| Aihe: Vahvistin hajosi. kaveri soitti bassolla kitaravahvistimen läpi. | |
|---|
|
Löysin jo miten mitata a´la utube!! https://www.youtube.com/watch?v=_M_lCwQgCMA
Parempi on rakastaa ja tulla rakastetuksi, kuin astua avantoon =) |
|
vvaltsu: Jos vika on pääteputkessa, niin kaikki on uusittava.
Tämähän ei ole näin. Jos löytyy samanlainen tilalle, ei muita tietenkään tartte vaihtaa. Toki se on eri juttu, löytyykö. |
 vvaltsu
27.04.2017 07:54:16 (muokattu 27.04.2017 07:54:57) | |
|
Jucciz: Tämähän ei ole näin. Jos löytyy samanlainen tilalle, ei muita tietenkään tartte vaihtaa. Toki se on eri juttu, löytyykö.
Hölömön hommia. Todnäk on kaikki muutkin pääteputket käyttöikänsä päässä niin halvemmalla ja helpommalla loppujen lopuksi selviää, jos vaihdattaa kaikki kerralla. |
 iec
27.04.2017 09:08:21 (muokattu 27.04.2017 09:11:24) | |
|
vvaltsu: Hölömön hommia. Todnäk on kaikki muutkin pääteputket käyttöikänsä päässä niin halvemmalla ja helpommalla loppujen lopuksi selviää, jos vaihdattaa kaikki kerralla.
Juu kaikilla ei ole putkitestereitä, jolla voi etsiä samanlaiset putket. Mulla on ainakin sellainen käsitys, että useissa putkivahvareissa on vakiona vain yksi yhteinen biassäätöpotikka kaikille pääteputkille ja silloin kyllä kannattaa hommata sovitettu pari/nelikko riippuen putkien määrästä. Sitten on eri juttu jos on biastrimmerit joka putkelle.
Varmaankin vintageputkien/NOS putkien harrastajilla onkin sitten itsellä tai lähipiirissä omat putkitesterit ja aikaa/osaamista/viitseliäisyyttä hifistellä.
Muutenkin kannattaa miettiä kuinka paljon härppii putkivahvarin sisuskaluja. Jos ei ole pienintäkään hajua hommasta, kannattaa putkien vaihtokin jättää ammatilaiselle. Mutta jos ei ole luonteeltaan hätähousu ja osaa noudattaa ohjeistuksia, onnistuu homma varovaisuutta noudattaen varmaan aika monelta. Toki esim A-luokan yksipääteputkisen vahvarin pääteputken vaihto on usein aika simppeliä, varsinkin jos on katodibiasoitu ja biasia ei tarvitse käytännössä säätää.
Etuasteputket ovat kyllä yleensä aika simppeleitä vaihtaa.
Vielä sellainen huomautus (jonka suurin osa kyllä tietää, mutta ettei vain pääse unohtumaan) että putkivahvarin sisällä on sen verran kovia jännitteitä joskus jopa monta päivää virtajohdon irroituksen jälkeenkin, että sieltä voi saada pahimmillaan kuollettavan sähköiskun. Pitää siis tietää tasan tarkkaan mitä tekee.
Tieto lisää tuskaa ja turha tieto turhaa tuskaa...Ja niin päin pois... |
|
iec: kuollettavan sähköiskun
Lainataan talteen että Jucciz huomaa tarttua paremmin tähän kirjoitusvirheeseen. |
|
V.M.V: Lainataan talteen että Jucciz huomaa tarttua paremmin tähän kirjoitusvirheeseen.
Sulta jäi pilkku tuosta "että"-sanan edestä.
"B.B. King can make one note count for a million Malmsteen notes" -Yngwie Malmsteen |
|
calluna: Sulta jäi pilkku tuosta "että"-sanan edestä.
Tarkoituksella. Säästää internettiä kun jättää turhat merkit pois. |
iec
27.04.2017 09:54:31 | |
|
V.M.V: Lainataan talteen että Jucciz huomaa tarttua paremmin tähän kirjoitusvirheeseen.
Hyvä huomio - yritän muistaa jatkossa kirjoittaa tuon "kuolettava"-sanan yhdellä l-kirjaimella ;) Suosittelen kuitenkin keskittymään muuhun kuin kirjoitus- ja kielioppivirheisiin ainakin pääteputkia vaihtaessa ja biasoinnin aikana :) Täällä keskusteluissa ei ole niin nuukaa ;)
Tieto lisää tuskaa ja turha tieto turhaa tuskaa...Ja niin päin pois... |
 V.M.V
27.04.2017 10:04:46 (muokattu 27.04.2017 10:08:32) | |
|
iec: Hyvä huomio - yritän muistaa jatkossa kirjoittaa tuon "kuolettava"-sanan yhdellä l-kirjaimella ;) Suosittelen kuitenkin keskittymään muuhun kuin kirjoitus- ja kielioppivirheisiin ainakin pääteputkia vaihtaessa ja biasoinnin aikana :) Täällä keskusteluissa ei ole niin nuukaa ;)
Ei kannata unohtaa kokonaan noita kirjoitusvirheitä. Jos ohjeistaja on kirjoittanut epähuomiossa että "osa vahvistimen komponenteista voi olla nuolettavia", ohjeistaja potee huonoa fiilistä loppuelämänsä kun joku on oikeasti nuollut jotain sieltä ja päätynyt vaihtamaan hiippakuntaa. |
|
Tuo multimeterillä testaaminen on hiukan sama kuin kiillottais auton konepellin kun moottorista on laakerit paskana.
Tuolla tavalla tuolla testijännitteellä löytää vain suorat oikosulut lähes jännitteettömässä tilassa.
Putki voi käyttäytyä ihan eri tavalla ja lyödä läpi kun siihen kytketään usean sadan voltin jännite vaikka se ohmisesti näyttää olevan ok. |
|
nightbird: Tuo multimeterillä testaaminen
Jos olisin Jucciz, ihmettelisin, että mikä halvatun multimeteri? Kas kun ei auton nopeusmeteri.
Multimeter on suomeksi yleismittari.
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Multimeter nimitys on kansainvälinen ja sopii hyvin tähän yleiseurooppalaiseen vilskeeseen täällä kotosuomessa :=)
Tässä yhteydessä se oli kylläkin lähinnä ironinen ilmaus aiheelle josta on kehdattu tehdä jopa juutuupi video, onhan pätevä tuo "multimeeteri" kun ihan putkien testaukseen soveltuu.
Vaikka kyllähän se pitäisi tukkijätkänkin tajuta että keposilla mittareilla mennään. |
 Kefiiri
27.04.2017 20:44:04 (muokattu 27.04.2017 20:44:34) | |
|
nightbird: Tässä yhteydessä se oli kylläkin lähinnä ironinen ilmaus aiheelle josta on kehdattu tehdä jopa juutuupi video, onhan pätevä tuo "multimeeteri" kun ihan putkien testaukseen soveltuu.
Hyväksymme multimeteri-ilmauksen käytön tyylillisenä keinona :)
En ole musiikin asiantuntija. |
|
JEES !
Hyvä ja kiitos kefiiri :=) |
|
Puuhis1: Suurimmassa osassa musapuolen putkivahvistimista Stand by kytkin on 100% turha (jos alan ammattilaisilta kysytään).
Totta. Käytännössä se on usein pelkkä vahvistimen mykistys -kytkin, mutta jostain syystä jengi odottaa siltä perusteettomasti joitain täysin yliluonnollisia ominaisuuksia.
Ei. Putkien käyttöikä ei pitene:
Ne putket mitä tungetaan kitaravahvistimiin toimivat joillain muutamien satojen volttien jännitteellä. Noin alhaisilla jännitteillä katodissa ei tapahdu mitään "eroosioita" kylmäkäynnistettäessä. Se ongelma koskee lähinnä vain kilovolttien käyttöjännitteillä toimivia putkia, joita et perus kitaravahvistimesta tule koskaan löytämäänkään.
Sen sijaan, jos anodijännite kytketään pitkäksi aikaa pois päältä (siis se "yleisin" standby-kytkin järjestely) niin sen putken katodi "myrkyttyy". Eli tuhoat hiljalleen putkia standby-tilassa. Oikeasti mitkään näistä ongelmista eivät ole -NIIN- isoja; katodi esimerkiksi rapautuu ihan tärinästä ollessaan lämmin: Eli putket tuhoutuvat hiljalleen myös käytössä kun soittelet sitä vahvistinta kovilla äänenvoimakkuuksilla, tai vaan roudaat sen soittopaikalle. Ihan perusjuttua tyhjiöputkien kanssa: Ne on "kulutusosia".
Sen standby-kytkimen ongelma onkin oikeastaan se kytkin itse: Jos B+ piiristä tehdään avoin täytyy kytkimen käsitellä useita satoja voltteja tasajännitettä verrattain korkeilla virroilla. niin, ja se suunnittelija-apina on kuitenkin änkenyt sinne jonkin rimpulan kytkimen, joka on lähinnä mitoitettu parille sadalle voltille vaihtojännitettä jotain dekadia pienenemmillä virroilla. Tarkistapa vaikka.
Eli se kytkin menee aika usein paskaksi. Siitä sitten aiheutuu kaikkia ihmeellisä ongelmia niinkuin kosketushäiriöitä, napsunaa, yms. Välillä sen virtälähteen komponentit eivät kestä sitä virtapiikkiä ja hajoavat (esim. Vox AC30:n uusintapainokset). Käytännössä se kytkin tuo vain ongelmia, ei pidennä putkien käyttöikää laisinkaan (päin vastoin), ja on siis oikeasti lähinnä vain mykistys nappi.
Jos siitä on jotain hyötyä niin silloin kun laitteen pääsuodatuskondensaattoreiden jännitteenkesto on liian tiukalle mitoitettu.
Vahvistimen DC jännitteet on melkoisesti yläkantissa ennen kuin putket lämmettyään rupeavat johtamaan ja niiden ottama lepovirta laskee jännitteet nimellistasolle.
Totta. Tämä on varsinkin vanhojen putkivahvistimen ongelma, siis niiden joiden suunnittelusta ja toimintavarmuudesta löytyy muitakin vähemmän kehuttavia yksityiskohtia.
Nykykonkat kestävät kuitenkin verrattain hyvin -lyhytaikaista- kuormitusta myös isommalla jännitteellä (eli ongelma on nykypäivänä verrattain olematon) ja käytännössä on jopa todella huonoa suunnittelua laittaa mitään jännitteenrajoitusta ihan pelkän manuaalisesti-ohjattavan kytkimen varaan. Jos konkkien (tai minkään muunkan komponentin) ylikuormitus on ongelma, on siihen järkevämpiäkin ja toimintavarmempiakin ratkaisuja kuin standby-kytkimen lisäys. Ei. Ei. Ja ei.
Putkivahvistimista osa ei tykkää siitä että sammutat lämpimästä laitteesta virrat mutta muutatkin heti mielesi ja napsautat heti takaisin päälle.
siitä ei kyllä pahemmin mikään laite tykkää. Ne ovat suurimmalla kuorimituksella kun virrat kytketään päälle. Standby-kytkin ei varsinaisesti asiaa mitenkään muuta: Se on vaan yksi kytkin lisää muiden joukkoon
Näitä standby-ratkaisujahan on toki muitakin kuin van B+ jännitteen katkaiseminen pois. Monet (ei Fender kopio) vahvistimet yksinkertaisesti mykistävät signaalitien, usein vaan oikosulkemalla signaalitien maihin tai vaikkapa kytkemällä vaiheenkääntäjän lähdöt ristiin. Nämä ratkaisut eivät toiminnallisesti tee yhtään mitään muuta. Eivät yhtään mitään muuta.
Pari hieman järkevämpääkin ratkaisua on: Pentodiputkista voidaan esimerkiksi kytkeä screen -hilan jännite pois, jolloin putki mykistyy. Kytkin joutuu toki käsittelemään yhä useita satoja votteja tasajännitettä, mutta ainakin se virtapiikki pienenee hieman. Siis edes hieman luotettavampi ratkaisu kuin katkaista B+. Putkien käyttöikähän ei luonnollisesti siitä sen kummemmin kasva. Mutta niin kuin sanoin, idea onkin vaan mykistää se vahvistin, ei sen enempää.
Toinen vaihtoehto on avata katodipiiri. Ratkaisuna se on kyllä lähes yhtä huono kuin B+ katkominen (johtaa katodin myrkyttymiseen) mutta jännitteet ja virrat ovat rutkasti pienempiä ja kytkimen kuormitus lähes olematon verrattuna B+ jännitteen ohjaamiseen. Jos katodilla pidetään pientä virtaa (esim. korvaat oikosuljetun katodin 100K vastuksella) niin putki myös kestää pidempään. Täyden mykistyksen takaamiseksi tosin tulee silloin mykistää myös signaalitie.
Jossain nykyaikaisessa vahvistimessa voi olla MOSFET puolijohdekytkin katodeilla. Sitä pystyy ohjaamaan jollain muutaman voltin jännitteellä ja lähes olemattomalla virralla eli MOSFET:tia ohjataan kytkimellä, ja kytkimeksi kelpaa nyt mikä tahansa halpisrimpula. Jos tohon setuppiin yhdistetään vielä piiri joka vaikka tarkkailee putkien virtoja voidaan putket vaikka pakko-ohjata sammuksiin jos virta kasvaa liian suureksi (esim. hajonnut putki). TÄLLAISILLA standby-järjestelyillä voidaan jo oikeasti saada jotain aikaseksikin vahvistimen luotettavuuden ja käyttöiän parantamiseksi.
Ovat vaan aika harvinaisia. Koska puolijohde. Koska verrattain monimutkaisuutta, ja apinat ei tajuu tai osaa matkia muuta kuin yksinkertaisimpia asioita.
Miksi sellainen sitten yleensä on? Luulisi, että valmistajatkin säästäisivät kustannuksissa kun ei tarvitsisi laittaa sitä vahvistimeen.
Ihmiset kun luulevat sen olevan oikeasti tosi, tosi oleellinen ominaisuus. Vahvistimenhan on siis pakko olla jotenkin "halppis", jos moinen ominaisuus jätetään pois. Helpompaa lisätä halpa turhake tuotteeseen, kuin menettää kaupat koska turhaketta ei ole.
Fiksumpi voisi ihmetellä miksi esmes AC30:n "tarvittiin" kyseinen ominaisuus vasta muutamien vuoisikymmenien jälkeen, ja mitä järkeä oli, kun vahvistimesta tuli sen myötä epäluotettava ja altis hajoamiselle.
----
Bassolla voi tosiaan herkemmin rikkoa kitaran taajuusalueelle suunnitellun kaiuttimen jos basisti on yrittänyt repiä laitteesta isosti irti niitä samoja matalia bassotaajuuksia mitä bassokaiuttimista saadaan mm. kotelosuunnittelun avulla ulos.
Jep. Sen kaiuttimen kartion täytyy liikkua suurempi matka mitä matalampaa taajuutta toistetaan. Siksi sen kaiuttimen suorituskyky ja etenkin "tehon kesto" on ihan eri matalilla kuin korkeilla taajuuksilla. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
