tehty useampana eri ajanjaksona ja versioissa on jonkin verran eroa?
Hyvin resonoiva yksilö.
Mitä kävi. Ketä tietää. |
|
zedder: Onko "American Deluxe" ainoa Fender -jenkkistratomalli jossa on epäsymmetrinen eli ergonomisoitu kaulaliitos?
Ilmeisesti tuota on tehty useampana eri ajanjaksona ja versioissa on jonkin verran eroa?
Ainakin Am. Ultrassa tuo on nykyisin. |
|
Fenderin Stratocastereista mallit Strat Plus (valmistusvuodet 1987-98) ja Strat Plus Deluxe (1989-98) ovat sisaruksia. Muut Stratocasterit, joiden nimessä esiintyy sana Deluxe, ovat sitten kaukaisempia sukulaisia.
-
Strat Plus Series was introduced by Fender in 1987 and was the highest end production model next to Fender's Custom Shop guitars. Production was stopped in July of 1998. There was some transitional Strat Plus' in 1999 that were a mix of the new DX Strat series and the Plus Series. You can tell by the serial number, which started with DN9XXXXX and they also had a chrome Fender logo on the headstock. While some were sold as a "Plus" they were sort of a hybrid have Fender's new Noiseless pickups, yet retaining the locking tuners, roller nut and American bridge. These went on to be the American Deluxe Strat Series.
The Strat Plus Series consisted of: The Plus, and then in July of 1989, The Plus Deluxe, and then the The Ultra in January of 1990. (Why you are at it, check out my wild and crazy Custom Strat Plus guitars!) Each of these models are taken up on different pages on this website (just click on the names). The Plus Series was a very good attempt to reclaim Fender USA's floundering reputation, as quality had drastically gone down hill under CBS's ownership. All the Plus Series guitars had similar features. This page features the Standard Plus, some specs and....
Lähde: http://www.xhefriguitars.com/page2.html |
|
zedder: Onko "American Deluxe" ainoa Fender -jenkkistratomalli jossa on epäsymmetrinen eli ergonomisoitu kaulaliitos?
Ultra tulikin jo mainittua, mutta on se contour heel muissakin kuin Yankkilän malleissa. MIM Deluxeista löytyy, japanilaisissa jo 80-luvun lopusta (HM), monet artist/signaturemallit (Beck, Root, Brewster...) ja tietysti CS-versiot.
Jopa Squierilla on sellasia - Stagemaster. |
|
Kefiiri: Ekat Squierit olivat huomattavan hyviä kitaroita ja tuntuivat silloin hämmentävän halvoilta. JV Squierit ovat edelleen haluttuja soittimia. Fender tajusi että on parempi alkaa itse kopioida itseään kuin antaa kilpailijoiden tekemien kopioiden vallata markkinat.
Muistan kun kaveri osti JV Squierin ja musaliikkeen myyjä oli sanonut, että osta siitä, näin hyviä ei enää tehdä lisää. Mietin silloin että olipa myyntipuhe, mutta se olikin ihan totta.
Hyviä ovat ja onneksi mulla on tuo v. -83 JV Squier, vaikka toki -82 Japan Fender "Squier series" on se "Holy Grail"... ;)
Korjatkaa jos muistan väärin, mutta joskus v. 83 -84 Musiikki Fazer ilmoitti näille mainoksessa hinnaksi 2700 - 3000 markkaa. Tuohon päivään suhteutettuna 400 - 500 € ei ihan vähäinen summa kuitenkaan ole. No, kaikki on kallista kun ei ole rahaa, joten uusi JV jäi ostamatta v. 84. Olisi pitänyt antaa "The SG" Gibson vaihdossa ja sellainen jo roikkui Fazerin käytettyjen puolella, eli olivat aika nihkeitä hyvittämään. Vuonna 85 Squier Strato maksoi enää n. 2000 markkaa, mutta ei se enää samalta kitaralta tuntunut. Onneksi v. 90 tuo -83 JV 62 Strato löytyi 1700 markalla Ahosen Musiikista. Myös v. 82 American Vintage 62 oli siellä tarjolla, mutta 6000 markkaa oli "pikkasen" liikaa opiskelijalle. Tuohon aikaan uudet Squierit olivat vajonneet jo alemmalle tasolle ja Tokai oli kova sana, niitä mulla pari olikin 86 ja 87 vuosilta...
"When I was stone blue, rock & roll sure helped me through" Lonesome Dave Peverett |
|
Lonesome: Hyviä ovat ja onneksi mulla on tuo v. -83 JV Squier, vaikka toki -82 Japan Fender "Squier series" on se "Holy Grail"... ;)
Korjatkaa jos muistan väärin, mutta joskus v. 83 -84 Musiikki Fazer ilmoitti näille mainoksessa hinnaksi 2700 - 3000 markkaa....
Tokai lc60 maksoi v85 alle 2500 markkaa.
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet." |
|
Kun näin ekat Squierit musaliikkeessä, jossain Helsingissä se oli, hinta oli ällistyttävän halpa. Veikkaisin että alle kahden tonnin oli pakko olla? Saatan toki muistaa väärin.
Muistan että rahani olisivat riittäneet, mutta soitinten halpuus epäilytti ja mustassa Stratossa pleksikin oli vähän kuprulla ruuvien välistä. Ajattelin että kaikenlaista sitä yritetään, enkä edes ottanut kitaraa telineestä kokeiltavaksi :)
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Kefiiri: Kun näin ekat Squierit musaliikkeessä, jossain Helsingissä se oli, hinta oli ällistyttävän halpa. Veikkaisin että alle kahden tonnin oli pakko olla? Saatan toki muistaa väärin.
Muistan että rahani olisivat riittäneet, mutta soitinten halpuus epäilytti ja mustassa Stratossa pleksikin oli vähän kuprulla ruuvien välistä. Ajattelin että kaikenlaista sitä yritetään, enkä edes ottanut kitaraa telineestä kokeiltavaksi :)
Tod näk kyseessä ei ollut JV... :)
"When I was stone blue, rock & roll sure helped me through" Lonesome Dave Peverett |
|
LaMotta: Tokai lc60 maksoi v85 alle 2500 markkaa.
Vuonna -86 "hinnat alkaen" Tokai ST40 n. 1600 markkaa. Vuoden 1987 Tokai Custom Edition Jackson/Charvel-kopio n. 3000 mk. Se tuntui jälkeenpäin jo aika suurelta summalta, eikä jälleenmyynti ollut itseä tyydyttävällä hinnalla helppoa. Nykyisin arvostukset on kyllä menneet ihan toisin päin, v. -90 ei JV Squier ollut tavan käytettyä japsi strato-kopsua kummempi. Jenkkimikeistä sun muusta ei paljoa hehkuteltu...
"When I was stone blue, rock & roll sure helped me through" Lonesome Dave Peverett |
 PIM
27.05.2020 13:25:53 | |
|
Aloin kanssa muisteleen menneitä ja muistaakseni -84 syksyllä Ibanezin Roadstar RS-430 maksoi 1700e ja -86 japanilainen Fender strato 62 reissue jotain karvan päälle 3kmk, joka sitten -89 vaihtui Tokain stratoon kun piti EMG:t saada. Samassa vaihtokaupassa tuli ostettua myös Epiphone Sheraton II, mutten nyt muista kyllä paljonko piti rahaa vielä laittaa väliin.
Kamaahan on sopivasti, tilaa vaan liian vähän. |
 bussoli
27.05.2020 21:32:03 (muokattu 27.05.2020 21:33:18) | |
|
Onko täällä straton omistajilla shimmipaloja käytössä? Itsellä silloin tällöin ollut ainoa ratkaisu kun ei ole saanut kieliä tarpeeksi alas. Liekö säätäjässä vika? Stewmacin shimmipaloja (mm. kitarapajalta) tullut muutama hankittua, ovat ihan käteviä. Kumma ettei stratoihin tehdä yhtään kaulakulmaa? |
|
bussoli: Onko täällä straton omistajilla shimmipaloja käytössä? Itsellä silloin tällöin ollut ainoa ratkaisu kun ei ole saanut kieliä tarpeeksi alas. Liekö säätäjässä vika? Stewmacin shimmipaloja (mm. kitarapajalta) tullut muutama hankittua, ovat ihan käteviä. Kumma ettei stratoihin tehdä yhtään kaulakulmaa?
Mulla on stratossa semmoinen ruuvi josta kaulakulmaa saa säädettyä. En tosin ole ikinä sillä sitä säätänyt, mutta semmoinen kummiskin löytyy. Mulla oli yksi stratossa jossa tuota säätöruuvia ei ollut ja siinä olisi ollut tarve sellaiselle ja jouduin käyttämään shimmipaloja, mutta taisin leikellä ne jostain vanhasta plektrasta tms.
Tähän pitäisi keksiä jotain nokkelaa....... |
Kefiiri
28.05.2020 06:37:38 (muokattu 28.05.2020 06:42:59) | |
|
Onkohan straton talla pysynyt säädettävyyden puolesta turhan samanlaisena kuin aikojen alussa siihen nähden että myöhemmin kehitetyt litteämmät otelaudan radiukset mahdollistavat kielten säätämisen alemmas jolloin säätövara loppuu?
Vaikka olisihan se hankalaa jos kielet olisivat tallan päästä ihan pleksissä kiinni. Microtiltti on ihan oivallinen konsti kaulakulman säätämiseen. Danelectroissa vastaavan sorttinen ruuvisysteemi taisi olla käytössä jo ennen Fenderiä.
En ole musiikin asiantuntija. |
Jaketsu
29.05.2020 15:02:19 (muokattu 29.05.2020 15:05:49) | |
|
https://youtu.be/7vElsRrzo_c
Onkohan tuossa ylläolevan videon prosedyyrissä mitään järkeä. Kaveri siis kiilaa shimmillä straton kaulataskun etuosaa. Ajatuksena taitaa siis olla saada lasketuksi otelaudan loppupäätä alemmaksi, jolloin venytykset ylänauhoilta eivät kuolisi niin herkästi.
Kiinnostaa sikäli kun omassa stratossani on juuri tuota tukehtuneiden venytysten syndroomaa 14-15 nauhoilla ylä-E kielellä. Ja siis jos säädän kitaran Fenderin referenssispeksien mukaisesti kaularaudan ja actionin osalta. Saan tuon kompensoitua nostamalla actionia, mutta soittaminen menee vähän liiaksi taistelemiseksi.
Vai onko se sittenkin vain nauhojen hionta ylärekisteristä edessä? |
|
Jaketsu: https://youtu.be/7vElsRrzo_c
Onkohan tuossa ylläolevan videon prosedyyrissä mitään järkeä. Kaveri siis kiilaa shimmillä straton kaulataskun etuosaa. Ajatuksena taitaa siis olla saada lasketuksi otelaudan loppupäätä alemmaksi, jolloin venytykset ylänauhoilta eivät kuolisi niin herkästi.
Kiinnostaa sikäli kun omassa stratossani on juuri tuota tukehtuneiden venytysten syndroomaa 14-15 nauhoilla ylä-E kielellä. Ja siis jos säädän kitaran Fenderin referenssispeksien mukaisesti kaularaudan ja actionin osalta. Saan tuon kompensoitua nostamalla actionia, mutta soittaminen menee vähän liiaksi taistelemiseksi.
Vai onko se sittenkin vain nauhojen hionta ylärekisteristä edessä?
Tuohan tekee tasan saman kuin kielten nosto tallan päästä.
Itekki joskus soitellu. |
|
Voihan siinä järkeä olla. Itse hommasin muutama viikko sitten vaihtokaulan omaan stratoon ja soittokuntoon saaminen vaati muiden säätöjen lisäksi myös kaulakulman säätöä shimmeillä. |
|
Jokaisen sopii itse kokeilla miten shimmi vaikuttaa missäkin kitarassa, ja kannattaa kokeilla mihin päähän kaulataskua sen haluaa. Pulttikaulaisen etu; fully reversible mod.
Jos on säätänyt ja soittanut jotain Jaguar/Jazzmaster-vibraista kitaraa, shimmi menee yleensä taskun rungon puoleiseen päähän, jotta kielikulma satulan yli tulee isommaksi ja downforce kasvaa.
Samaa haki vaikka Roy Buchanan, tallapalat korkealle jotta soundi paranee.
Ja olen itsekin joskus shimmannut tolla lailla jotta liian korkealla töröttävät tallapalan ruuvit sai nopsasti syvemmälle...
Joku toinen taas uskoo tuohon shimmiin lapapuolen päässä kaulataskua, Buzz Feitenin mielestä se parantaa soundia. Monen mielestä loiva kulma tallapalojen yli on hyväksi, sekä bendausten helpottumisessa että soundin kesyttämisessä miellyttävämmäksi.
Yks mitä olen pannut merkille: intterwebbi on täynnä juttuja siitä millainen jonkun kitarasankarin setuppi on, mutta harvoin puhetta on kaulakulmasta tai shimmeistä. Ja sen huomaa äkkiä että "oikeita" setuppeja on yhtä monta kuin niitä sankareitakin. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
