| Aihe: Oletko tyytyväinen kitarakamoihisi? | |
|---|
|
Joku sanoi joskus jossain, että tyytyväisyys tappaa kehittymisen. Tai jotain.
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet." | |
LaMotta: Joku sanoi joskus jossain, että tyytyväisyys tappaa kehittymisen. Tai jotain.
Jos kaikki on hyvin ei oo tarvetta kehittyä...
Lelut kallistuu - äijät rapistuu | |
Guitarfreak: Jos kaikki on hyvin ei oo tarvetta kehittyä...
Jos on kamoihin tyytyväinen, voi keskittyä soittamiseen eikä tarvitse kehittää olemattomia ongelmia kamoista.
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka |  Jucciz
20.03.2017 21:11:17 (muokattu 20.03.2017 21:11:39) | |
|
LaMotta: Joku sanoi joskus jossain, että tyytyväisyys tappaa kehittymisen. Tai jotain.
Kuulemani versio on "kehitys loppuu tyytyväisyyteen".
Toisaalta. Mää oon kyllä ollut hyvin pitkälti aina tyytyväinen kamoihini sen jälkeen kun pääsin, sanotaan... kahdesta ekasta sähkökitarastani eroon (Peavey Predator -stratokopio sekä Jackson PS-4). Syy vaihtoon/laajentamiseen on ollut siitä eteenpäin vain uteliaisuus sekä halu kokeilla jotain muuta - ei se, etteikö vanhoillakin olisi voinut aivan hyvin vetää. | |
Tuo tyytyväisyys liittyy kamoihin, ei soittamiseen. :)
Vähemmän on nykyään enemmän | |
hallu: Jos on kamoihin tyytyväinen, voi keskittyä soittamiseen eikä tarvitse kehittää olemattomia ongelmia kamoista.
Tämä on viimeinen totuus!
Jucciz: Mää oon kyllä ollut hyvin pitkälti aina tyytyväinen kamoihini sen jälkeen kun pääsin, sanotaan... kahdesta ekasta sähkökitarastani eroon (Peavey Predator -stratokopio sekä Jackson PS-4). Syy vaihtoon/laajentamiseen on ollut siitä eteenpäin vain uteliaisuus sekä halu kokeilla jotain muuta - ei se, etteikö vanhoillakin olisi voinut aivan hyvin vetää.
Mie oon kans ihan uteliaisuuttani kierrättäny kitaroita jo itseasias useampia kymmeniä. Esp, Fender ja PRS on vielä näitä isojs puljuja semmosia minkä tuotoksia ei oo kotona käyny joista ei tällä hetkellä ainakaan Esp ja Fender edes järin kiinnosta.
Jackson-mies |  Guitarfreak
20.03.2017 21:49:03 (muokattu 20.03.2017 21:51:44) | |
|
hallu: Jos on kamoihin tyytyväinen, voi keskittyä soittamiseen eikä tarvitse kehittää olemattomia ongelmia kamoista.
Muttapa... sähkökitaran ilmaisuun kuuluu erottamattomana nuo ympäröivät kamat... eihän se itse kitara varsinaisesti soi... sekin on kehittymistä kun etsii niitä omia ilmaisumuotoja. Sitten se fyysinen tekeminen jolla sen signaalitien ensikosketuksen saa mahdollisimman optimoiduksi niin se on kaiketi sitä soittamaan opetteluksi sanottua toimintaa :D treenataanko tässä motoriikkaa, oman sisäisen ilmaisun vahvistamista vai aiemmin tehtyjen juttujen kautta sitä itseilmaisua?
Lelut kallistuu - äijät rapistuu | |
Jucciz: Tää se ehdottomasti yleisin merkitys on.
Ahem: http://www.dictionary.com/browse/dissing
Disrespect on yleisin merkitys. Ellei terävästi viiltävä sarkasmin katanasi heilahtanut juuri ja juuri hattuni yläpuolella.
kohta alkaa kalman tanssi... | |
Guitarfreak: sekin on kehittymistä kun etsii niitä omia ilmaisumuotoja.
Onko siis tärkeämpää "kehittyä" etsimällä aina vain uusia ilmaisumuotoja, sen sijaan että keskittyisi ilmaisemaan itseään hyväksi havaitsemillaan keinoilla?
En ole musiikin asiantuntija. | Guitarfreak
21.03.2017 07:38:37 (muokattu 21.03.2017 07:40:14) | |
|
Kefiiri: Onko siis tärkeämpää "kehittyä" etsimällä aina vain uusia ilmaisumuotoja, sen sijaan että keskittyisi ilmaisemaan itseään hyväksi havaitsemillaan keinoilla?
Se riippuu omista prioriteeteista :) Liikutaan kuitenkin niin henkilökohtaisten asioiden äärellä että varsinaista yleispätevää totuutta absoluuttisesta oikeasta ja absoluuttisesta väärästä on melko vaikeaa asettaa.
Lelut kallistuu - äijät rapistuu | |
Tuskin koskaan voi olla täysin tyytyväinen mutta siinä huulilla on kiva pyöriä. Yleensä just kun toteaa, että kaikki on vihdoin hyvin, niin alkaa kaikkein kamalin kamarumba ikinä. Tai jos ajattelee, että tämä kitara on ehdoton pitopeli, niin aivot sanoo heti, että mitä jos sittenkin... Tai sitten mun aivot on yhdet mulukut. | |
Korkkihan tunnetusti tuoksahtaa erilaiselta eri kohdilta nuuskutettuna, lähempänä pintaa ollut alapinta on tietty aromirikkain, kaulan kylkeä vasten puristunut on hieman viipyvämpi, sivistynyt, hieman etäinen...pöh, sanoi alan mies, kierrekorkki auki, lasti naamariin, noon rosentit ku ratkasoo...
Pelimanni pizzerian nurkasta päivää... | |
Olen täysin tyytyväinen kamoihin. Haluanko lisää uusia kamoja silti? Abso-fucking-lutely!
"Human beings, who are almost unique in having the ability to learn from the experience of others, are also remarkable for their apparent disinclination to do so." | |
Olen tällä haavaa äärimmäisen tyytyväinen. Omaan makuun kitaroiden lakipiste on saavutettu PRS:n kitaralla ja treenikämpällä 100W möröt vaihtui ensin 60 wattiseen ja siitä taas 20 wattiseen. Pedaalikasa on siirtynyt pedaalilaudasta hyllylle ja parilla efektillä tulee toimeen.
Bassohommissakin on nyt ekaa kertaa huippuluokan vehkeet Ampegin jenkkipinolla ja 80-luvun Warwick streamerilla.
Soittimia on saanut myös myytyä eteenpäin hyvin ja tavoite on valtaosasta luopuakin. Ei ole vehkeistä enää kiinni, vaan ihan omista näpeistä. | |
Olen varsin tyytyväinen. Kitaroita on ehkä pari liikaakin, joten ne poistoon kunhan kerkeän. 12 kitaraa jos jätän, niin pärjäisin vielä paljon vähemmälläkin, mutta miksi pitäisi, koska kaikki kyseiset kitarat ovat varsin erilaisia keskenään: on stratoa ja on teleä, on puoliakustinen, löytyy superstratoja eri vireissä, pari keskenään erityyppistä seiskaa ja yksi kasi.
Vahvistimena (harjoitteluun ja nauhoittamiseen) käytän nykyään melkein pelkästään S-Gearia eli tietokoneelle ladattavaa softaa (samalla sekä stand alone että DAW-plugari), joten pari putkivahvistinta päätynee niin ikään kiertoon. Mesa Boogie Stiletto todennäköisesti kuitenkin jää ja Two Notes Torpedo Live sen kaveriksi. Vielä yksi mistä en luovu: Roland GR-55 -kitarasyntetisaattori.
Muutenkin olen tyytyväinen kotistudioni varustukseen: bassokamoihin, sähkörumpuihin (joilla soitan Ezdrummeria MIDI:llä), kiippariin, laulumikkeihin, äänikorttiin (6i6), PA-kamoihin jne.
Tosin taidan kokeilla käyttää S-Gearia myös bassokamoina, täytyy vain hankkia Ownhammerilta pari bassokaappimallinnosta. Lisäksi olen kuullut että S-Gearia voi käyttää myös lauluefektinä, joten ehkäpä myös VoiceWorks joutanee kiertoon.
No läppärin voisi päivittää tehokkaampaan. Kyllä, tässä yhteydessä pidän sitä kitarakamana, vieläpä itselleni hyvin keskeisenä sellaisena. Toki siinä pyörii myös muuta studiosoftaa, kuten Cubase ja Ezdrummer. Joku hyvä kompura-plugari pitäisi vielä hankkia masteroinnin tueksi, ainakin. Ylipäätäänkin uskon, että tulevat hankintani ovat enemmänkin softaa kuin hardwarea.
"Satan represents man as just another animal, sometimes better, more often worse than those that walk on all-fours." | |
Semi.. Mesa ois kiva, mutta enhän mä oo edes kitaristi. Blackstar HT5R toimii erittäin jees. Kaks sähkistä millä biisejä teen, tai toinen oikeestaan roikkuu koristeena. Akkari sais olla parempi! Mutta ajaa asiansa eikä tarvii ressailla liikoja reissussa.. Bassokamat kuosiss vaikkei rantista ookkaan. Rummut vois olla kaikki mesh padeilla vaan kyllä noilla demottelee. Ainut ois uus läppäri. Mutta kitaroista kai täällä jauhettiin.
What's yours?! | |
Kefiiri: Onko siis tärkeämpää "kehittyä" etsimällä aina vain uusia ilmaisumuotoja, sen sijaan että keskittyisi ilmaisemaan itseään hyväksi havaitsemillaan keinoilla?
Ei välttämättä ole jos on löytänyt sen oman juttunsa, vaikka niistä voikin viisastua ja löytää uusia asioita mistä pitää. Itse ajattelin laajentaa koskettimien ja vst-instrumenttien puolelle sinfoniaorkesterin soittimien, syntetisaattoreiden ja kaiken näköisten ihmeellisten instrumenttien muodossa. Lähinnä koska bänditoiminta vaatii sitä tällä hetkellä, jotta päästään tuotantopuolessa paremmalle tasolle.
Tästä tullaankin siihen millä tavalla erilaiset tilanteet ajavat ostamaan lisää ja eri tyyppisiä laitteita.
TO THE STARS!!! |  Jukka Häikiö
21.03.2017 19:40:51 (muokattu 21.03.2017 20:13:48) | |
|
Juu, sangen tyytyväinen, kaikkee on, eikä liikaa, tosin eilen pitkästä aikaa tuli ostettua vahvistin (edellisen kerran näin on tapahtunut noin 2 vuotta sitten).
Tämän hetkiset kitarakamat:
Kepit:
Aurora Tele, Astala Telemaster
Vaffarit:
Metropoulos 2203+Chief 212 os cab. Morgan DL50 nuppi (tuo eilinen ostos) siinä Swanson 112 os cab.
Laudassa:
Polytune, Micro amp, RetroSonic Compressor, Gurus Sexy drive, MXR Phase90, MP Mellow yellow, Vox hw wah, MXR Carbon copy, Analog man chorus.
Kotihiekkalaatikko:
Uraltone jr 3.0, Gurus: Double decker/Optivalve/Echosex, polytune Ditto Looper.
Akkarit:
Martin HD-28, Guild F-50 Traditional.
Oli muuten ihan eka kerta kun on tullut listattua kaikki. Vähemmälläkin pärjäis, tuon kamamäärän vois vielä puolittaa, niin ois vaan oleellinen, mut kyllä nää voi ihan hyväksyä.
E: Kyllä kamarumbassa leijuu aina vaaran merkit ilmassa, jos on vähänkään taipumusta, solivieteri lipee lapasesta nopsempaan kuin kerkee elefanttia tavuttamaan, kohtalonveljet kyllä tietää...
Sillees kannattaa kyllä ajatuksen kanssa ostella, kun minkään myyminen ei kovin nopsaa ole tänäpänä. Joku vuosi takaperin pystyi aika surutta ostamaan ja testaamaan kaikenlaista, kun siitä kohtuu ajassa pääsi eroon, jos ei napannut.
Onhan tää tällaista "aikuisten poikien hiekkalaatikkoa". Toi eilinenkin ostos menee huomenna modattavaksi, kun ei ollut "tone" ihan sitä mitä haettiin, mut eipä siinä, kohta on, kun perus lähtökohta on hollillaan,
se näissä simppeleissä one-channel p to p vehkeissä on hyvä puoli.
Pelimanni pizzerian nurkasta päivää... | |
Jukka Häikiö: Juu, sangen tyytyväinen, kaikkee on, eikä liikaa, tosin eilen pitkästä aikaa tuli ostettua vahvistin (edellisen kerran näin on tapahtunut noin 2 vuotta sitten).
Tämän hetkiset kitarakamat:
Kepit:
Aurora Tele, Astala Telemaster
Vaffarit:
Metropoulos 2203+Chief 212 os cab. Morgan DL50 nuppi (tuo eilinen ostos) siinä Swanson 112 os cab.
Laudassa:
Polytune, Micro amp, RetroSonic Compressor, Gurus Sexy drive, MXR Phase90, MP Mellow yellow, Vox hw wah, MXR Carbon copy, Analog man chorus.
Kotihiekkalaatikko:
Uraltone jr 3.0, Gurus: Double decker/Optivalve/Echosex, polytune Ditto Looper.
Akkarit:
Martin HD-28, Guild F-50 Traditional.
Oli muuten ihan eka kerta kun on tullut listattua kaikki. Vähemmälläkin pärjäis, tuon kamamäärän vois vielä puolittaa, niin ois vaan oleellinen, mut kyllä nää voi ihan hyväksyä.
E: Kyllä kamarumbassa leijuu aina vaaran merkit ilmassa, jos on vähänkään taipumusta, solivieteri lipee lapasesta nopsempaan kuin kerkee elefanttia tavuttamaan, kohtalonveljet kyllä tietää...
Sillees kannattaa kyllä ajatuksen kanssa ostella, kun minkään myyminen ei kovin nopsaa ole tänäpänä. Joku vuosi takaperin pystyi aika surutta ostamaan ja testaamaan kaikenlaista, kun siitä kohtuu ajassa pääsi eroon, jos ei napannut.
Onhan tää tällaista "aikuisten poikien hiekkalaatikkoa". Toi eilinenkin ostos menee huomenna modattavaksi, kun ei ollut "tone" ihan sitä mitä haettiin, mut eipä siinä, kohta on, kun perus lähtökohta on hollillaan,
se näissä simppeleissä one-channel p to p vehkeissä on hyvä puoli.
Mun mielestä sulla on erittäin harkitun oloinen ja maltillinen kattaus joka on huippulaadukas tokkopa siitä pystyy ainakaan parantamaan mitenkään.
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka | |
Olen tullut siihen tulokseen, että näin makkarisoittajana tulee aika vähällä toimeen kun oikeasti opettelee ottamaan kaiken irti siitä mitä omistaa. Toki jokainen ostakoon juuri niin vähän tai paljon kuin mieli tekee. Tällä hetkellä tulen vallan mainiosti toimeen Les Paulillani, jota soittelen BIAS FX:n kautta kuulokkeiden läpi. Sigmalla saa sitten hoidettua sen vähän mitä akkaria tulee soiteltua. Muutama pedaali ja Blackstarin kombo pyörii nurkissa mutta harvoin tulee käytettyä kun mielestäni tuosta BIASista saa ihan tarpeeksi kaikkea irti.
Kyllähän sitä varmasti tulee vielä joksus (lähi)tulevaisuudessakin jonkin roippeen hankkimiseen hairahduttua, mutta noilla pärjäisi vallan mainiosti. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
