| Aihe: Gibsonin viimeistelyn taso | |
|---|
|
Kun lespan kansi on speksienkin mukaan C-vaahteraa ja kepakko on malliston halvin, ei kannata odottaa liikoja. On kuin Lada: ruma ko piru, röpelöä vähän siellä ja täällä, mutta täyttää tehtävänsä, kuten neuvostoinsinöörit ovat aikoinaan asian ajatelleet.
Parin tonnin vehkeistä voi ja tulee odottaa hieman parempaa.
Si vis pacem, para bellum. |  hallu
23.01.2018 21:56:54 (muokattu 23.01.2018 22:04:17) | |
|
Epävirtuoosi: No voi hellanlettas. Export tarkoitin ja tiedät sen itsekin, vaikka virheen teinkin. Ensin vinkaiset että keskusteluun kertoo mitä muualla ollaan keskusteltu ja sitten vittuilet suoraan tästä. Jotain mua vastaan?
En vittuillut, en ihan oikeasti tiennyt mitä ajoit takaa tai mitä noi sanat tarkoittaa ja luulin niiden tarkoittavan jotakin. (tarkoituksettomasti vähemmän) Hienovaraisesti koitin vihjaista että oli ulalla, mutta kuten verkossa helposti käy, niin asiat ei aina näytä toisille siltä miltä itselle.
Toivon, että voit hyväksyä vilpittömän anteeksi pyyntöni asian johdosta. Tarkoitukseni ei todellakaan ollut vittuilla. Ja lopuksi minulla ei ole mitään sinua vastaan.
E: ymmärrän nyt, että viittasit "kotimarkkinoille/vientiin" tyyppistä jaottelua? sehän varmaan on käytäntö jos ulkomaan vientiin laitetta täytyy mukauttaa. Esimerkiksi vahvistinvalmistajat laittavat monesti vientimalleihin säädettävän verkkomuuntajan ja kotimaan malliin kiinteällä jännitteellä toimivan verkkomuuntajan. En kyllä äkkiä keksi, miten eri alueille toimitettavat kitarat voisivat erota kotimaan malleista? jos ei sitten ajattele, että paikalliset muodit vaihtelisivat ja eri alueille vietäisiin vaikkapa erilaisella värityksellä olevia kitaroita.
Elämä on reiässä rattoisaa...... | |
Epävirtuoosi: Onkohan import/domestic jaottelu tehtaalla mitenkään mahdollinen skenaario?
Eiköhän sen ole pakko olla esim. Tokailla lapojen suhteen, kun yhteen aikaan ei vissiin saanut viedä aitoa Fenkkulapaa kuin kotimaahan. Ulkomaille meni sitten niitä erilaisia Tokain omia.
Miksei siis muissakin asioissa. Esim vahvareiden virrat vaihtelee maiden sähköverkkojen mukaan.
Olkoon menneeksi | |
hallu: En vittuillut, en ihan oikeasti tiennyt mitä ajoit takaa tai mitä noi sanat tarkoittaa ja luulin niiden tarkoittavan jotakin. (tarkoituksettomasti vähemmän) Hienovaraisesti koitin vihjaista että oli ulalla, mutta kuten verkossa helposti käy, niin asiat ei aina näytä toisille siltä miltä itselle.
Toivon, että voit hyväksyä vilpittömän anteeksi pyyntöni asian johdosta. Tarkoitukseni ei todellakaan ollut vittuilla. Ja lopuksi minulla ei ole mitään sinua vastaan.
E: ymmärrän nyt, että viittasit "kotimarkkinoille/vientiin" tyyppistä jaottelua? sehän varmaan on käytäntö jos ulkomaan vientiin laitetta täytyy mukauttaa. Esimerkiksi vahvistinvalmistajat laittavat monesti vientimalleihin säädettävän verkkomuuntajan ja kotimaan malliin kiinteällä jännitteellä toimivan verkkomuuntajan. En kyllä äkkiä keksi, miten eri alueille toimitettavat kitarat voisivat erota kotimaan malleista? jos ei sitten ajattele, että paikalliset muodit vaihtelisivat ja eri alueille vietäisiin vaikkapa erilaisella värityksellä olevia kitaroita.
Niin no tolla mä meinasin lähinnä että laitetaankohan kitarat lopputarkastuksessa tai jakeluketjun jossain kohdassa eri pinoihin jättäen ne priimayksilöt jenkkien markkinoille. Olisin voinut toki olla selvempi. Nou haard fiilings! | |
Epävirtuoosi: Niin no tolla mä meinasin lähinnä että laitetaankohan kitarat lopputarkastuksessa tai jakeluketjun jossain kohdassa eri pinoihin jättäen ne priimayksilöt jenkkien markkinoille. Olisin voinut toki olla selvempi. Nou haard fiilings!
Eikös näissä isot tukkurit saa valita päältä ja sitten pienet nobody-toimijat saavat ne loput, mitä jää jäljelle. Näin tarina kertoo.
En tiedä, onko totta. Kuulostaa ehkä vähän legendalta, että joku jossain kävisi valtavat määrät kitaroita läpi ja veisi parhaat päältä...
Olkoon menneeksi |  fox
24.01.2018 01:05:01 | |
|
Laulava Kylätohtori: Eiköhän sen ole pakko olla esim. Tokailla lapojen suhteen, kun yhteen aikaan ei vissiin saanut viedä aitoa Fenkkulapaa kuin kotimaahan. Ulkomaille meni sitten niitä erilaisia Tokain omia.
Miksei siis muissakin asioissa. Esim vahvareiden virrat vaihtelee maiden sähköverkkojen mukaan.
Eikös näissä isot tukkurit saa valita päältä ja sitten pienet nobody-toimijat saavat ne loput, mitä jää jäljelle. Näin tarina kertoo.
En tiedä, onko totta. Kuulostaa ehkä vähän legendalta, että joku jossain kävisi valtavat määrät kitaroita läpi ja veisi parhaat päältä...
Tokain lapajuttu on tyystin erilainen ja huonosti tämän säikeen aiheeseenkin liittyvä. Koko hommahan tavallaan kulminoitui tuohon jenkkien Ibanez-merkkisten kitaroitten maahantuojan Elger/Hoshinon ja Norlinin väliseen oikeusjuttuun, siihen kuuluisaan "lawsuit"-episodiin. Siinä oli perimmäisenä ydinkysymyksenä tavaramerkkirikkomus jonka "ilmentymä" oli tuo tunnettu Gibson-kitaroitten ns. open book -lapamalli, joka oli patentoitu ja tavaramerkkisuojattu Jenkeissä. Kesäkuussa 1977 piti asiaa puitaman tuomari Dritterin edessä, leivättömän pöydän ääressä, mutta lykkäyksien ja sovittelun jälkeen asianosaiset teki sovinnon. Vielä vuosien päästä Fender ja Fernandes pikkuisen "taittoivat peistä" jonka johdosta Fernandes joutui vaihtamaan kaulat Ameriikan markkina-alueelle tuodusta rahtierästä. Vähän tarinasta riippuen ne kaulat joko sahattiin lavasta poikki viranomaisten toimesta, tai palautettiin Japaniin..
Mutta tää on tavaramerkki/patenttisuojakysymys, ja koskee siis tuota Amerikkojen puolta. Kyllähän noita Ibanezin "lawsuit"-kitaroita, mitä oli varastossa jäljellä, tuotiin esim. Euroopan markkina-alueelle 78-79. Kuitenkaan ei sitten Hoshino ryhtynyt tekemään samasta kitarasta kahdella erilaisella lapamallilla..
Ja varsinaisesti tuota "Les Paul"-nimeä saa laillisesti (ja maksamalla rojaltit Lester Polsfusin oikeudenomistajille) käyttää vain ja ainoastaan Gibson joka siis maksaa jokaisen Les Paul-kitaran tehdashinnasta tietyn prosentin ko. kohteelle. Ja koska Gibson, niin nimen käyttöön on sitten myös oikeutettu Epiphone, joka alkoi valmistaa (lue: valmistuttaa) LP-malleja vuonna 1988. Niinpä Tokai, eikä kukaan muukaan, voi viedä esim. Jenkkeihin kuin noita Love Rokkeja. Aiemmin mm. Matsumoku-konsernin Aria Pro:t tästä syystä varustettiin samalla fontilla tehdyllä lapatekstillä "Leo Pard", näppärää.
Mutta noihin valkkaus-kysymyksiin. Valitettavasti pystyn vaan yhden merkin osalta jotain toteamaan, enkä senkään osalta tiedä juur yhtikäs mittää vuoden -86 jälkeisistä jutuista. Toki oon tämän esimerkkiskenaarion kyllä muutamankin kerran täällä esittänyt, mutta menköön tässä päivystäessä..
Ihan ensittäin täytyy tässä todeta, että ei tuon tuntemani merkin valmistusmäärät noin lukumääräisesti ole ihan niin suuria, mitä moni kuvittelee, ja mihin nuo 2000-luvun alun kaksi maailman suurinta (volyymillisesti) valmistajaa, nimittäin Samick ja Cort, yltävät. En tosiaan tiedä, minkä moisia määriä nyt tuottaa vaikka Kiinan Gaomi City, mutta veikkaanpa että runsaanpuoleisesti.
No nii, se yksi merkki siis tekee "laakista" vaikka 4 batchia (40 kpl/batch) LP-Standardeja. Les Pauli eli perikunta saa sitten tilityksen 160 kepin tehdashinnasta, ja eiku kepit markkinointiportaalle. Hetkone! Slashille (sille Hudsonin Saulille siis) olikin tilattuna yks, joten edusmies tai ukko itte valkkaa jonkun, tietty mahdollisimman nätinnäkösen. Niitä 139 skebaa sitten jaotellaan eri tilaajatahoille, on siellä Gibson Europellekin menossa jokunen, samoin ku Oseaanian ja Japanin markkina-alueille. Kotikenttäedun omaavajenkkilän tukkudiileri saattaa ehken noita 139:aa silmäillä, missä on komeeta kuviota mahdollisesti, mutta ei se niitä uskoakseni suurennuslasin kanssa käy jokaista yytsimään. Periaatteessahan ne ovat suurinpiirtein saman tason keppejä. (ja kun ei tiämmä puut merkitse, paitti ulkonäköseikkaisesti, eikä kaikki tykkää edes kuviopuistakaan..)
Tältä pohjalta oletettuamme kotimarkkinoille jää tuosta satsista sitten sanotaan vaikka seittemänkymmentä. Loput sitte jaotellaan eri puolille palloa lähteviksi.
Näin entivanhaan, ja paljon mahdollista vielä tänäkin päivänä. Mutta siit en tiedä mittää, en edes nykyhetken valmistusmääriä, kun ne ei niit julkista. Siis nykyisen "vallan alla". Tosin eipä Norlinin viimeisten vuosienkaan valmistusmäärät oo tiedossa, kun 1980 jälkeen on noi kirjat hukkuneet/hävinneet/hävitetty.. ;)
Tämä siis ainoastaan yhden merkin tarinaa tämä. Juttua on kuin jollain muullakin, sivun verran kohta taitaa tulla..
Todellakaan en nykymeiningistä tiedä, eikä oo noita kontaktihenkilöitä eli akenttejakaan enää talossa, voi olla hyvinkin että ongelmia on siellä muitakin kuin finanssipuolella. Voi olla että ihan rakennuspuolellakin, mutta voi hyvinkin olla olemattakin. Ja kyllähän siellä edelleen noita checklisteja näkyy laukuissa olevan, että varmaan siellä se lähtötsekkaus tehdään tänä päivänäkin..
Ja kyllä, mahdollista on että sieltä saattaa jotain "kosmeettista feelua" joissain yksittäisissä soittimissa olla kontrollin läpi päässeenä, syystä eli toisesta, mutta yksittäistapauksia siis. "Gibson-ammattiarvostelijat" niistä sitten parhaansa mukaan raportoivat sekä arvioivat ehken jopa koko tuotantoerän kattaviksi.
Jaa, sen verran vielä, että jos ei ole nykymuodin paineessa tech specsit muuttuneet, niin satulat on 10-setille. Samaan kielisettiin taitaa se Paul Reed Smith sen ei-intonaatiosäädettävän kepukkansa passata. Huono siihen sitte on vaikka 12-settiä tunkea? ;) |  p130
24.01.2018 09:37:37 (muokattu 24.01.2018 09:38:21) | |
|
Tokain Fender-kopioiden lavat muuttuivat jenkkimarkkinoilla vuonna -84 (ja siitä tulee tokaregistryn vähän harhaaanjohtava info lavoista) mutta Aasian ja Euroopan markkinoilla lapa pysyi Fendermallisena.
90-luvun lopulla kaikki lavat muuttuivat jenkkimarkkinamallin mukaiseksi. Minulla ei ole varmaa tietoa, mutta uskon vakaasti, että se oli osa diiliä jossa Fender Japanin tuotantoa siirtyi Tokai Gakkin hoidettavaksi. Ainakin aika täsmäisi.
Hommaa sotkee kotimaisen ja joidenkin muiden maiden maahantuojien teettämät (esim Warmoth-osista, jolloin lisenssihommat ovat täysin ok) yksittäiset kappaleet ja erät, joisssa on Fenderlapa.
e: Ei liity Gibsonien viimeistelyyn mitenkään... ;/
Olen mieluummin yksin oikeassa kuin lauman kanssa väärässä. | |
fox: Jaa, sen verran vielä, että jos ei ole nykymuodin paineessa tech specsit muuttuneet, niin satulat on 10-setille. Samaan kielisettiin taitaa se Paul Reed Smith sen ei-intonaatiosäädettävän kepukkansa passata. Huono siihen sitte on vaikka 12-settiä tunkea? ;)
Intonaation säätämistä se on koko palikan ees taas ruuvaaminenkin! Vaikka _kielikohtainen_ säätö puuttuukin.
En ole musiikin asiantuntija. | fox
24.01.2018 09:49:32 | |
|
Kefiiri: Intonaation säätämistä se on koko palikan ees taas ruuvaaminenkin! Vaikka _kielikohtainen_ säätö puuttuukin.
No joo, kärkevästi lausuin, mutta.. ;) | |
fox: No joo, kärkevästi lausuin, mutta.. ;)
Juu... PRS on mielestäni sympaattinen hahmo, pitää sitä vähän puolustaa, vaikka en sen kitaroita pysty lavan takia katselemaan silmien menemättä kieroon.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Sotakoira Musti: Kun lespan kansi on speksienkin mukaan C-vaahteraa ja kepakko on malliston halvin, ei kannata odottaa liikoja. On kuin Lada: ruma ko piru, röpelöä vähän siellä ja täällä, mutta täyttää tehtävänsä, kuten neuvostoinsinöörit ovat aikoinaan asian ajatelleet.
Parin tonnin vehkeistä voi ja tulee odottaa hieman parempaa.
Sori, mutta miksi goldtopin vaahterakansi olisikaan muuta kuin C-luokan?
Siinäpä ne tärkeimmät | |
VikiViljami: Sori, mutta miksi goldtopin vaahterakansi olisikaan muuta kuin C-luokan?
Jos olis vintakekorrekt niin siellä vois olla vallankin komeeta loimua alla. Sit vois myös toki olla olemattakin.
Tässähän olis Gibsonille hyvä idea taas, loimua satunnaisesti joihinkin goldtoppeihin niin sais asiakkaat jännitystä elämäänsä kun raaputtelevat sitä maalia pois.
Humina on mun särö ja feedback on mun laulaja. | |
VikiViljami: Sori, mutta miksi goldtopin vaahterakansi olisikaan muuta kuin C-luokan?
Ilmaisin itseäni hieman epätarkasti. Kyse siis 2017-malliston halpismallista: http://www.gibson.com/Products/Elec … uitars/2017/USA/Les-Paul-Faded.aspx
Ainakin omassa yksilössä kansi ruma kuin piru, laikukas kuin mikä.
Si vis pacem, para bellum. | |
Joees:
Tässähän olis Gibsonille hyvä idea taas, loimua satunnaisesti joihinkin goldtoppeihin niin sais asiakkaat jännitystä elämäänsä kun raaputtelevat sitä maalia pois.
Soittajan ässä-arpa
In Finland we have this thing called "diu diu". |  Alfons Åberg
25.01.2018 08:46:29 (muokattu 25.01.2018 08:47:35) | |
|
Joees: Tässähän olis Gibsonille hyvä idea taas, loimua satunnaisesti joihinkin goldtoppeihin niin sais asiakkaat jännitystä elämäänsä kun Sebastian Woodsin nauharempassa raaputellaan sitä maalia pois.
Vain kuinka käy mikkikytkennän?
"Vielä kun riisuu itsensä alastomaksi, mutta jättää tennissukat jalkaan ja laittaa aurinkolasit päähän niin tuntuu kuin katselisi suomipornoa" -DM- | |
Ikoninen Gibson taistelee valtavan velkataakan alla - kaatuuko Keith Richardsin luottovalmistaja?
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ … ichardsin-luottovalmistaja/Q9bcLLBJ
"Taking care of business, working at nothing all day" | |
Mun on kyllä vaikea käsitää sitä, että miten hemmetissä firma pystyy myymään varsin kalliilla hinnalla halpiskitaran laatua. Tai no, juuri näillä tunnettujen kitaristien nimillä ja isolla markkinointibudjeteillahan näitä myydään. Laskutikkuosasasto laskee tarkkaan, montako miljoonaa Daven nimestä kannattaa maksaa.
Kiillottamattomat nauhat voisin hyväksyä muutaman satasen kitarassa, mutta tuollainen yleinen työnjälki ja varsinkin pas2 mennyt otelaudan merkki olisi kyllä hankala niellä Harley Bentoninkin hintaluokassa.
https://youtu.be/ENaB8XHmB0g | |
Mikko1978: Mun on kyllä vaikea käsitää sitä, että miten hemmetissä firma pystyy myymään varsin kalliilla hinnalla halpiskitaran laatua.
Ihan helppo käsittää, Gibson on nykyisin brändi, jonka avulla tehdään kitaran muotoisia esineitä, koska niitä varten on oma markkinasektori. Joku nimitti sitä "keski-ikäiset lihavat valkoiset miehet" -sektoriksi, mutta ehkä se ei ole ihan noin selkeä. Kyllähän jotkut myös soittavat musiikkia Gibsonin kitaroilla, mutta tuntuu että käyttävät vanhempia malleja, joissa viimeistely yms. on parempi. Joka tapauksessa kun huonostikin viimeistellyt kitarat menevät kaupaksi (reiluun ylihintaan) niin ei kai siinä mitään vikaa sinällään, koska Gibson tekee vain sitä mikä sopii tiettyyn markkinasektoriin eli vastaavat kysyntään. |  msalama
25.12.2021 11:49:05 (muokattu 25.12.2021 11:52:19) | |
|
Gibson tais ottaa maineeseensa aika isoa osumaa ton taannoisen murenevan Murphy Labs-pohjamaaliepisodinsa kanssa, eikä hommaa mitenkään auttanut myöskään jonkun niiden dirikan myrskyä vesilasissa-tyyppinen ongelman vähättelykään. Ja tähän kun lisätään vielä viimeaikaiset melko suolakkaat hinnannostot, niin taitaa jäädä nuo uudet Gibat kyllä vallan kaupan hyllylle ainakin mun osalta.
Eli häh, onks Gibi siis niiku nykyään olevinaan semmonen lifestylebrändi, joka myy soittotaidottomille juristi- ja kirurgiurpoille seinällä hyvältä näyttävää mutta soittokelvotonta paskaa ylihinnalla, vai olenksmä tapani mukaan taas ymmärtäny jotain väärin? Koska jokusta uutta / uudehkoa on tullu kokeiltua viime vuosina itekkin eikä niissä mun muistojen mukaan mitään olennaista ollu persiillään, josko nyt ei sitten mitään niin kauheen ylihienoakaan. Ihan hyviä perusskeboja olivat...
Just another 70's kid @ https://freesound.org/people/msalama123/ | |
Krice: Ihan helppo käsittää, Gibson on nykyisin brändi, jonka avulla tehdään kitaran muotoisia esineitä, koska niitä varten on oma markkinasektori. Joku nimitti sitä "keski-ikäiset lihavat valkoiset miehet" -sektoriksi, mutta ehkä se ei ole ihan noin selkeä. Kyllähän jotkut myös soittavat musiikkia Gibsonin kitaroilla, mutta tuntuu että käyttävät vanhempia malleja, joissa viimeistely yms. on parempi. Joka tapauksessa kun huonostikin viimeistellyt kitarat menevät kaupaksi (reiluun ylihintaan) niin ei kai siinä mitään vikaa sinällään, koska Gibson tekee vain sitä mikä sopii tiettyyn markkinasektoriin eli vastaavat kysyntään.
Eikös "ylihinta" ole markkinataloudessa se hinta, jolla kitarat jäävät hyllyyn? käsittääkseni Gibsoneista maksetaan edelleen pyydetty hinta joten miten se voi olla ylihininta? toinen kysymys olisi tietenkin se, että kuinka paljon Gibson voisi laskea hintojaan ilman, että tavara loppuu hyllystä.... se olisi alihintaa siinä vaiheessa. Noiden kahden hinnan välillä on olemassa alue, jossa hinnat voivat elää aiheuttamatta kohtuuttomia ongelmia. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
