| Aihe: Millaisia kitaran mikkejä porukat tykkää käyttää? | |
|---|
 Metalkallo
16.04.2017 22:20:47 (muokattu 17.04.2017 13:55:05) | |
|
Päätin tekaista ketjun jossa voi kertoa mitä ja millaisia mikkejä käyttää kitarassaan ja miksi? Mikä kitaramikki on mieleesi eniten? Mikä mikki on toiminut parhaiten missäkin kitarassa?
Itse on tullut peuhattua mikkien kanssa jonkin verran, lähinnä magneettien kanssa kun niitä vaihdellut ja kokeillut kuinka ne muuttaa soundia. Nykyään löysin itse omaan Tokai SG:n sopivaksi S. Duncanin Seth Lover tallaversion alnico 5 magneetilla, ja Tokain oman MK4 kaulamikin myöskin alnico 5 magneetilla.
Tuo Tokai MK4 ei ole mikään parhain mikki, mutta toimii jonkin verran paremmin alnico 5 magneetilla kuin siinä yleensä olevalla keraamisella. Alnico 5 taas antaa kivasti potkua Seth Loveriin ja mikki tuntuu todella smoothilta ja raivokkaalta muttei liian. Alnico 5 taitaa tuoda tuossa paljon esiin sitä niin sanottua dynaamisuutta, kun tuolla magneetilla Sethillä soitettaessa täytyy olla tarkempana virheiden osalta ja tuntuma tuntuu olevan suht herkkä, mutta tuolla tavoin myös soitto paranee tietty. Hyvä rokki ja kevyt metalli mikki SG:n tallaan, ainakin mulle.
Omassa Fenderin stratossa on Fenderin omat Texas Special mikit jotka toimii ihan kivasti tuossa american special mallissa. Nuo mikit kuulostaa mun mielestä siltä miltä straton kuuluu kuulostaakin. Tallamikissä on muutama kierros enemmän potkua ja olen ollut ihan tyytyväinen siihen kyllä. Mun mielestä nuo speciaalit stratossa on vähän kuin Duncanin Jazz/JB setti eli monet tyylit onnistuu niillä.
Vähemmän on nykyään enemmän |
|
Sentient ja nazgul. Toimii paremmin kuin muut testatut.
Kappale on kuin tulkitsijansa. Yleensä vähän vajaa. |
|
Alnico 5 on toiminu ittelle. Tossa on neljä kitaraa joihin oon rullannu mikit itte, kolmessa on samanlaiset about 12kohm humpparit A5 magneetilla, kahdessa kaulamikin puolitus. Telessä neodyymimagneetit.
Myös yhet jazz basson mikit ja P90-setin oon kääminy, niistä ei osaa oikeen sanoo mitään ku bassomikeistä on aika vähän kokemusta ja P90-kikkareille ei oo vielä kitara kasassa. |
|
Dimarzion evo2 oli paras mahonkikepissä. Lehmuksessa on toiminut dimarzion steve morset. Siis meikän menoihin, tietty.
I am therefore leaving immediately for Nepal, where I intend to live as a goat.
Master of Teräskäsi 2016 |
|
Gibsonin Burstbucker pro lespassa oli yllättävä setti. Poisti paljon ongelmia liiasta botnesta soundissa ja lisäsi huomattavasti helinä-keijua soundiin JB/Jazz yhdistelmään verrattuna.
Lelut kallistuu - äijät rapistuu |
|
Gibson T-top on hyvä kaulamikki minun makuuni humbucker kitaraan. Ei ole muhjua vaan rapsakka ja erotteleva. Iso ero jos ajattelee vaikka SG:tä jossa 490N vakiona. |
 iec
17.04.2017 09:04:11 (muokattu 17.04.2017 09:11:38) | |
|
Mulla on toiminut mainiosti humppareista tallassa Seymour Duncan JB ja kaulamikkinä Jazz. Näistä kokemusta jo kahden kitaran osalta. Mikeistä löytyy riittävästi kirkkautta ja Alnico 5-magneetit tuovat ryhtiä bassoalueelle, joten soundi ei mene tumpuksi.
Tämä parivaljakko on toimiva cleanistä Heviin saakka ja näyttääpä sillä onnistuvan metallikin. Ei tämä yhdistelmä ole suotta Seymour Duncanin myydyin humbucker-yhdistelmä. Kannattaa ostaa suoraan Hotrodded Set-pakettina, jolloin saa hieman halvemmalla kuin erikseen ostettuna.
Edit: Joo tosiaan myös Guitarfreakin mainitsema Gibsonin Burstbucker Pro -setti on hyvä. Nyanssieroja löytyy JB/Jazziin verrattuna, mutta kumpikin toimii mun soitossa hyvin. (En ole kyllä 100% varma että mun 2007 Gibsonissa oli Burstbucker Pro mikit kun en koskaan irrottanut ja katsonut. Teknisten tietojen perusteella piti kyllä olla.)
Tieto lisää tuskaa ja turha tieto turhaa tuskaa...Ja niin päin pois... |
|
En ole edelleenkään vaihtanut mikkejä kitaraan, mutta olen sitä mahdollisuutta pohtinut parikin kertaa. Pisimpään olen soittanut Gibsonin T498 ja N490 mikeillä, jotka ovat minulle mieleiset ja niiden yleissoundi on lämmin ja voimakas botne. N490 kaulassa on Alnico II magneeteilla ja sen ominaisuus on liiallinen basso eli menee helposti alapäästään tukkoon, mutta siihen toi ratkaisun laskea mikki reilusti alas ihan sinne mikkikehyksen tasolle ja jopa alemmas. Ennen kuin keksin säätää mikkiä alemmas, harkitsin jopa sen vaihtamista tukkoisuuden takia, mutta olen päätynyt pitämään tuon maanmainion mikkiparin. Jos olisin vaihtanut mikit tai jos joskus ne vaihdan tähän kitaraan, niin Seymour Duncanin antiikki setti kiinnostaisi (se on vähän kallis, mutta kerran soitin sellaisella ja se on kyllä minulle mieleen).
Yamaha SA2200 kitarassa on Yamahan itsensä valmistamat mikit joista en tiedä muuta kuin, että ne ovat molemmat Alnico 5 magneeteilla. Tykkään niistä enkä ole edes harkinnut vaihtavani niitä. Mulla on semmoinen tuntuma, että ne muistuttavat Gibsonin 57 mikkejä myös soundiltaan. No ne eivät ole kovin kuumat, mutta yleissointi on vähän kirkkaampi kuin T498 ja N490 parissa. Isoin ero on kaulamiksissä, joka ehkä Alnico 5 magneettien ansiosta on soinnitltaan avonaisempi eikä mene alapäästään tukkoon, vaikka olisi vähän lähemmäs kieliä säädetty. Nämä mikit välittävät mielestäni hyvin tuon kitaran kesyttömän rocknrollin.
Tällä hetkellä mun suosikki on Ibanez super58 jotka on nähdäkseni alnico 3 magneeteilla(oikeasti nämä on kuulemma Maxxonin valmistamat). Olen tätä mikkiä soittanut kahdessa erilaisessa kitarassa (Ibanez FG100 joka on jazzloota sekä Ibanez AR300 joka lankku ja sustainhirmu) ja siinä on omaperäinen ja tunnistettava soundinsa. Soinniltaan se on samaan aikaan treblekäs (ominaisuus korostuu varsinkin AR300 kitarassa jossa on messinkiosia lisäämässä sustainia), mutta silti huomio kiinnittyy keskialueeseen joka on aika ovelan kuuloinen.... en osaa oikein kuvailla sitä. Nämä mikit on kuumat ja jopa Gibson T498 jälkeen pitää vahvarista tiputtaa vähän gainia tai vaihtoehtoisesti pakittaa kitaran volaa. Tuossa ibanez FG100 kitarassa nämä toimii todella hyvin kun siinä on vielä ebentalla joka kesyttää vielä lisää sitä treblekkyyttä. Nää on hyvin pitkälle mun suosikit tällä hetkellä. Mietin jopa hetken laittavani LesPauliin tällaiset, mutta hylkäsin ajatuksen kun minusta on hyvä että kaikki kitarat on vähän erilaisia..... siis minulla.
Minulla on vähän semmoinen romanttinen ajatus, että valmistaja on ajatellut jotakin valitessaan tai valmistaessaan mikrofonit kitaraansa ja olen myös siksi vähän haluton alkuperäisiä mikkejä vaihtamaan. Mutta uskon kyllä ja nykyään tiedänkin, että mikeillä voi muokata paljon kitaran soundia (vähän niinkuin kaiuttimella vahvistimen soundia) ja vaihtaisin kyllä mikit ihan surutta jos mulla jossakin kitarassa olisi huonot mikit.
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka |
 Gabe
17.04.2017 11:16:34 | |
|
Lollar J-Street, parhautta Esquireen!
"Good music comes out of people playing together, knowing what they want to do and going for it. You have to sweat over it and bug it to death. You can't do it by pushing buttons and watching a TV screen." |
|
Gibson 57 ja Tesla opus 1 humpparit ovat olleet eniten mieleisiä toistaiseksi. En osaa oikein selittää miksi, kuulostaa ja tuntuu hyvältä.
Sattumallakin on varmasti osuutta asiaan, että tälläisiin valintoihin päädyin. Paljon hyviä ja ehkä parempiakin mikkejä on todennäköisesti pilvin pimein, mutta tämä riittää, toistaiseksi....hyvä vaan kun ei tiedä liikaa.
Kevyen luokan kitaristi, raskain soitin ukelele |
|
hallu:
Tällä hetkellä mun suosikki on Ibanez super58 jotka on nähdäkseni alnico 3 magneeteilla(oikeasti nämä on kuulemma Maxxonin valmistamat). Olen tätä mikkiä soittanut kahdessa erilaisessa kitarassa (Ibanez FG100 joka on jazzloota sekä Ibanez AR300 joka lankku ja sustainhirmu) ja siinä on omaperäinen ja tunnistettava soundinsa. Soinniltaan se on samaan aikaan treblekäs (ominaisuus korostuu varsinkin AR300 kitarassa jossa on messinkiosia lisäämässä sustainia), mutta silti huomio kiinnittyy keskialueeseen joka on aika ovelan kuuloinen.... en osaa oikein kuvailla sitä. Nämä mikit on kuumat ja jopa Gibson T498 jälkeen pitää vahvarista tiputtaa vähän gainia tai vaihtoehtoisesti pakittaa kitaran volaa. Tuossa ibanez FG100 kitarassa nämä toimii todella hyvin kun siinä on vielä ebentalla joka kesyttää vielä lisää sitä treblekkyyttä. Nää on hyvin pitkälle mun suosikit tällä hetkellä. Mietin jopa hetken laittavani LesPauliin tällaiset, mutta hylkäsin ajatuksen kun minusta on hyvä että kaikki kitarat on vähän erilaisia..... siis minulla.
Super 58:t ovat kyllä varsin mainiot mikit. Itsellä ne on Roadstar RS1000 -kitarassa (-83) ja taipuvat kyllä varsin monenlaiseen menoon, vaikka viime aikoina on tullutkin ko. kepillä lähinnä rock/metallijuttuja soiteltua. Toiset Ibanezin mikit löytyy AR2619 Prestigestä, jossa Super 80:t kiinni. Ovat puolitusten ansiosta jonkin verran monipuolisemmat, ja kokonaissoundiltaan kenties vähän sivistyneemmät. Todella hyvät nekin mun mielestä, vaikka uusiotuotantomallit ovat saaneet kovaakin kritiikkiä tällä foorumilla.
Angst-maailmassa elävä cyberpunikki, abstraktin kapitalistin vastustaja. |
|
Keraaminen tallamikki ja AlNiCo 2 tai 5 kaulaan, pitkään ajattelin, että AlNiCo 5 ois paras kaulamikki magneetti mutta kun Gibson kävi kädessä ni AlNiCo 2 teki lähtemättömän vaikutuksen. Esim Gibson 490r ja SD Black Winter toimii settinä hienosti, todella smooth clean ja lead soundi kaulasta ja överisärömättö tallasta.
Jackson-mies |
|
Omaan korvaan P-90 on loppupeleissä sittenkin se kaikkein eniten tyydytystä tuottava, hurinoista huolimatta. Merkillä ei niin kauhean väliä, Gibsonin omat ovat olleet ihan ok, samoin monet muut. Tällä hetkellä Lesparissa on käsittääkseni kiinni Duncanin Antiquity -sarjan Pysikymppiset, ja hyvältähän tuo kuulostaa.
"Get some better tone and youre there - volume you dont need." - Scotty Moore Jeff Beckille |
 dr_solo666
18.04.2017 09:11:10 (muokattu 18.04.2017 09:12:10) | |
|
Telessä Quarter Pound setti, LTD Phoenixissa Custom 5 tallassa ja Jazz, omatekeleessä Pearly Gates ja Jazz ja Stratossa SSL1-setti. Aika Duncan-painotteinen ja aika pitkälti set and forget. Ei ole lähivuosina tullut vaihdettua.
You can always give up on life and become a drummer. |
|
Jeszse: Alnico 5 on toiminu ittelle. Tossa on neljä kitaraa joihin oon rullannu mikit itte, kolmessa on samanlaiset about 12kohm humpparit A5 magneetilla, kahdessa kaulamikin puolitus. Telessä neodyymimagneetit.
Myös yhet jazz basson mikit ja P90-setin oon kääminy, niistä ei osaa oikeen sanoo mitään ku bassomikeistä on aika vähän kokemusta ja P90-kikkareille ei oo vielä kitara kasassa.
Haluatko kertoa jotain kotivinkkejä mikkien käämimiseen? Kasettinauhurillako vetelet vai ihan käämimiskoneella? StewMac näyttäisi myyvän ko. kapinetta ei ihan hirveää hintaan jos ahkerasti haluaa käämiä.
Huom! Obs! Ylläoleva kirjoitus sisältää mielipiteen. |
|
Värin takia niitä tullut vaihdettua. Enpä ole mitään ääneen vaikuttavaa huomannut. Vihreät mikit on kivat. |
|
tuskiz: Haluatko kertoa jotain kotivinkkejä mikkien käämimiseen? Kasettinauhurillako vetelet vai ihan käämimiskoneella? StewMac näyttäisi myyvän ko. kapinetta ei ihan hirveää hintaan jos ahkerasti haluaa käämiä.
Helppo ja halpa rakentaa itselle moinen kone... Tarvitaan vaan moottori, sille ohjauselektroniikka, katkaisin ja esim. Kierroslukumittari. Jos haluaa alkaa hifistelemään, niin pistää vaikkapa arduinon siihen perään ja saapi helposti ja vaivattomasti tietyn määrän käämilankaa kelalle ilman, että pitää itse olla katkomassa oikeassa kohtaa virtoja moottorilta.
I am therefore leaving immediately for Nepal, where I intend to live as a goat.
Master of Teräskäsi 2016 |
|
Itse olen pitänyt Lundgrenin M6 mikistä raskaammassa metallissa (kitarana Jackson DKMGT). Se erottelee todella hyvin, vaikka säröä olisi hieman enemmän (ei kuitenkaan liikaa). Loppujen lopuksi ei ole tuhottoman kuuma mikki, mikä sinänsä yllättikin, että se sitten istui niin hyvin omaan soittoon.
Samoin Alexi Laihon EMG sigu sillä boosterilla on sellaista kivan kuivaa, rapeaa ja leikkaavaa, mutta ei ihan kaikkeen soitantaan. Vähän kuin parempi versio EMG81:stä ja säätövaraa sillä EQ/boosterilla.
Tämän lisäksi tummempisointissa kitaroissa (tokain lespa) pitänyt Duncanin JB:stä, kun tuo vähän lisää kirkkautta siihen soundiin. Kirkassoundisiin kitaroihin ei omaan korvaan istunut niin hyvin.
EMG81 - ei niinkään huippu, mutta aina kuulostaa perusvarmalta ja samalta. Leikkaavaa ja erottelevaa. Hyvä parannus aina ollut halvempiin kitaroihin, joissa stock mikit.
Ps. yllättäen siis en soita muuta kuin säröllä.
"Human beings, who are almost unique in having the ability to learn from the experience of others, are also remarkable for their apparent disinclination to do so." |
|
Tokain LP:ssä takana Seth Lover, keskellä ja edessä '59. Juu on kolmemikkinen. Kaikissa puolitus. Tokain V:ssä '59-setti. |
|
Durty: Tokain LP:ssä takana Seth Lover, keskellä ja edessä '59. Juu on kolmemikkinen. Kaikissa puolitus. Tokain V:ssä '59-setti.
Seth on kyllä jees, mutta mites sulla, onko tuo 59 hieman voimakkaamman kuuloinen, kun senhän pitäisi olla hiukan voimakkaampi kuin Sethin? Ainakin itse huomasin silloin kun mulla oli Seth tallassa ja 59 kaulassa LP:ssä?
Seth Lover kaulassa on kyllä mahtavan smoothi ja mukava.
Vähemmän on nykyään enemmän |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
