| Aihe: Onko MesaBoogieta kloonattu? | |
|---|
|
TTV: Uutuus on tutkivan asiamiehen saamien ja löytämien asiakirjojen varassa, eikä jenkeissä ole edes pakko käydä läpi hakemuksen yhteydessä esitettyjä viitedokumentteja, joten kyllä niitä juostenkustuja ja tunnettuja juttuja vaan valitettavasti päätyy ihan patentiksi asti. Jenkeissä ei muistaakseni ole myöskään samanlaista valitusaikaa myöntämisen jälkeen, kuten euroopassa. Sori off-topic :-)
on oikeus valittaa, ihan loppuun saakka.
https://www.prh.fi/fi/patentit/pate … la/muut_patenttivirastot/uspto.html
" mielestäni varmin merkki älykkään elämän olemassaolosta muualla maailmankaikkeudessa on se, että kukaan ei yritä ottaa meihin yhteyttä."
lassi ja leevi. |  TTV
09.08.2017 06:50:19 (muokattu 09.08.2017 06:59:42) | |
|
aristoteles666: on oikeus valittaa, ihan loppuun saakka.
https://www.prh.fi/fi/patentit/pate … la/muut_patenttivirastot/uspto.html
Voi olla, vaikka tuossa käsittääkseni kuvataan kielteisen patenttipäätöksen valitusprosessia, eikä toisen hakijan patentin kumoamista?
Mut joo, itse en kloonia ostaisi, Mesaa tai muutakaan. Jos alkuperäinen on hyvä ja rahat riittää, niin sellainen sitten.
"Keep the metal scene alive" - Charles Schuldiner (R.I.P.),
"You Love Me" - Dave Mustaine (Long live the King) | |
Tuli mieleen, että digilaitteisiinhan Mesa on kloonattu kyllä, mutta onko kaikkiin? omenatuotteissa (Logic, Garageband) Mesaa ei mainita nimeltä, mutta kuvalla selkeästi vihjastaan mistä kloonista on kyse. Axeen Mesa on ainakin Youtubeklippien perusteella kloonattu jo tehtaalla ja Kemeperhän on kloonauslaite. Soundia ei vissiin voi patentoida edes yhdysvalloissa :-D .
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka | |
Moi.
Shredator: Piti täällä ulkomailla ihan pistää mobiilidata päälle jotta voi antaa tälle plussan :D
Mr. Speed: Loistava kirjoitus.
Kiitos.
Shredator:E. Mitä Boogiehen tulee, niin näistä dokkareista olen tykännyt;
https://youtu.be/V_UCsE3es9s
https://m.youtube.com/watch?v=aOkP9URbzms
Hauskoja haastatteluita, täytyykin joskus ajan kanssa katsoa.
Tuosta ensimmäisestä jäi eritoten mieleen tarinan ensimmäisen korjauksen poikinut kommentti: "vaikken kuntoon saisikaan, tiedän kuitenkin sen verran etten (lisä)vahinkoakaan tee".
Herra Smithin pisteet nousivat ainakin mun silmissä roimasti.
On meinaten hyvin samankaltainen bisneshahmo kuin mielipiteitä vahvasti jakava Ed Roman:kin (RIP).
Tuo ajatusmalli kun on valitettavan harvinainen, etenkin näin poisheittoyhteiskunnan aikaan.
Monenmonituiset laitteet olisivat olleet alkuperäisen vaurion jäljiltä kustannustehokkaasti korjattavissa, innokkaan hyvää tarkoittavan mutta taitamattomuuden vuoksi epäonnistuneen korjausyrityksen jälkeen roskiskamaa.
Omiaan kun korjaa tilanne on toki yksinkertainen kun sekä syyllinen että vahingon kärsinyt tiiraa peilistä, mutta jonkun toisen tavaroilla/rahoilla villien ideoiden testaileminen on ainakin mun mielestä arveluttavaa.
Mr. Speed: Itse tuppaan tosin olemaan vähän änkyrä tuon digitaalisuuden ja rajattomien mahdollisuuksien kanssa.
Osalla se antaa rajattomat mahdollisuudet, ja niitä voi hyödyntää. Itse koen moisen yltäkylläisyyden kuitenkin loppupeleissä rajoittavana tekijänä. Mikään ei PAKOTA sinua soveltamaan soittoteknisillä ja dynaamisilla asioilla, kun ilmatilan voi täyttää kaiken maailman pulputuksilla ja eri patchilla vaikka eri osaan.
Naulan kantaan.
Rajoitteiden mukanaantuoma pakko tehdä jotain tietyllä tavalla siivittää usein suorituksiin jotka ainakin näennäisesti ylittävät nuo rajoitukset.
Mutta tarpeeksi avarakatseinen ja luova yksilö kyllä löytää samaiset rajat digitaalisuudestakin, ja suitsii itsensä vieläkin "parempaan" lopputulokseen.
Enkä missään nimessä väitä lukeutuvani noihin jälkimmäisiin, päinvastoin.
Vaikka digihärpäkkeitä tulee yhä taajempaan sillä silmällä tutkiskeltuakin :).
Laama666: Kuvittele nyt jos joku voisi patentoida sointukulkuja.
Patentti on hivenen väärä ja eritoten aivan liian kallis ja lyhytikäinen metodi, mallisuoja ja varsinkin tekijänoikeus suojaa substantittomia ja abstrakteja kohteita huomattavasti paremmin.
Sointukuluista ja -kierroista ja rytmeistä on väännetty kättä maailman sivu, isot rahat (tai se iänikuinen viistoistaminuuttinen) kun on kyseessä, eikä perinteinen "vapaa riista" Trad Arr:kaan ole osattomaksi tuossa leikissä jäänyt.
Vanhoista Jääristä Led Zeppelin taitaa olla tunnetuin ja taajin plagiointisyytösten kohde, eikä suotta, enemmän tai vähemmän lainattuahan likipitäen kaikki heillä ruukaa olemaan.
Kolmea sointua/säveltä pidettiin joskus rajana, mutta silti jo Purplenkin Smoke On The Wateriin lainaamansa riffinalun käyttö vaikkapa poliittisia päämääriä vahvasti ajavassa Beds Are Burning kasarihittibiisissä aiheutti aikanaan keskustelua.
Lisähankaluuksia määrittelyyn tuo resoluutio, onko riffi tai sointukulku sama jos 440:n sijaan mennäänkin 443 vireessä?
Tai etelänrockista tutussa puolisävelaskeleen alavireessä?
Tai jos rytmin jokin jae eroaa 30 tai 50 ms?
Onko sama vai eri?
Mitä Nokian ja muiden vastaavien yritysten patenttimenettelyyn taasen tulee, siitä on mulla hieman toisenlainen kuva.
Jo pelkästään siksi että moisten yritysten työntekijät saavat korkeintaan nimensä patenttikirjaan, patentti on aina automaattisesti yhtiön omaisuutta, ellei työntekijä ole sitä omalla ajallaan ja omassa labrassa/laittein ja omalla kustannuksellaan kehittänyt ja hankkinut.
Tuo lukee jo työsopimuksessakin, ellei ole tehty täysin mahdottomaksi kuten yleensä on.
Patenttijärjestelmän tarkoitus kun on mahdollistaa tietyn ajanjakson mittainen etulyöntiasema patentin saajalle ja näin mahdollisuuden ansaita kehityskustannukset takaisin, eikä suoraan estää muita hyötymästä ideasta kuten usein harhaanjohtavasti kuvitellaan.
Tuostakin syystä patenttimaksun hinta kohoaa kausiluontoisesti, kunnes patentti automaattisesti vanhenee.
Ja toki jo aiemmin raukeaa, jos ei rästiin jääneitä vuosimaksuja suoja-ajankaan sisään vaivaudu maksamaan.
Helpompaa ja kokonaisuutena halvempaa onkin usein ydintuotteen sijaan patentoida lyhyeksi aikaa tuotteen valmistukseen tai käyttöön olennaiset sidosmenetelmät, kuten vaikkapa työkalut, algoritmit ja kytkennät.
Vuoden -puolen päästä kun ydintuote on kuitenkin vanhentuneena korvattu tuoreemmalla, ja tuoreemmassa on sovellettu ja hyväksikäytetty jo entuudestaan patentoituja menetelmiä.
Patentti on myös äärimmäisen vaarallinen suojaustapa jos ei ole oikeasti rahkeita patenttia rikkoneita tahoja vakuuttavasti sanktioilla uhata, Lokari-Laitinen muunmuassa piti sisälokasuojapatenttiaan pahimpana virheenä jonka urallaan teki.
Ei ole helppoa Suomalaisen muovifirman taistella oikeudessa Japanin autojättejä vastaan.
Eikä halpaa.
T:Samuli | |
basisti1971: Mitä Nokian ja muiden vastaavien yritysten patenttimenettelyyn taasen tulee, siitä on mulla hieman toisenlainen kuva.
Jo pelkästään siksi että moisten yritysten työntekijät saavat korkeintaan nimensä patenttikirjaan, patentti on aina automaattisesti yhtiön omaisuutta, ellei työntekijä ole sitä omalla ajallaan ja omassa labrassa/laittein ja omalla kustannuksellaan kehittänyt ja hankkinut.
Tuo lukee jo työsopimuksessakin, ellei ole tehty täysin mahdottomaksi kuten yleensä on.
Juu siis tottakai tuo patentti on Nokian omistuksessa, mutta "keksijänä" on kaverini. Ja tuo idea oli aikansa tuote enkä edes usko, että sitä enää missään älypuhelimissa edes käytetään. |  -Q-
09.08.2017 11:58:44 | |
|
basisti1971: ..Jo pelkästään siksi että moisten yritysten työntekijät saavat korkeintaan nimensä patenttikirjaan, patentti on aina automaattisesti yhtiön omaisuutta, ellei työntekijä ole sitä omalla ajallaan ja omassa labrassa/laittein ja omalla kustannuksellaan kehittänyt ja hankkinut.
Tuo lukee jo työsopimuksessakin, ellei ole tehty täysin mahdottomaksi kuten yleensä on.
T:Samuli
Näin juuri. Ainakin meidän firmassa ja mun sopparissa on nimenomaisesti että kaikki mahdolliset keksintöni on firman omaisuutta automaattisesti. Ihan sama paljonko kello oli tai missä satuin olemaan. | |
Abloyn klassisen lukon kehitti työntekijä ja koitti saada sen itselleen. Abloy kuitenkin väitti, että tyyppi oli keksinyt sen työajalla ja patentti meni Abloylle. | |
Tympee Huttunen: Abloyn klassisen lukon kehitti työntekijä ja koitti saada sen itselleen. Abloy kuitenkin väitti, että tyyppi oli keksinyt sen työajalla ja patentti meni Abloylle.
Nyt saatan muistaa ihan omiani, mutta mulla on sellanen mielikuva, ettei sillä ole merkitystä, vaikka todistaisi keksineensä sen vapaa-ajalla. Jos se keksintö liittyy työtehtäviin ja voidaan olettaa, että se keksintö syntyy työnantajan ansiosta. Eli että jos se tyyppi ei olisi ollut abloylla töissä, ei se olisi ikinä sitä lukkoa keksinyt.
More is less. | |
Laulava Kylätohtori: Nyt saatan muistaa ihan omiani, mutta mulla on sellanen mielikuva, ettei sillä ole merkitystä, vaikka todistaisi keksineensä sen vapaa-ajalla. Jos se keksintö liittyy työtehtäviin ja voidaan olettaa, että se keksintö syntyy työnantajan ansiosta. Eli että jos se tyyppi ei olisi ollut abloylla töissä, ei se olisi ikinä sitä lukkoa keksinyt.
Ei kuulosta mielestäni kamalan uskottavalta. Toki on olemassa sellaisia työsopimuksia, jotka kieltävät esimerkiksi sen, että duunari ei saa työpaikasta lähtemisen jälkeen vaikkapa vuoteen perustaa kilpailevaa saman alan firmaa, tai siirtyä kilpailijan leipiin.
Ainakin itsestä tuntuu, että vapaa-aika on vapaata ja työaika on työtä.
Jos esimerkiksi haluaisin iltaisin kirjoitella jotain omaa ohjelmakoodia, ei työnantajani voisi sitä kieltää vaikka patentoisin jotain omiin nimiini. Kysymys on kyllä puhtaasti teoreettinen eli en koskaan patentoisi yhtään mitään, vaan uskon vapaaseen ja avoimeen softaan ja avoimeen tieteeseen.
Mutta en väitä etteikö jossain päin maailmaa voisi olla noinkin kuten muistelet. Tarvitsisin kuitenkin todisteita asiasta esim. linkkien muodossa, jotta voisin uskoa tuohon. | |
Laama666: Ei kuulosta mielestäni kamalan uskottavalta. Toki on olemassa sellaisia työsopimuksia, jotka kieltävät esimerkiksi sen, että duunari ei saa työpaikasta lähtemisen jälkeen vaikkapa vuoteen perustaa kilpailevaa saman alan firmaa, tai siirtyä kilpailijan leipiin.
Ainakin itsestä tuntuu, että vapaa-aika on vapaata ja työaika on työtä.
Jos esimerkiksi haluaisin iltaisin kirjoitella jotain omaa ohjelmakoodia, ei työnantajani voisi sitä kieltää vaikka patentoisin jotain omiin nimiini. Kysymys on kyllä puhtaasti teoreettinen eli en koskaan patentoisi yhtään mitään, vaan uskon vapaaseen ja avoimeen softaan ja avoimeen tieteeseen.
Mutta en väitä etteikö jossain päin maailmaa voisi olla noinkin kuten muistelet. Tarvitsisin kuitenkin todisteita asiasta esim. linkkien muodossa, jotta voisin uskoa tuohon.
usko mihin uskot mutta laissa mennaan nain.
tyoelama tulee viela opettamaan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1967/19670656
" mielestäni varmin merkki älykkään elämän olemassaolosta muualla maailmankaikkeudessa on se, että kukaan ei yritä ottaa meihin yhteyttä."
lassi ja leevi. | |
https://www.prh.fi/fi/patentit/useinkysyttya.html
" mielestäni varmin merkki älykkään elämän olemassaolosta muualla maailmankaikkeudessa on se, että kukaan ei yritä ottaa meihin yhteyttä."
lassi ja leevi. | |
Koitin googlata tota Abloy-hommaa, mutta ei ainakaan heti osunut. Mistä lien lukenut, vai sekoitanko johonkin toiseen. | |
Moi.
Laama666: Ainakin itsestä tuntuu, että vapaa-aika on vapaata ja työaika on työtä.
Ja bisnes on bisnestä ;).
Ja tuo ei olekaan pelkkä tunne...
Kuten aristoteles666 tuossa yllä hienosti linkitti, laki on kokolailla yksiselitteinen.
Ja todisteluvastuun ollessa työntekijällä = keksijällä, käytännössä keksintö (ja sen myötä patenttikin jos siihen asti halutaan mennä) on poikkeuksetta pitkälti tai kokonaan yhtiön omaisuutta.
Ei toki vastikkeetta, kuten linkeistä myös käy ilmi.
Laama666: Jos esimerkiksi haluaisin iltaisin kirjoitella jotain omaa ohjelmakoodia, ei työnantajani voisi sitä kieltää vaikka patentoisin jotain omiin nimiini. Kysymys on kyllä puhtaasti teoreettinen eli en koskaan patentoisi yhtään mitään, vaan uskon vapaaseen ja avoimeen softaan ja avoimeen tieteeseen.
Ei toki kielläkään, mutta jos minkä tahansa alan työnantajan intressejä loukataan työntekijän toimesta, vaikka hypoteettisestikin, moiseen syyllistyneen edesvastuuseen saattamiseen on juridinen oikeus.
Ja oikeutta myös yleensä käytetään koska työntekijän resurssit puolustaa kantaansa ovat liki poikkeuksetta useampaa kertaluokkaa heikommat kuin työnantajan.
Haitan suuruudesta riippuen, työsuhteen päättyminen on kuitenkin enemmän kuin todennäköistä.
Ja koska ainakin ennenvanhaan softapuolella, kuten muillakin nopeasti kehittyvillä teollisuuden aloilla oli vallalla melko tiukat eettiset linjaukset, voipi olla että uudelleentyöllistymisen kanssa tulee aiemmasta poikkeavia haasteita kun leimautuu välistävetäjäksi tai oman pesän paskojaksi.
Korvausvastuuseenkin joutunee jos suojaamatta jätetty keksintö antaa kilpailijalle etulyöntiaseman tai jos vastikkeetta jaettu ja suojaamatta jätetty keksintö heikentää yhtiön kipailukykyä.
Tympee Huttunen: Koitin googlata tota Abloy-hommaa, mutta ei ainakaan heti osunut. Mistä lien lukenut, vai sekoitanko johonkin toiseen.
Voi toki pitää paikkansakin, vaikka vahvasti kyllä kuulostaa insinöörilegendalta, joka on -yllätys, yllätys- läheistä sukua urbaanilegendalle :).
Toinen variaatio on isossa yrityksessä A kiusattu ja poispotkittu työntekijä X joka perustaa oman yrityksen B, keksii jotain paljon kilpailukykyisempää samalta alalta ja loppujen lopuksi ostaa konkurssikypsänä pilkkahintaan firman A josta alunperin tuli poispotkituksi.
...tai X ei perusta firmaa, mutta vie keksintönsä johonkin kilpailevaan pikkufirmaan C, joka loppujen lopuksi ostaa alkujaan huomattavasti suuremman firman A ja kiitokseksi X pääsee korkeaan asemaan.
Firmat, keksijät ja tuotteet vaihtuvat, mutta runko pysyy samana: pientä X:ää potkitaan, ja joskus paremmissa tarinoissa pieni X pääsee kostamaankin.
Ja kuten urbaanilegendoissakin, aina jossain kurkkii myös totuuden siemen, vaikkakin mittakaava ja olosuhteet ovat usein tositarinassa ja legendassa kovinkin erilaisia.
Ja kun jostakusta kuitenkin tuntuu että näine patenttikeskusteluineen mennään kirkkaasti aiheen ohi, kannattaa tutustua Randall Smithin patentteihin ja patenttihakemuksiin.
Mieli muuttunee nopsakkaasti.
T:Samuli | |
aristoteles666: usko mihin uskot mutta laissa mennaan nain.
tyoelama tulee viela opettamaan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1967/19670656
Kiitoksia. Huomaa, että en kirjoituksessani väittänyt ettei noin olisi, pidin vain sitä epäuskottavana ja pyysin lisätodisteita.
Työelämässä olen kyllä ollut jo pitkään. Maatilan hanttihommissa aloittelin 15-vuotiaana ja nykyisessä duunipaikassakin olen ollut jo viime vuosituhannen puolelta. Mutta kaikkea ei voi tietää. | |
basisti1971: Ja kun jostakusta kuitenkin tuntuu että näine patenttikeskusteluineen mennään kirkkaasti aiheen ohi, kannattaa tutustua Randall Smithin patentteihin ja patenttihakemuksiin.
Mieli muuttunee nopsakkaasti.
Googletin "randall smith patent" ja ainakin osan osumien perusteella kyseessä olisi juuri tällaisten mielipuolisten patenttien kalastelija, mutta osaa patenteista en tiennyt mitä ne koskevat.
http://patents.justia.com/inventor/randall-c-smith
Siis mitä esimeriksi tämä voi tarkoittaa:
Presence control for guitar amplifier
Patent number: 7412064
Filed: March 20, 2003
Date of Patent: August 12, 2008
Inventor: Randall C. Smith
Minun ikivanhoissa Marsuissani kyllä on Presence-potikka. Voiko joku selittää mikä mies tämä Randall Smith on ja onko noissa patenteissa kaikissa mitään järkeä? | |
Moi.
Laama666: Googletin "randall smith patent" ja ainakin osan osumien perusteella kyseessä olisi juuri tällaisten mielipuolisten patenttien kalastelija, mutta osaa patenteista en tiennyt mitä ne koskevat.
Älä murehdi, ei noista kaikista muutkaan tiedä mitä ne koskevat.
Netistä löytyy (ainakin joskus pari vuosikymmentä sitten löytyi) päiväkausiksi ihmeteltävää kun eriasteisella kokemuksella ja koulutuksella varustetut henkilöt ruotivat noita patentteja.
Laama666: Minun ikivanhoissa Marsuissani kyllä on Presence-potikka.
Kuten muissakin aikalaisissaan, mutta vaikka vaikutus onkin samankaltainen, toteutustapa on riittävästi erilainen.
Vastakytkentään kuitenkin perustuu kuten Marshallin käyttämäkin.
Laama666: Voiko joku selittää mikä mies tämä Randall Smith on...
Lyhyesti:
Randall Smith = Mesa Boogie
tai
Mesa Boogie = Randall Smith
Kumminpäin asian haluaakin ajatella.
Hivenen pidemmästi mielipidetasolla:
En ole tämän vuosituhannen puolella juurikaan herran tekemisiin huomiota kiinnittänyt kuin vahingossa, mutta eipä meno vuosien saatossa juurikaan taida muuttuneen.
Mielipide- ja mieltymyskysymyksiä toki, mutta alkupään Mark-sarjaa ja Calibereja lukuunottamatta eivät ole juuri sen kummemmin sytyttäneetkään.
Mutta eivät toisaalta ole tuntuneet luotaantyöntäviltäkään kuten esimerkiksi Marshallin ja Fenderin tietyt tekeleet.
Toisaalta olenhan Basisti :D.
(vaikka kitaroita onkin määrällisesti hurjasti enemmän...)
Eittämättä Mesa Boogie vahvarit ovat soundiltaan mun korvan mukaisempia kuin monet muut, mutta erikoisuudentavoittelu ideoilla jotka eivät varsinaisesti ole mitään uutta, varjostaa alituiseen taka-alalla.
Herra Smith oli oikeaan aikaan oikeassa paikassa, ja kovalla työllä ja tuurilla sai itsensä legendojen vahvistintoimittajaksi olemalla innovatiivisempi kuin muut aikalaisensa.
Kuten niin moni muukin ryysyistä rikkauksiin päätynyt, noilla meriiteillä sitten ratsastellaan auringonlaskuun.
Eikä siinä mitään jos moiseen pystyy, eikä eritoten alalla jolla ei vuosikymmeniin juuri mitään oikeasti uutta ole saatu aikaiseksi :).
Hienoja vahvistimia, aivan kuten Ed Romanin kitarat ovat hienoja kitaroita, niiden takana vaikuttavien henkilöiden luonteenpiirteistä huolimatta.
Laama666: ...ja onko noissa patenteissa kaikissa mitään järkeä?
Mun mielestä -enkä todellakaan ole mielipiteineni yksin- ei ole.
Valtaosa, ellei kaikki ovat hyvin pienin muutoksin vuosia tai jopa vuosikymmeniä käytettyjen kytkentöjen variaatioita.
Jos jaksaisi -vaan ei jaksa- voisi etsiä netistä jonkun varmasti koostaman listan herran patenttien kestoajoista, arvaus on ettei kovinkaan montaa vuotta/patentti.
T:Samuli | |
basisti1971:
Mun mielestä -enkä todellakaan ole mielipiteineni yksin- ei ole.
Valtaosa, ellei kaikki ovat hyvin pienin muutoksin vuosia tai jopa vuosikymmeniä käytettyjen kytkentöjen variaatioita.
Jos jaksaisi -vaan ei jaksa- voisi etsiä netistä jonkun varmasti koostaman listan herran patenttien kestoajoista, arvaus on ettei kovinkaan montaa vuotta/patentti.
Okei, luotan tässä asiantuntemukseesi. Itsehän en tuosta elektroniikasta tajua, mutta softapuolelta luulen jotakin tietäväni eli siellä puolella on ilmeisiä yleisiä asioita saatu patentoitua.
Ehkä yhteenvetona siis voisi sanoa, että patenttijärjestelmässä on parantamisen varaa, jotta se ei vaarantaisi teknistä kehitystä. | |
Hmm liittyisiköhän tuo presence-patentti Boogie-vahvareissa esiintyvään push/pull-potikkaan ja presencen käyttäytymiseen? Näissähän presence toimii eri lailla kuin muissa vahvistimissa. Esim Mark-sarjalaisissa presencen asennolla on suuri merkitys sillä onko potikka pushed tak pulled -asennossa. Ilmeisesti ne sääntelee nfb:n määrää tai jotain. Rectoissa esim 2. kanavalla se toimii puolestaan leikkurina.
Oli miehestä mitä mieltä tahansa, niin kyllä hän kuuluu jo vahvistimaailmassa Leo Fenderin tai Jim Marshallin kaltaisten legendojen joukkoon. Rutkasti innovaatioita jotka ovat tehneet putkivahvareista käyttökelpoisempia (mm kanavanvaihdot kytkimellä, push/pull-kontrollien käyttö, graafinen eq, simul-class, putkityyppien sekoitus, tehonpuolitus, mode-ajattelu kanavissa yms.)
Haters gonna hate, me muut soitamme näillä maailman parhailta soundaavilla laatuvahvistimilla :)
Minkä sormet heittää, sen wahi peittää | |
Laama666: Googletin "randall smith patent" ja ainakin osan osumien perusteella kyseessä olisi juuri tällaisten mielipuolisten patenttien kalastelija, mutta osaa patenteista en tiennyt mitä ne koskevat.
http://patents.justia.com/inventor/randall-c-smith
Siis mitä esimeriksi tämä voi tarkoittaa:
Presence control for guitar amplifier
Patent number: 7412064
Filed: March 20, 2003
Date of Patent: August 12, 2008
Inventor: Randall C. Smith
Minun ikivanhoissa Marsuissani kyllä on Presence-potikka. Voiko joku selittää mikä mies tämä Randall Smith on ja onko noissa patenteissa kaikissa mitään järkeä?
Ilmeisesti tämä keksintö koskee Mesa Dual Rectifierille tyypillistä presence-piiriä. Ei siis perinteistä negatiivisen takaisinsyötön säätöä. Rectoissa särökanavalla Vintage-moodilta Modernille vaihtaessa negatiivinen takaisinsyöttöpiiri kytketään kokonaan pois päätteestä ja presence-potikkalle menevät piuhat ohjataan säätämään yksinkertaista RC-piiriä ennen master volaa, jolla sitten yläpäätä voi hillitä(ikään kuin ylimääräinen ja erilainen treble-potikka) vaikkei takaisinsyöttöä ei ole päätteessä käytössä. Kytkennän väitetty uutuus koski siis ilmeisesti lähinnä tuosta presence-potikan toiminnallisuuden säilyttämisestä erilaisen kytkennän yhteydessä. | |
Shemham: Kytkennän väitetty uutuus koski siis ilmeisesti lähinnä tuosta presence-potikan toiminnallisuuden säilyttämisestä erilaisen kytkennän yhteydessä.
Okei. Selitys oli kuitenkin sen verran vaikeaa teknistä tietoa sisältävä, että sen täsmällinen ymmärtäminen vaatii hyvät tiedot elektroniikasta. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
