| Aihe: Katteeton hype | |
|---|
|
Funkånaut: Ei se, että ymmärtää karkeasti painovoiman (pallo tippuu alaspäin jne) lainalaisuudet, tarkoita painovoimateorian ymmärtämistä.
Teoria on nimitys (ja selitys) asioille. Vaikkei niitä osaa teoreettisesti selittää, ei tarkoita ettei perusteita ymmärrä. Teorian ymmärtävä osaa selittää, miksi #9-ääni kuulostaa tietyssä soinnussa/konteksissa pahalta, teoriaa osaamaton peli_manni kuulee ja ymmärtää, ettei se kuulosta hyvältä vaikkei osaa teoreettisesti sitä kertoa.
"Lainalaisuudet" ja säännönmukaisuudet oppii kyllä korvalla, mutta teoriaa ei. Länsimaiselle musalle altistuneet pikku_vauvatkin (ei amusia-tapaukset) osaavat yllättävän nopeasti hahmottaa vääriä ääniä soinnuista/melodioista vaikka eivät varmasti teorian kautta osaa sitä kertoa.
Painovoimateoria ei ole tässä kohtaa vertailukelpoinen. Nämä kun eivät ole yksi yhteen ja siten suoraan vertailukelpoisia.
Ja niinhän mä ainakin yritin sanoa, että vaikka osaisi musiikin teoriaa käytännössä, eli osaisi vaikka korvalla opitun kautta asteikkoja, joilla voi improvisoida, niin eihän sitä selittää toki osaa, kun ei tiedä, teorian termejä, mutta kyllä sä sen asian osaat. Teoria antaa sille asialle vain nimen.
Ja kuten taisin sanoa, niin toki teoriassa on valtavasti asioita, joita ei voi oppia vain soittamalla, vaan ne soittamalla opitut on vain jäävuoren huippu. Eli suurin osa hommasta jää pimentoon. Mutta silti se korvakuulojannu toimii ja soittaa sen teorian mukaan, vaikkei sitä selittää osaakaan.
Mutta juu, olkoon, miten on, en mä tästä ainakaan jaksa vääntämään alkaa. Hyviä pointteja sulla tossa oli.
Kuuntelen mielelläni monipuolisesti kaikenlaista musiikkia, mutta lempimusiikkiani on köyhien ulina. | |
J.Nikkanen: Huuhtele munakoiso, leikkaa viipaleiksi ja ripottele suolaa päälle. Anna itkeä noin puoli tuntia. Huuhtele tai pyyhi talouspaperilla suola pois. Kuutioi.
Kuori ja viipaloi sipuli, hienonna valkosipuli.
Pese kesäkurpitsa ja paprika, kuutioi reiluiksi lohkoiksi.
Paista sipuleita oliiviöljyssä isossa syvässä paistinpannussa kunnes saavat hieman väriä. Sekoita joukkoon munakoisolohkot, sekä kesäkurpitsa ja paprika. Sekoittele hetki ja kippaa joukkoon tomaattimurska, sekä 1 dl vettä. Mausta reippaasti suolalla ja pippurilla. Anna hautua kannen alla 15 min.
Lisää joukkoon oliiviviipaleet, lohkotut tomaatit ja revitty basilika. Anna hautua vielä 5 minuuttia.
Tarkasta vielä maku ja lisää suolaa halutessasi. Tarjoile esim. riisin kanssa tai lämpimänä lisäkkeenä vaikkapa kalalle.
Meinasit saada plussan, mutta kesäkurpitsa vei sen.
Close, but no donut, J...
Kuuntelen mielelläni monipuolisesti kaikenlaista musiikkia, mutta lempimusiikkiani on köyhien ulina. | |
- Eka asia mikä taiteentutkimuksen kursseilla opitaan on se, että jos asia esitetään tai myydään vaikka sitten musiikkina tai kuvataiteena, niin kyse on varmaankin siitä. Jos epäilyttää, että onko joku musaa tai ei, niin voi pohtia, että onko tämä ääntä jota on tarkoitus ymmärtää musiikkina. Jos olet ostanut levykaupasta levyn missä on 34 minuuttia kusen lorinaa, niin olet tod.näk. ostanut levyn musiikkia.
- Musiikin hyvyyttä voi aina pohtia, mutta jos haluaa vakavia statementteja esittää, niin on pitää olla jonkinlaista ymmärrystä kommentoitavan esteettisistä ihanteista, eli ei riitä, että sanoo että GG Allin nyt on paskaa.
- Virtuoosisuus on vähän liukuva termi, jolla voidaan yhtä hyvin tarkoittaa aivan kyrpänä tiluttavaa Paganinia, musiikkia kokonaisvaltaisesti ymmärtävää T_aikovskia tai kitaroita polttavaa Hendrixiä. Niin tai näin, virtuoosisuus on jossain määrin ulkoa annettu kunniamerkki ansioituneelle muusikolle. Klassisessa musiikissa virtuoosisuus on sikäli vaatimus, että repertuaari on sellainen, että täytyy olla tyyppejä jotka pystyy tiluttelemaan ne Paganinin biisit läpi, ja tämä on tietty mukavaa näin klassista kuuntelevalle. Toisaalta 1900-luvun tärkeimmät klassisen musiikin linjaukset on olleet atonaalista kilkutusta (á eurooppalainen avantgarde) tai soundikokeiluja (á amerikkalainen kokeellisuus), ja suurimmat hitit minimalistista musaa. Näissä tuo virtuoosisuuden vaatimus ei ole ihan niin selkeästi esillä.
- Free jazzista ja kokeellisesta musasta ammentava vapaa improvisaatio on ihan merkittävä osa, noh, jazzin ja kokeellisen musan skenejä, niin maailmalla kuin Suomessakin. Vapaassa improvisaatiossa on karkeasti sanottuna ideana räpeltää nimenomaan tuurilla teoriapohjan ja lihasmuistin unohtaen. (Toki vapaata improa soittavat tuttuni ovat ihan vitun kovia soittajia noin yleensä.) Derek Baileyn musiikkiin voi tästä vaikka ensimmäisenä tutustua.
- Munakoisoa ei tartte itkettää. Muuten hyvä resepti, suosittelen!
- Teorian ymmärtäminen ei tapa luovuutta.
- CV:n kyttääjille: maisterin paprut musiikkitieteestä löytyy. | |
Laulava Kylätohtori: Itse nuotit oppii alle viidessä minuutissa, mutta se pihvi on kyvyssä lukea niitä nuotteja.
Ehkä vähän pilkun nussimista tämä, mutta jotenkin se kuulostaa hassulta, kun puhutaan, että pitäisi opetella nuotit. Vähän kuin pitäisi opetella musiikki. Ikäänkuin olisi mahdollista opetella se homma tuosta vaan kokonaisuudessaan ja siinä se.
Toki, jos vetelee jotain Chopinia prima vista tuosta vain, niin ollaan saavutettu jo merkittäväkin virstanpylväs, mutta silti pitäisin nuotinlukutaito sellaisena, ettei ole mahdollista opetella nuotteja, vaan ainoastaan kehittää nuotinlukutaitoa. Pelkästä nuottien tuntemisesta ei juurikaan hyötyä ole.
Jatkan esimerkillä. Pitkähkön bändäilyn aikana on ollut kiipparisteja vakkareina että tuuraajina. Kaikki ns teoriamiehet ovat laputtaneet biisit ja myös soittanut niistä keikalla nenä kiinni pahveissa. Soitto ollut suorastaan surkeeta, ei sieltä väärää kamaa ole tullut mutta biisin sisäistäminen, luonne , fraseeraukset, soiton jouhevuus yms sellaista äyx töx töx tavaraa.
Sitten korvakuuloheebot tulee reeneihin ja keikalle kuunnellut 30 biisiä yhden kerran räjäyttäen pankin. Käsittämättömän hyviä ollut eivätkä edes halua muusikon uraa vaan enemmänkin hyödyntävät osaamisensa rikkautena mahdollistaen erilaisia kokemuksia elämässään. |  BugBadWolf
22.09.2018 13:39:32 (muokattu 22.09.2018 13:41:47) | |
|
Viimeinen Samurai:...
- Teorian ymmärtäminen ei tapa luovuutta....
Ei toki. Mutta ei se sitä luokaan.
Musiikkia on mahdollista tehdä myös rakentelemalla laskuopin kautta "täydellisiä" rakenteita. Tämä kuulostaa kuitenkin harvoin hyvältä. Tiedemiehet setviköön, miksi epätäydellisyys tuntuu kuulijasta inhimilliseltä. Minulle riittää tieto siitä että näin on.
Monet lähestyvät tiettyjä musiikkityylejä teorian ja historian kautta. Että vaikkapa musiikkityylin X taitajaksi voisi muuttua luettelemalla Y kappaletta alan taitajien nimiä ja kopioimalla uskollisesti heidän fraasejaan. Samaan aikaan unohtuu se että musiikki ei ole syntynyt teorian kautta. Se on syntynyt hyvin alkukantaisissa oloissa ja ihan toisenlaiseen tarpeeseen kuin matemaatikon viihdyttämiseksi.
...
Tässä vänkäämisessähän ei ole kuitenkaan kyse siitä. Pikemminkin kalinaa aiheuttaa kaksi taiteilijoissa varsin vahvoina esiintyvää, erilaista persoonallisuustyyppiä.
Ensimmäinen on sellainen vapaa huligaanityyppi, joka nauttii itse taiteen tekemisestä eikä ole kiinnostunut säännöistä, kaavoista ja täydellisyydestä. Palkinto - joka kaikkien ihmisten tapauksessa on tietenkin onnellisuus - tulee taiteen suorasta vaikutuksesta tekijäänsä.
Tässä ongelmat syntyvät silloin kun päädytään lauman ulkopuolelle. Vaikka taide antaa, laumaeläin kaipaa myös laumaansa. Tarpeeksi eksentrisillä taiteilijoilla on jo historian valossa taipumusta päätyä erakoiksi.
Toinen tyyppi kaipaa kiitosta, kunniaa ja mainetta. Haluaa esiintyä, kilpailla ja tuntea itsensä voimakkaaksi lauman suosion kautta. Tällaiset muuttavat taiteen tieteeksi, nuotit, muodot ja värit matematiikaksi. Sääntöjen ja lainalaisuuksien kautta hallitaan ympäristöä ja "voitetaan pelissä", jonka olemassaolosta ensimmäinen tyyppi ei välitä.
Vaikka tämä jälkimmäinen ensinäkemältä kuulostaa ikävältä, piirre on eri asteisena jokaisessa ihmisessä. Kyse on laumakäytöksestä ja johtajavalintoihin liittyvistä prosesseista siinä. Äärimmilleen vietynä tämä kuitenkin tappaa palkinnon, ts onnellisuuden. Se tekee sen jättämällä palkitsemisen täysin riippuvaiseksi ulkopuolisista.
Ihmisen kannattaisi pyrkiä välttämään kaikenlaisia äärimmäisyyksiä. Onnellisuus, joka taiteenkin tekemisessä kuitenkin on se todellinen päämäärä, syntyy tasapainon kautta. Muusikon tapauksessa se tarkoittaa sitä että kusta pitää olla päässä sen verran että esiintyminen sujuu ja muutkin pääsevät nauttimaan taiteesta, mutta sen verran vähän että taiteen tekeminen ei tapahdu vähemmän menestyneiden ruumiiden päällä kiipeämisenä.
...
...tai sitten kaikki voivat vain suksia helvettiin. Flunssani on kestänyt kohta kaksi viikkoa ja se on teidän perkeleiden syytä.
En usko että minun juttujani kannattaa ottaa aina ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D | |
BugBadWolf: ...tai sitten kaikki voivat vain suksia helvettiin. Flunssani on kestänyt kohta kaksi viikkoa ja se on teidän perkeleiden syytä.
Ole hyvää! Suukkoja! |  seppo69
22.09.2018 13:47:29 (muokattu 22.09.2018 13:52:21) | |
|
J.Nikkanen: Huuhtele munakoiso...
Taisit sittenkin vahingossa ottaa osaa tähän keskusteluun, sillä eihän ruuanlaitossakaan ole sääntöjä. Toki voit paistaa sen pihvin samalla tavalla kuin jokin tv-kokki, tai sitten voit jättää paistamatta ja syödä raakana. Voit myös kysyä reseptivinkkejä, muokata jo olemassa olevia (itse jättäisin oliivit pois) tai keksiä aivan uusia. Tai sitten voit tehdä vaikka näin: https://youtu.be/WupdecBJV-g
:D
EDIT: Pitäisi ehkä tarkentaa, että kun tekee itselleen niin ei ole sääntöjä. Jos tekee koko ravintolalle niin sitten on. Sama asia musiikissakin; jos aiot vaikka saada keikkoja niin tietyt reunaehdot ja/tai raamit ovat yleensä pakollisia. Jos haluat miellyttää ihmisiä ja/tai saada siitä rahaa, niin jonkinlainen myytävä konsepti on lähes pakollinen. Silloin mennään tiettyjen sääntöjen mukaan.
Welho-77: Noi sun tyhmä fantasiat on sairaita. | |
Ruuanlaitossa ja musiikissa on paljon samaa. Toiset tekee parempaa kuin toiset, oli sitten käyty kouluja tai ei. | |
J.Nikkanen: Ruuanlaitossa ja musiikissa on paljon samaa. Toiset tekee parempaa kuin toiset, oli sitten käyty kouluja tai ei.
Näin se on. Toiset tekee reseptin mukaan ja toiset fiiliksellä. | |
VIPMetal: Näin se on. Toiset tekee reseptin mukaan ja toiset fiiliksellä.
Toiset kopioi ja toiset keksii uutta.
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet." | |
BugBadWolf: Ei toki. Mutta ei se sitä luokaan.
Musiikkia on mahdollista tehdä myös rakentelemalla laskuopin kautta "täydellisiä" rakenteita. Tämä kuulostaa kuitenkin harvoin hyvältä. Tiedemiehet setviköön, miksi epätäydellisyys tuntuu kuulijasta inhimilliseltä. Minulle riittää tieto siitä että näin on.
Monet lähestyvät tiettyjä musiikkityylejä teorian ja historian kautta. Että vaikkapa musiikkityylin X taitajaksi voisi muuttua luettelemalla Y kappaletta alan taitajien nimiä ja kopioimalla uskollisesti heidän fraasejaan. Samaan aikaan unohtuu se että musiikki ei ole syntynyt teorian kautta. Se on syntynyt hyvin alkukantaisissa oloissa ja ihan toisenlaiseen tarpeeseen kuin matemaatikon viihdyttämiseksi.
Mun kela on, että jos puhutaan musiikin olemuksesta, niin ei ole kyse hyvyydestä tai huonoudesta, vaikka populaarimusiikkiin hyvyyslähtökohta usein liitetäänkin. Esim. sarjallinen musiikki, joka oli todella merkittävä vaihe klassisessa musassa, on hyvin mekaanisesti rakennettua musiikkia, jonka päällimmäinen tarkoitus ei ole olla miellyttävää, vaan ehkä ennemmin pohtia juuri musiikin olemusta.
Teorian ymmärtämisestä ja luovuudesta sanoisin sen, että se voi luoda luovuutta tai sitten ei. Nämä on kuitenkin lopulta työkaluja siinä luomis- ja soittoduunissa, joita joku tarvitsee ja joku taas ei. Itse olen harrastelijamuusikko joka julkaisee välillä jotain pikkulevyjä ja soittelee keikkoja, ja hallitsen instrumenttini ja musiikinteorian just niin hyvin kuin on tarpeellista, jotta pystyn luontevasti 1) kirjoittamaan biisejäni ja 2) esittämään ne. Ymmärrän hyvin jos jollain on tarve ymmärtää teoriaa paremmin kuin minulla, ja yhtä hyvin hiffaan jos minkäänlaista tarvetta teorian ymmärtämiselle ei ole. | |
LaMotta: Toiset kopioi ja toiset keksii uutta.
Toiset luo uutta kopioimalla tyylillä :)
Käärinliinoissa ei ole taskuja ja kaurapuurollakin elää ihan hyvin. :D - Steelduck | |
seppo69:
EDIT: Pitäisi ehkä tarkentaa, että kun tekee itselleen niin ei ole sääntöjä. Jos tekee koko ravintolalle niin sitten on. Sama asia musiikissakin; jos aiot vaikka saada keikkoja niin tietyt reunaehdot ja/tai raamit ovat yleensä pakollisia. Jos haluat miellyttää ihmisiä ja/tai saada siitä rahaa, niin jonkinlainen myytävä konsepti on lähes pakollinen. Silloin mennään tiettyjen sääntöjen mukaan.
Oma kokemus on että keikkoja saa niin, että tietää jonkun tyypin joka järkkää keikkoja ja sitten sanoo sille, että mulla ois tämmönen bändi, ota keikalle jos joskus tarvittee. Mikä sitten miellyttää ketäkin on vähän epämääräisempi kysymys, mutta kyllä joillain noiseleikoillakin on yleensä vähintään se viisi hörhöä diggailemassa.
Edit: Meinaan siis että esiintymään kyllä pääsee jos sitä haluaa, eikä kukaan välttämättä testaa reunaehtojen täyttymisestä. Menestys onkin sitten vähän mystiseksi homma, minkä täyttymiseen vaadittavat kriteerit voi olla aivan subjektiivisia ja jonka saavuttamiseen ehdotetut neuvot hyvinkin toimimattomia tuurista riippuen. Itsehän duunaan musiikkia ensisijassa itselleni mutta toki nautin esiintymisestä, ja olen siinä mielessä onnellisessa asemassa että pystyn nämä molemmat tarpeet tyydyttämään harrastuksessani. | |
Katteeton hype taitaa olla sana taide. Olipa kyse sitten musiikista, kuvataiteesta tai jostain muusta.
Minun mielestäni, taiteen tulisi olla sellaista joka kuulijassa/katsojassa jne. herättää erilaisia kysymyksiä. Taide ei välttämättä suoraan vastaa mihinkään, mutta se voi herättää kysymyksiä...
Jos ne perusasiat eivät ole jo halussa, niin ei sallaista "taidetta" kukaan jaksaa määräänsä enempää, jos siitä on tehty vain taiteen itsensä vuoksi, ilman minkäänlaista perusosaamista.
Otan esimerkin omasta elämästä. Joskus kouluaikaan piti kuvamataidon tunnilla maalata vesiväreillä jotain. Itse en osaa maalata tai piirtää millään yhtään mitään. Kuitenkin laveerasin pohjan jollain värillä ja otin sen jälkeen erivärisiä värejä pensseliin ja rätkäytin kaltevalle pinnalla parinkymmenen sentin päästä eriväriä roiskeita.
Kuviksen opettaja ylisti tätä työtä ja kehui sitä todella kekseliääksi. Hänen mukaansa työn olisi voinut myydä todella suurella rahalla jos se olisi jonkun kuuluisan taiteilijan tekemä.
Seuraavalla kerralla tein samallalailla kun ajattelin jatkavani tätä "taiteellista uraa"ja enää ei opettaja kehunut työtä. Saman toistoa(ja sitähän se oikeasti oli), ilman oikeaa osaamista.
Voisi siis sanoa, että yksittäisesti tuollainen voisi ollakkin jotain taidetta. Kuitenkin kun piirtämäni tikku-ukot ovat 4 vuotiaan tasoa, tai huonompia, niin ei se tosiaankaan mitään taidetta oikeasti ole.
Minusta musiikissa on ihan samoin asiat. Ei voi aloittaa suoraan jostain huipulta ja tehdä jotain ihmeellistä avantgardea, jos ei pysty jammailemaan ja improvisoimaan muiden soittajien kanssa edes yksinkertaista bluesia. Tai voihan sitä tehdä vaikka mitä, mutta musiikillinen ura voi jäädä lyhyeksi.
Musiikin teoria ja opiskelu ei huononna sitä omaa soittamista tai luovuutta. Päinvaistoin.
Myöskään tuo itämaisien kamppailulajien rinnastaminen musan opiskeluun ei ole ihan kaikessa asioissa pielessä. Niin nyrkkeilyssä kun monessa muussakin kaikki lähtee rytmistä. Näin musassakin.
Pelkällä tekniikalla tai voimalla ei pärjää, jos "jalkatyö" ei ole kunnossa.
Soittamisessa, minusta, ei tekniikka ja soittotaito ole muutenkaan aina sama kuin nopea tai teknisesti todella viruoosimainen. Se rytmi on kuitenkin oltava ja sen jälkeen voi _pudottaa_ jopa yhdellä sävelellä tyypin joka soittaa kaikki sävelet sekunnissa(jos näin kärjistetysti voi taas sanoa). Tokikaan kaikki ei soita samanlaista musaa, mutta oman musa tekemiseen tarvitaan kyllä sitä teoriaa.
Bluesia voi soittaa hyvin, vaikka ei olisi maailman nopein. Monia muita genrejä ei voi soittaa jos ei ole teknisesti nopea/taitava.
Musiikin ei kuitenkaan pitäisi olla mikään kilpailu, eikä musiikin teoria ja opiskelu ole koskaan huonontanut ketään oikeasti hyvää soittajaa tai sellaikseksi aikoivaa. | |
LaMotta: Toiset kopioi ja toiset keksii uutta.
Ei täällä mitään uniikkia soundia pysty luomaan lähes 100-vuotta vanhalla soittimella jolla ollu mljoonia eri soittajia. Jos puhutaan sähkökitaraa muistuttavasta äänestä. Se mikä mielyttää itseään on mun mielestä se juttu. Jos naapurin Reiskan komppisoundi sattuu miellyttämään, ni ei se mun miestä oo kopioimista jos haluu samanlaisen soundin. Jos sä näät siistin auton jollain, ni onko se kopioimista jos sä ostat samanlaisen? | |
Viimeinen Samurai: Oma kokemus on että keikkoja saa niin, että tietää jonkun tyypin joka järkkää keikkoja ja sitten sanoo sille, että mulla ois tämmönen bändi, ota keikalle jos joskus tarvittee. Mikä sitten miellyttää ketäkin on vähän epämääräisempi kysymys, mutta kyllä joillain noiseleikoillakin on yleensä vähintään se viisi hörhöä diggailemassa.
Aivan totta.
Edit: Meinaan siis että esiintymään kyllä pääsee jos sitä haluaa, eikä kukaan välttämättä testaa reunaehtojen täyttymisestä.
Tämäkin on totta. Pääseehän sitä vaikka kadulle esiintymään ja aivan mitä tahansa voi esittää ja tehdä. Mulla oli joku pointtikin tässä, en vain enää itsekään sitä muista, tässä aika väsyneenä näitä kirjoitellut :D Tai sitten pointtia ei ollut alunperinkään ja kirjoitin täyttä paskaa. Tämäkin on erittäin hyvin mahdollista.
Itsehän duunaan musiikkia ensisijassa itselleni mutta toki nautin esiintymisestä, ja olen siinä mielessä onnellisessa asemassa että pystyn nämä molemmat tarpeet tyydyttämään harrastuksessani.
Mukava kuulla! Tämä on kyllä hienoa, että on jokin tällainen kanava mihin purkaa luovuuttaan. Itse en pidä esiintymisestä. Tai no, vain yhdden kerran olen parille sadalle ihmiselle esiintynyt, mutta ei se ollu mun juttu. En toki sulje sellaistakaan mahdollisuutta pois, että joskus vielä haluaisin jotain livenä esittää.
Älkää rölöttäkö ketjua lukkoon, tässä on hyviä juttuja ja ainakin minä olen opppinut taas vähän lisää mm ruuanlaitosta, erilaisista ihmisistä ja heidän tavoitteistaan ja musiikin teoriasta. Mutta nyt lähden viettämään aikaa perheen kanssa.
Welho-77: Noi sun tyhmä fantasiat on sairaita. | |
BugBadWolf: ...tai sitten kaikki voivat vain suksia helvettiin. Flunssani on kestänyt kohta kaksi viikkoa ja se on teidän perkeleiden syytä.
"Nussimalla lähtis nuhakin", sanovat kaikki punkkarit.
Absoluuttisuus paljastuu improvisoinnissa: tekniikat, teoriat ja korvat yms. on silloin oltava hallussa.
"If you dig it, you must learn it."
http://www.truthinshredding.com | |
BugBadWolf: .................
...tai sitten kaikki voivat vain suksia helvettiin. Flunssani on kestänyt kohta kaksi viikkoa ja se on teidän perkeleiden syytä.
Plussaa että pätkähti :-) sairas mies puhuu asiaa.
Kitaroista ja kaikenlaisesta soittamisesta pahasti riippuvainen AK:lainen (AK= anonyymit kitaranistit) | |
Viimeinen Samurai: Oma kokemus on että keikkoja saa niin, että tietää jonkun tyypin joka järkkää keikkoja ja sitten sanoo sille, että mulla ois tämmönen bändi, ota keikalle jos joskus tarvittee. Mikä sitten miellyttää ketäkin on vähän epämääräisempi kysymys, mutta kyllä joillain noiseleikoillakin on yleensä vähintään se viisi hörhöä diggailemassa.
Edit: Meinaan siis että esiintymään kyllä pääsee jos sitä haluaa, eikä kukaan välttämättä testaa reunaehtojen täyttymisestä. Menestys onkin sitten vähän mystiseksi homma, minkä täyttymiseen vaadittavat kriteerit voi olla aivan subjektiivisia ja jonka saavuttamiseen ehdotetut neuvot hyvinkin toimimattomia tuurista riippuen. Itsehän duunaan musiikkia ensisijassa itselleni mutta toki nautin esiintymisestä, ja olen siinä mielessä onnellisessa asemassa että pystyn nämä molemmat tarpeet tyydyttämään harrastuksessani.
No näin... Ne kontaktit on ensisijaiset ja taidot tulee sit viidenneks. (Paku, rumpali ja basisti pitää kans löytyä. ;))
Käärinliinoissa ei ole taskuja ja kaurapuurollakin elää ihan hyvin. :D - Steelduck |  Socialite
22.09.2018 23:33:56 (muokattu 23.09.2018 01:22:31) | |
|
Guitarfreak: No näin... Ne kontaktit on ensisijaiset ja taidot tulee sit viidenneks. (Paku, rumpali ja basisti pitää kans löytyä. ;))
Se on juuri näin. Tunnen itse lukuisia soittajia, jotka pystyisivät hoitamaan minkä tahansa ykköskorin soittajan paikan suomen musaskenessä mutta jäävät sivuun koska eivät ole Helsingistä, eivät tunne oikeita ihmisiä, eivät ole olleet oikeassa paikassa oikealla hetkellä. Off topikkia puskee mutta näin se asia on. Soittajan kompetenssi on vain yksi osa menestymisen yhtälöä. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
