Muusikoiden.net
19.04.2024
 

Kitarat: kitarakamat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Custom shop-soittimilla rahastus
1 2 3 4 510 11 12 13 1421 22 23 24 25
BugBadWolf
22.10.2018 21:37:11 (muokattu 22.10.2018 21:38:32)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

MadMatt: Mitä väliä kumpiko on jos lopputulos yhteneväinen samalla hintalapulla. Nostaako oma mukana olo jotenkin arvoa...
 
Piti jo lopettaa tämä, mutta pakko tulla oikaisemaan vähän.
 
Huippulaadukasta pulttikaulaa made in soomi-perkele saa alkaen alle kahden tonnin. Ensimmäinen Googletus toi nokan eteen seeässää kolmesta tonnista eteenpäin.
 
Oma mukana oleminen nostaa arvoa, mutta ei hintaa. Odottaminen puolestaan omalla kohdallani jopa laskee sitä.
 
Ja loppu ei ole pelkästään sinulle, vaan ihan yleiseen jakoon.
 
Täällä keskustellaan aina keskustelijasta ja yritetään kumota "väärä" fakta epäolennaisella. Siksi horistaan kateellisuudesta ja kun se ei mene läpi, väitetään että mielipiteen on pakko johtua siitä että ei omista/ole edes nähnyt CS-keppejä.
 
Väärä vastaus. Joskus asioista puhutaan vain siksi että silmät alkavat aueta näkemään mielikuvien sumun läpi. Ja syynä siihen on ihan omakohtainen kokemus. Toisten kohdalla jopa useiden vuosikymmenten mittainen. Tämän faktan valossa kannattaakin sitten vakavissaan miettiä, kumman osapuolen mielipide asiasta on se, jota kannattaa alkaa muuttamaan.
 
Minusta kannattaisi alkaa siltä puolelta, joka ei löydä faktoja omien ajatustensa tueksi.
 
En usko että minun juttujani kannattaa ottaa aina ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D
LaMotta
22.10.2018 21:40:28
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mut eikö tuollaisen custom shop-soittimen hankintamotiiviksi riitä vaikkapa se, että jos siitä tulee hyvä mieli?
 
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet."
AngieRainbow
22.10.2018 22:11:45
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

LaMotta: Mut eikö tuollaisen custom shop-soittimen hankintamotiiviksi riitä vaikkapa se, että jos siitä tulee hyvä mieli?
 
Ei riitä. Hankinnalle täytyy saada mnetin yleinen hyväksyntä.
 
What we've got here is... failure to communicate. Some men you just can't reach, so you get what we had here last week, which is the way he wants it. Well, he gets it! N' I don't like it any more than you men.
munkero
22.10.2018 22:13:09
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

LaMotta: Mut eikö tuollaisen custom shop-soittimen hankintamotiiviksi riitä vaikkapa se, että jos siitä tulee hyvä mieli?
 
Kyllä.
 
Muutaman olen ostanut koska halusin, ei kai näihin sen parempia perusteita tarvita?
 
Marko Fobba Forss: Aleksi: saako sulta ottaa mallia niihin viiksiin? Yngwie Malmsteen: My whole life philosophy is that more is more.
Kaihua
22.10.2018 22:13:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

LaMotta: Mut eikö tuollaisen custom shop-soittimen hankintamotiiviksi riitä vaikkapa se, että jos siitä tulee hyvä mieli?
 
Näin minäkin olen ajatellut mutta se kuulostaa olevan joidenkin mukaan tyhmää ja väärin :/ Noh, itse olen asiasta eri mieltä. Jos on ylimääräistä rahaa, kylvän sen mieluummin musaliikkeeseen ku jätän tilille lojumaan.
 
Tirehtööri tietää sen, se on loppu tämän sirkuksen
LaMotta
22.10.2018 22:15:23
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

AngieRainbow: Ei riitä. Hankinnalle täytyy saada mnetin yleinen hyväksyntä.
 
Mnet Approved-Seal...kehällä tekstinä 'this gizmo has been accepted under the official mnet evaluation' tai jotain.
 
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet."
munkero
22.10.2018 22:17:04
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kaihua: Näin minäkin olen ajatellut mutta se kuulostaa olevan joidenkin mukaan tyhmää ja väärin :/ Noh, itse olen asiasta eri mieltä. Jos on ylimääräistä rahaa, kylvän sen mieluummin musaliikkeeseen ku jätän tilille lojumaan.
 
Liittyy vahvasti: https://www.youtube.com/watch?v=VSWGy-heYS0
 
Marko Fobba Forss: Aleksi: saako sulta ottaa mallia niihin viiksiin? Yngwie Malmsteen: My whole life philosophy is that more is more.
Guitarfreak
22.10.2018 22:39:55
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

LaMotta: Mnet Approved-Seal...kehällä tekstinä 'this gizmo has been accepted under the official mnet evaluation' tai jotain.
 
http://simpsons.wikia.com/wiki/Krusty_Brand_Seal_of_Approval
 
Käärinliinoissa ei ole taskuja ja kaurapuurollakin elää ihan hyvin. :D - Steelduck
arijuki
22.10.2018 22:52:35
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

LaMotta: Mut eikö tuollaisen custom shop-soittimen hankintamotiiviksi riitä vaikkapa se, että jos siitä tulee hyvä mieli?
 
Tätä olen sanonut jo moneen kertaan, jos siitä tulee hyvä mieli, se innostaa soittamaan, motivaatio kasvaa jne. Silloin se on hintansa arvoinen!
 
Sinänsä tämä keskustelu osui hyvään paikkaan, että ostin juuri perjantaina Fender Custom Shop Telecasterin ja vielä uutena kaupasta. Menin ostamaan pedaalia mutta.... lopputuloksena kävelin kitaran kanssa ulos kaupasta! Se tuntui ja kuulosti täydelliseltä enkä hetkeäkään ole katunut. Tosin olen kytännyt sopivaa muutaman kuukauden käytettynä, mutta eipä niitä paljon tunnu Suomessa liikkuvan.
 
Ja selvyydeksi:
- ymmärsin täysin mitä tein, emme joudu kadulle ja muutakin voimme syödä kuin Pirkka -jauhelihaa ja makaronia
- kävellessäni kaupasta ulos kitaran arvosta hävisi 1000,-, tämänkin tiedän
- ennen tätä ostosta en olisi edes osannut speksata haluamaani custom -kitaraa kun en tiennyt mitä halusin
 
Olen itse tyytyväinen ja soittointo kasvoi taas huomattavasti!
 
"Music is my religion." - Jimi Hendrix
Kaihua
22.10.2018 23:14:53
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

munkero: Liittyy vahvasti: https://www.youtube.com/watch?v=VSWGy-heYS0
 
Itse en uskalla tässä keskustelussa kateudesta enää puhua mutta Vierikkohan sen hauskasti ilmaisi.. :D
 
(hyvässä vitsissä on aina puolet totta...)
 
arijuki: Sinänsä tämä keskustelu osui hyvään paikkaan, että ostin juuri perjantaina Fender Custom Shop Telecasterin ja vielä uutena kaupasta. Menin ostamaan pedaalia mutta.... lopputuloksena kävelin kitaran kanssa ulos kaupasta! Se tuntui ja kuulosti täydelliseltä enkä hetkeäkään ole katunut. Tosin olen kytännyt sopivaa muutaman kuukauden käytettynä, mutta eipä niitä paljon tunnu Suomessa liikkuvan.
 
Nyt sattui niin makea väri teleen että johan tuosta jo tonnin-pari "turhaa" maksaaki! Sattuuko olemaan enempää kuvia??
 
Tirehtööri tietää sen, se on loppu tämän sirkuksen
Kefiiri
22.10.2018 23:18:31 (muokattu 22.10.2018 23:30:07)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

BugBadWolf: Oma mukana oleminen nostaa arvoa,
 
En missään nimessä halua enkä jaksa alkaa vänkäämään, mutta miten perustelet tämän väittämän? Jos löytää valmiina kitaran jossa on halutun sorttiset ominaisuudet, niin mitä lisäarvoa syntyy siitä että esittää listan näistä ominaisuuksista soitinrakentajalle?
 
En epäile etteikö tuohon löydy mielekästä perustelua, en vaan keksi mikä se olisi. Toki soitinrakentajan kanssa on kiva rupatella, mutta ei kai se suorastaan soittimen arvoa lisää?
 
Ja vielä yleistä edittiä: jos ylläoleva selvitykseni vaikutti siltä, että en arvosta suomalaista soitinrakennusta, muotoilin sanottavani kömpelösti.
 
En ole musiikin asiantuntija.
arijuki
22.10.2018 23:22:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kaihua:
Nyt sattui niin makea väri teleen että johan tuosta jo tonnin-pari "turhaa" maksaaki! Sattuuko olemaan enempää kuvia??

 
Yritän huomenna muistaa jakaa, onhan niitä joitain :-) Relic ei ole ihan mun ykkösjuttu, mutta en nyt antanut sen liikaa häiritä.
 
"Music is my religion." - Jimi Hendrix
Kaihua
22.10.2018 23:30:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

arijuki: Yritän huomenna muistaa jakaa, onhan niitä joitain :-) Relic ei ole ihan mun ykkösjuttu, mutta en nyt antanut sen liikaa häiritä.
 
Closet classic ois saattanut toimia paremmin tossa mutta pirun makea se silti on!
 
Tirehtööri tietää sen, se on loppu tämän sirkuksen
BugBadWolf
23.10.2018 00:19:01
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kefiiri:...mutta miten perustelet tämän väittämän? Jos löytää valmiina kitaran jossa on halutun sorttiset ominaisuudet...että en arvosta suomalaista soitinrakennusta, muotoilin sanottavani kömpelösti.
 
Arvo ja hinta ovat eri asioita ja missasit lainauksessasi olennaisen. Sanoin että lisää arvoa, mutta ei hintaa. Merkitys muuttuu kun toisiinsa kuuluvat asiat erotetaan omiksi lauseikseen.
 
Puhuin tuossa (tällä kertaa) tietenkin tuosta Aurorastani. Siinä on sellaisia ratkaisuja, joita ei saa muualta. Tämä, ja se fakta että olen todellakin itse sotkeentunut suunnitteluun, nostaa kitaran arvoa omissa silmissäni. Mutta ymmärrän liiankin hyvin sen että jos myyn sen, en voi nostaa sillä perusteella hintaa. Näin se nostaa tapauksessani arvoa, mutta ei hintaa.
 
Kyse ei myöskään, edelleenkään, ole siitä etteikö joku saisi ostaa CS kitaraa tai Palsanmäkien kuparipannuja vaikka miljoonalla. KYLLÄ SAA. Netissä on ihmisiä jotka leikkaavat omat pallinsa irti ja streamaavat koko jutun. Leikatkoon (vaikka jos sellainen todellakin onnistuu, maailmassa on virhe siinä rakennelmassa jolla yhteiskunnat hoitavat hullujaan) perkeleet. Tyhmästä päästä kärsii todellakin koko ruumis. Mutta ei pidä mennä väittämään että se on järkevää, oikein, elämä silvottuna on parempaa ja muidenkin pitäisi tehdä niin.
 
Ja ei. Et sanonut sitä soitinrakennuskohtaa kömpelösti (vaikka internetissä siitäkin voi takuulla joku pahastua).
 
En usko että minun juttujani kannattaa ottaa aina ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D
ituvirtanen
23.10.2018 01:02:44
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nyt pitää yrittää pitää kieli keskellä suuta ja vielä kerran sotkea...
 
Mikäli isohko tehdas valmistaa sarjatuotantona instrumentteja, hinta on lähtökohtaisesti tehtaalle edullinen. Leon idea kasata paloista kokonaisuus edustaa teollisesti hyvin huokeaa - ja toimivaa tapaa. Orvillen tai oikeastaan Lesin ajatus oli vaativampi ja vähän arvokkaampi mutta silti tuotannollinen.
 
Kun tehdas tekee luonnonmateriaalista sarjaa, on selvää, että osat ovat erilaisia keskenään. Hieman mutta kuitenkin. Tai välillä firman ovesta tulee sisään erä jotain hienompaa materiaalia eikä sitäkään samaan hintaan kannata tarjota kaikille asiakkaille. Tämä erityisesti, jos vakiotuotannon lisäksi pystyy pitämään yllä pienempää pajaa. Tällainen paja pystyy palvelemaan asiakkaitaan hieman monipuolisemmin ja se näkyy sitten hinnassa: nauhojen päät on varmasti viilattu ajan kanssa ja kiillotusta tehty käsin. Kuitenkin vaihtoehtoja halutaan rajata, jotta kohtuullisen sujuva tuotanto voi edelleen jatkua. Kalliimpaa mutta aika nopea ja helppo muunnelma tutusta teemasta.
 
***
 
Yrittäjä/Onnistuja saattaa puuhata kaikki käsin tai hakee välillä apua joltain firmalta vaikkapa jyrsintään, koska pienen tuotannon ja ison konekannan ristiriita on ilmeinen. Samalla muitakin vaihtoehtoja on helpompi tarjota vähän enemmän, koska käynnit osatoimittajilla on pakko: nurkkia ei voi täyttää kaikilla vaihtoehdoilla, jos aina edes yhdellä. (Varastojen vuosittainen kustannus voisi yllättää monet tämän tekstin lukijoista.) Siis toisinaan hiukkasen hitaampaa ja yksilöllisempää.
 
***
 
Kaksi (karkeaa) vaihtoehtoa: tuttu ja turvallinen tahi hyppy tuntemattomaan? Täyden kustomin haku pienestä pajasta on ihan oikeasti vaativa tehtävä. Tilaajalla pitää olla omaa ymmärrystä tai ainakin uskoa ja valmistus vie aikaa. Lopputulos ei välttämättä ole satasella toivottu, jos joku asia jumittaa - psyykkisesti tai fyysisesti. Usein joku tällainen mitätön juttu muuttuu järjettömän kokoiseksi, koska kokonaisuudesta voi olla vaikea sanoa mitään mutta siihen näennäisen konkreettiseen vikaan voi kyllä panostaa täysillä. "Väri ei vaan toimi! Pakko myydä!"
 
Itse hankin ensimmäisen kustomini vasta pari vuotta sitten. Vaativa tehtävä onnistui ja soitin oli vielä paljon odottamaani parempi. Ihan joka kerta, kun soitan sillä, soitin laulaa minulle. Seppä Ukkonen osasi siirtää puuhun kaikki toiveeni ja paljon niitten yli.
 
Näkökulma, jossa sarjatuotantosoittimen erikoishinnassa on ilmaa, on mielestäni oikein ymmärrettävä ja tottakin, koska Palvelu Maksaa. Mutta vaihtoehto tarjoaa rajallisessakin tarjonnassaan helpomman tien varsin toimivaan lopputulokseen. Kustomia ei ole tarvis osata luoda itse: rajatuista ja pääosin tunnetuista vaihtoehdoista voi ruksia itselleen sopivan ja riittävän. Originaali ja silti tuttu.
 
Mainittu jälleenmyyntiarvokin pitää huomioida. Isosti kustomoitu voi olla hyvinkin hankala kaupata (EI, omani EI ole missään nimessä myytävänä!), ellei seuraava omistaja näe ja halua juuri samoja detaljeja. Jos taas pystyy ja haluaa, kustomin suunnittelu, dialogi sepän kanssa ja odottaminen ovat parhaimmillaan todella palkitsevaa puuhaa. Huomio: tulos voi olla silti samankaltainen kuin tehtaalta.
 
Koska soittimella on oma tarkoitus ja merkitys, hinnasta puhuminen on tilanteesta riippuen jopa hieman groteskia. Raha ei tee instrumentista sellaisenaan hyvää tai huonoa. Soittajalla on omissa käsissään mahdollisuudet ja lopulta kaiken merenkäynnin ja puutarhojen jälkeen vain musiikki on tärkeää.
 
Kaihua
23.10.2018 01:03:58
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pallien leikkely kuulostaa kieltämättä äkkiseltään vähän tyhmältä.. Oikeastaan kun näitä asioita alkaa oikein järkeilemään ja sen mukaan järjestykseen laittamaan, alkaa custom shop soittimen hankkiminen kuulostaa suorastaan terveelliseltä ratkaisulta.
 
(ja minä kun ajattelin että se toyota vs mersu -vertaus oli vähän kaukaa haettu..)
 
Tirehtööri tietää sen, se on loppu tämän sirkuksen
fox
23.10.2018 01:21:33
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ituvirtanen: Nyt pitää yrittää pitää kieli keskellä suuta ja vielä kerran sotkea...
 

 
Täyttä asiaa tämä koko kirjoitus, kannattaa lukea ajatuksella tuo stoori. Eipä tuohon sen kummemmin lisättävää liene.
 
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1
hallu
23.10.2018 01:26:50
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ituvirtanen: Nyt pitää yrittää pitää kieli keskellä suuta ja vielä kerran sotkea...
 
Mikäli isohko tehdas valmistaa sarjatuotantona instrumentteja, hinta on lähtökohtaisesti tehtaalle edullinen. Leon idea kasata paloista kokonaisuus edustaa teollisesti hyvin huokeaa - ja toimivaa tapaa. Orvillen tai oikeastaan Lesin ajatus oli vaativampi ja vähän arvokkaampi mutta silti tuotannollinen.
 
Kun tehdas tekee luonnonmateriaalista sarjaa, on selvää, että osat ovat erilaisia keskenään. Hieman mutta kuitenkin. Tai välillä firman ovesta tulee sisään erä jotain hienompaa materiaalia eikä sitäkään samaan hintaan kannata tarjota kaikille asiakkaille. Tämä erityisesti, jos vakiotuotannon lisäksi pystyy pitämään yllä pienempää pajaa. Tällainen paja pystyy palvelemaan asiakkaitaan hieman monipuolisemmin ja se näkyy sitten hinnassa: nauhojen päät on varmasti viilattu ajan kanssa ja kiillotusta tehty käsin. Kuitenkin vaihtoehtoja halutaan rajata, jotta kohtuullisen sujuva tuotanto voi edelleen jatkua. Kalliimpaa mutta aika nopea ja helppo muunnelma tutusta teemasta.
 
***
 
Yrittäjä/Onnistuja saattaa puuhata kaikki käsin tai hakee välillä apua joltain firmalta vaikkapa jyrsintään, koska pienen tuotannon ja ison konekannan ristiriita on ilmeinen. Samalla muitakin vaihtoehtoja on helpompi tarjota vähän enemmän, koska käynnit osatoimittajilla on pakko: nurkkia ei voi täyttää kaikilla vaihtoehdoilla, jos aina edes yhdellä. (Varastojen vuosittainen kustannus voisi yllättää monet tämän tekstin lukijoista.) Siis toisinaan hiukkasen hitaampaa ja yksilöllisempää.
 
***
 
Kaksi (karkeaa) vaihtoehtoa: tuttu ja turvallinen tahi hyppy tuntemattomaan? Täyden kustomin haku pienestä pajasta on ihan oikeasti vaativa tehtävä. Tilaajalla pitää olla omaa ymmärrystä tai ainakin uskoa ja valmistus vie aikaa. Lopputulos ei välttämättä ole satasella toivottu, jos joku asia jumittaa - psyykkisesti tai fyysisesti. Usein joku tällainen mitätön juttu muuttuu järjettömän kokoiseksi, koska kokonaisuudesta voi olla vaikea sanoa mitään mutta siihen näennäisen konkreettiseen vikaan voi kyllä panostaa täysillä. "Väri ei vaan toimi! Pakko myydä!"
 
Itse hankin ensimmäisen kustomini vasta pari vuotta sitten. Vaativa tehtävä onnistui ja soitin oli vielä paljon odottamaani parempi. Ihan joka kerta, kun soitan sillä, soitin laulaa minulle. Seppä Ukkonen osasi siirtää puuhun kaikki toiveeni ja paljon niitten yli.
 
Näkökulma, jossa sarjatuotantosoittimen erikoishinnassa on ilmaa, on mielestäni oikein ymmärrettävä ja tottakin, koska Palvelu Maksaa. Mutta vaihtoehto tarjoaa rajallisessakin tarjonnassaan helpomman tien varsin toimivaan lopputulokseen. Kustomia ei ole tarvis osata luoda itse: rajatuista ja pääosin tunnetuista vaihtoehdoista voi ruksia itselleen sopivan ja riittävän. Originaali ja silti tuttu.
 
Mainittu jälleenmyyntiarvokin pitää huomioida. Isosti kustomoitu voi olla hyvinkin hankala kaupata (EI, omani EI ole missään nimessä myytävänä!), ellei seuraava omistaja näe ja halua juuri samoja detaljeja. Jos taas pystyy ja haluaa, kustomin suunnittelu, dialogi sepän kanssa ja odottaminen ovat parhaimmillaan todella palkitsevaa puuhaa. Huomio: tulos voi olla silti samankaltainen kuin tehtaalta.
 
Koska soittimella on oma tarkoitus ja merkitys, hinnasta puhuminen on tilanteesta riippuen jopa hieman groteskia. Raha ei tee instrumentista sellaisenaan hyvää tai huonoa. Soittajalla on omissa käsissään mahdollisuudet ja lopulta kaiken merenkäynnin ja puutarhojen jälkeen vain musiikki on tärkeää.

 
Minusta hyvin kiteytetty keskeisimmät asiat miten itsekin asian näen. Eikös esim Ruokangas ole lähinnä CustomShoppia kun sillähän on aika valmiit mallit joihin voi ruksata joitain omia toiveita..... tai no kai se tekee enemmänkin omien toiveiden mukaan kun olihan se tehnyt Lyytikäisellekin ihan uniikin soittimen. Mutta siis periaatteessa valmiista listasta toiveet ruksimalla pääsee kiinni custommeininkiin ilman etä tarvtisee ihan kaikkea osata itse.
 
Itse olen sarjatuotanto kepukoitten kannalla kun en oikein osaa toivoa mitään. Jos tilaisin customkitaran, niin varmaan pyytäisin vaan, että "tee mulle lespauli". Tavallaan ajattelen, että joku Gibson on tehnyt kitaroita sen sata vuotta, miten minä voisin mitenkään osata sanoa sille, miten se kitara pitäisi tehdä. Parempi antaa sen kitaratehtaan hoitaa homma alusta loppuun ja keskittyä itse vaan soittelemaan niillä (silleen mä ajattelen).
 
Mutta kun tässä oli puhe G-pajan tekemisistä, niin mun mielestä Gibson hoitaa ton kitarajuttunsa todella tyylikkäästi ja selkeästi. Otetaan nyt vaikka LesPaulit, niin tribuuteista aina reissueihin saakka sillä on selkeä idea kaikissa mallisarjoissaan ja hinnoittelun logiikka seuraa sitä. Studiot, trubuutit, ovat perushyvää shittiä ilman blingiä ja hinta selkeästi halvempi eli jos et halua maksaa silmäkarkista niin tässä sulle kitara vähän halvemmalla. Faded on vissiin samaa kamaa kuin stankut, mutta ohuempi lakka ja vähän halvempaa. Sitten traditionaalit ovat eilistä pullaa -30% (hatusta tempaistu luku älkää takertuko). Standardiin kiteytyy kaikki kehitystyö ja siinä esitellään aina uusimmat keksinnöt mitä ne nyt milloinkin on (tämä mallisarja aiheuttaa kai eniten närää puristeissa). Reissuet ovat sitten sitä perinneosastoa eli heille joille nykyajan hapatukset ei kelpaa. CC:t on kai sitten sitä poikkeuksellisen hyvää puuta jota ollaan satuttu saamaan erä. Mun mielestä tuo perusidea on hyvä, siinä on kaikille jotakin ja yleensä se jengi joka marmattaa G-pajan "milloin mistäkin" on joko ymmärtänyt tuon tuotefilosofian jotenkin persiilleen tai ovat muuten vaan allergisia koko G-pajalle.
 
"voisikohan kamarasta ja minusta tulla ystäviä ?"
fox
23.10.2018 02:00:59
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: Minusta hyvin kiteytetty keskeisimmät asiat miten itsekin asian näen. Eikös esim Ruokangas ole lähinnä CustomShoppia kun sillähän on aika valmiit mallit joihin voi ruksata joitain omia toiveita..... tai no kai se tekee enemmänkin omien toiveiden mukaan kun olihan se tehnyt Lyytikäisellekin ihan uniikin soittimen. Mutta siis periaatteessa valmiista listasta toiveet ruksimalla pääsee kiinni custommeininkiin ilman etä tarvtisee ihan kaikkea osata itse.
 
Sun olis kannattanut viime syksynä olla tuolla Mnet-ekskursiolla Ruokankaan Juhan pajalla niin olisit saanut täydellistä infoa toiminnastaan..
 
Tavallaan ajattelen, että joku Gibson on tehnyt kitaroita sen sata vuotta, miten minä voisin mitenkään osata sanoa sille, miten se kitara pitäisi tehdä. Parempi antaa sen kitaratehtaan hoitaa homma alusta loppuun ja keskittyä itse vaan soittelemaan niillä (silleen mä ajattelen).
 
Ja pikkusen päälle 120 vuotta, jos ihan tarkkoja ollaan. ;)
 
Mutta kun tässä oli puhe G-pajan tekemisistä, niin mun mielestä Gibson hoitaa ton kitarajuttunsa todella tyylikkäästi ja selkeästi. Otetaan nyt vaikka LesPaulit, niin tribuuteista aina reissueihin saakka sillä on selkeä idea kaikissa mallisarjoissaan ja hinnoittelun logiikka seuraa sitä. Studiot, trubuutit, ovat perushyvää shittiä ilman blingiä ja hinta selkeästi halvempi eli jos et halua maksaa silmäkarkista niin tässä sulle kitara vähän halvemmalla. Faded on vissiin samaa kamaa kuin stankut, mutta ohuempi lakka ja vähän halvempaa. Sitten traditionaalit ovat eilistä pullaa -30% (hatusta tempaistu luku älkää takertuko). Standardiin kiteytyy kaikki kehitystyö ja siinä esitellään aina uusimmat keksinnöt mitä ne nyt milloinkin on (tämä mallisarja aiheuttaa kai eniten närää puristeissa). Reissuet ovat sitten sitä perinneosastoa eli heille joille nykyajan hapatukset ei kelpaa. CC:t on kai sitten sitä poikkeuksellisen hyvää puuta jota ollaan satuttu saamaan erä. Mun mielestä tuo perusidea on hyvä, siinä on kaikille jotakin ja yleensä se jengi joka marmattaa G-pajan "milloin mistäkin" on joko ymmärtänyt tuon tuotefilosofian jotenkin persiilleen tai ovat muuten vaan allergisia koko G-pajalle.
 
Mutta minä käsitin, että kyse oli yleensä eri puljujen "custom shopeista", niitähän on melkein joka-ainoalla valmistajalla. Kenellä isompia, kenellä pienempiä. Alkaen "muinaisilta ajoilta". Tuolla ituvirtasen ansiokkaassa yhteenvedossa oli mainintoja moneen suuntaan. Mitä tulee tuohon sinun pohdintaasi Gibsonista, pitää ihan ensittäin tähdennellä, että vaikka se Les Paul-malli tuossa esille tuli, kyseisen tehtaan repertuaarissa se on vaan yks. Vaikkakin se "kaikille tuttu". Vielä sen edellistä aiemman johdon aikaan se terävin käsityötä vaativa ammattitaito oli siellä "jatsilaatikkopuolella" joka oli se alkuperäistäkin alkuperäisempi suunta. Tuosta taustasta johtuen se lankkukitarapuolikin erosi valmistusteknisesti Fullertonin omaksumasta linjasta. Leo Fender (ja Kauffmann, partnerinsa) olivat sähkömiehiä, ja Leo sitten kehitteli oman uraa uurtavan rakennustapansa. Vaikutteita tuli varmasti Lovell Kieseliltä, joka julkaisi omista kitaroistaan mm. "räjäytyskuvat" joista 50-lukulaiset sai osviittaa siitä mitä se sähkökitara oli "syönyt". Jos se L. Kiesel vaikuttaa vieraalta nimeltä, niin firmansa hän nimesi poikiensa Carsonin ja Gavinin mukaan, siitä tuli siis Carvin..
Mutta customshop-teemaan ei tuolla ole varsinaisesti merkitystä, pahoittelen off-topikointia..
 
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1
paskiaispaska
23.10.2018 06:32:27 (muokattu 23.10.2018 06:32:58)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kaihua: Pallien leikkely kuulostaa kieltämättä äkkiseltään vähän tyhmältä.. Oikeastaan kun näitä asioita alkaa oikein järkeilemään ja sen mukaan järjestykseen laittamaan, alkaa custom shop soittimen hankkiminen kuulostaa suorastaan terveelliseltä ratkaisulta.
 
(ja minä kun ajattelin että se toyota vs mersu -vertaus oli vähän kaukaa haettu..)

 
No tälläin ku miettii, ni kyllä tää koko musiikkiharrastus on varsin typerää. Ihan idioottimaista maksaa ylipäätänsä harrastuksesta, josta suurimmalle osalle tulee vaan hyvä mieli ja rahaa menee. Ne, jotka musiikilla jotain tienaa, ovat kusettajia hekin. Tyhmät kuuntelijat maksavat asiasta joka tuottaa vaan pelkkää mielihyvää. Tyhmiä kaikki. Vaan hyödyllinen rahankäyttö pitäisi sallia, kaikki muu on todella halveksuttavaa munan kasvattamista ja emättimen syventämistä.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 510 11 12 13 1421 22 23 24 25

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «