| Aihe: Kielet rämisevät, mikä neuvoksi | |
|---|
|
hallu: Minä editoin nuo omat viestini pois sekoittamasta pakkaa. Asia on nimittäin niin, että aloittelija kysyi neuvoa mitä tehdä mielestäni aika itsestään selvässä tilanteessa. En arvannut että tästä sukeutuu tämmöinen vääntö ja siksi ajattelin, että nuo turhat ohjeet on parasta siivota pois sotkemasta. Tänne jäi kuitenkin yksi hyvä neuvo eli viedä kitara huoltoon.
Nää on vähän semmoisia juttuja jotka jokainen voi kokeilla ihan itse ja löytää oma totuutensa. Minä olen kokeillut ja löytänyt nyt on teidän vuoro. Sinä olet jo kuvat piirtänyt joten olet hyvällä alulla. Nyt vaan kuusiolokomeisseli käteen ja kaulaa ruuvaamaan, kyllä sä ton arvoituksen pystyt ratkaisemaan kun sen on sinua tyhmemmätkin selvittäneet.
Ei tuossa originaalissa ohjeessasi oikein vieläkään ole järkeä. Mielestäni ns. keskivertokitara käyttäytyy kuten tapahtuu jäsen Lupan kuvassa B. Jos jotain hyppyreitä ilmenee, niin ammattilainenkin saa olla aika "fakiiri" jotta tilanne helpottuu, eikä pelkkä kaularaudan säätömutterin veivaaminen auta. Ihan varmasti on kitaroita joissa kaula ei käyttäydy koko matkalta säännönmukaisesti, mutta ne lienevät ns. "paskana".
Jokaisella on oikeus kieltäytyä aikuisten kitaroista. | |
BugBadWolf: Piirrä vielä se D. Aseta siihen vähän kaulakulmaa, ts kaula ja lankku eivät ole suorassa linjassa toisiinsa nähden vaan kaula lähtee vähän alaspäin. Sitten lisää mielessäsi vähän vetoa ja katso kuinka käy.
hmm... en nyt heti näe miten tilanne muuttuu. Noihin kuviinhan voi kaikkiin vaihtaa vinossakin olevan lankun eikä tilanne mielestäni miksikään muutu. Pystytkö itse piirtämään jonkinlaisen kuvan josta ero selviäisi? | |
Varmaan tässä nyt haetaan sellaista ajatusta että tämä lapaan tullut lisäveto aiheuttaa saman reaktion kuin vaikkapa jousipyssyssä, kaula näin ollen menisi notkolle (painuu siis alas) siitä kohtaa missä on kahden kiinnityspisteen keskikohta, eli juurikin tuon 12. nauhan kohdilta. Tiiä sitten miten käytännössä.
En missään nimessä allekirjoita ylläolevaa tekstiä. | |
zedder: Ei tuossa originaalissa ohjeessasi oikein vieläkään ole järkeä. Mielestäni ns. keskivertokitara käyttäytyy kuten tapahtuu jäsen Lupan kuvassa B. Jos jotain hyppyreitä ilmenee, niin ammattilainenkin saa olla aika "fakiiri" jotta tilanne helpottuu, eikä pelkkä kaularaudan säätömutterin veivaaminen auta. Ihan varmasti on kitaroita joissa kaula ei käyttäydy koko matkalta säännönmukaisesti, mutta ne lienevät ns. "paskana".
No jos et halua kiristää kaularassia paksumpaan kielisettiin vaihtaessasi, niin ole kaikin mokomin kiristämättä. Minähän editoin ne harhaiset neuvoni pois sotkemasta pakkaa. Olisiko sinunkin nyt aika jättää tämä aihe?
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka | |
hallu: No jos et halua kiristää kaularassia paksumpaan kielisettiin vaihtaessasi, niin ole kaikin mokomin kiristämättä. Minähän editoin ne harhaiset neuvoni pois sotkemasta pakkaa. Olisiko sinunkin nyt aika jättää tämä aihe?
Jaa, että olivat harhaisia neuvoja, ok.
Itsehän en näille sormille kaipaa paksumpia kieliä kiusakseni, mutta jos haluaisin, niin sitten toki säädettäisiin kaularautaa tiukemmalle.
Jokaisella on oikeus kieltäytyä aikuisten kitaroista. |  BugBadWolf
22.01.2017 00:57:29 (muokattu 22.01.2017 01:05:33) | |
|
JRantajoki:...lapaan tullut lisäveto aiheuttaa saman reaktion kuin vaikkapa jousipyssyssä, kaula näin ollen menisi notkolle (painuu siis alas) siitä kohtaa missä on kahden kiinnityspisteen keskikohta, eli juurikin tuon 12. nauhan kohdilta. Tiiä sitten miten käytännössä.
Jep. Paitsi että sellaisessa tapauksessa notkahdus kuitenkin tapahtuu kaulan irrallaan olevalla matkalla ja keskikohta olisi todennäköisemmin, vähän mallista riipuen, jossain C:n kieppeillä. Ja tuo tapahtuu ainoastaan, jos kapineessa on sitä kaulakulmaa tarpeeksi.
Se, oliko kitarassa jonkinlainen vibratalla, voi muuttaa myös tilannetta. Itse tutkisin myös asiaa ihan siltä kantilta että paksumpi kieli vaatii yksinkertasesti enemmän tilaa ja jos action on ollut matala ja ihan säristämisen rajoilla jo ohuemmillakin kielillä, se saattaa paksummilla olla liian vähän.
E: Ja kun kitaroissa on kaikenlaisia rimpuloita, koskaan ei tiedä mihin suuntaan puu itse kiskoo jne jne, emme voi muuta kuin tarjota aloittajalle ohjeeksi tutkia niin kaulan reliefin, tallan korkeuden kuin kaikki muutkin matkalle osuneet osat.
E2: Les Paul-tyypeissä voidaan pohtia toki sitäkin, että lapakulma vipuaa kaulaa myös ja pyrkii synnyttämään tuota jousipyssy-ilmiötä. Lapaa kun vedetään satulan yli suoraksi.
En usko että minun juttujani kannattaa ottaa ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D | |
luppa:...Pystytkö itse piirtämään jonkinlaisen kuvan josta ero selviäisi?
Laiskana en ;D Asiasta on jo peremmällä puhetta.
En usko että minun juttujani kannattaa ottaa ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D | |
JRantajoki: Varmaan tässä nyt haetaan sellaista ajatusta että tämä lapaan tullut lisäveto aiheuttaa saman reaktion kuin vaikkapa jousipyssyssä, kaula näin ollen menisi notkolle (painuu siis alas) siitä kohtaa missä on kahden kiinnityspisteen keskikohta, eli juurikin tuon 12. nauhan kohdilta. Tiiä sitten miten käytännössä.
Kyllähän kitaraa voi ihan jousipyssynä ajatella, ja jos satulaan ja tallaan kiinnittäisi jänteen ja vetäisi, omasta mielestäni kitara alkaisi käyttäytyä kuten tuossa kuvassani kohdassa B. Jouskari on tietysti yleensä vain eri asennossa. Runko ei taivu, ja vaikka se taipuisikin vähemmän tai enemmän, mielestäni sieltä ei silloinkaan nouse esiin mitään hyppyriä.
Niinkuin jo aikaisemminkin mainitsin kaularaudan kiristys (tai ainakin reliefin tarkistus) kuuluu tietenkin asiaan kun kieliä paksunnetaan. | |
luppa: Kyllähän kitaraa voi ihan jousipyssynä ajatella, ja jos satulaan ja tallaan kiinnittäisi jänteen ja vetäis...
...niin tilanne olisi erilainen kuin normaalisti.
Ajattele olevasi traktori kitaran tallapäässä (miksi emme pitäisi samalla vähän hauskaa? ;D). Sidomme ahteriisi kielen. Olet siis tallatraktori. Lähdet ajelemaan kohti hihnatappia. Huomaat...
Seis, perkele! Sitä toista hihnatappia.
Noin. Alat vetämään kieltä suoraksi. Vedät kielellä, mitä? Satulaako? Vain, jos lukkopalat. Vedät siis viritintä, jossa kieli on kiinni. Nyt kun kurkistat kaulan rakennetta, niin huomaat että tietynlainen rakenne siirtää lapakulman kaulan keskikohtaa alaspäin painavana voimana rakenteisiin. Veto ei siis ole yksinomaan kuvan B tapainen, vaan vetovoimia on kaikenlaisia.
Nyt heitämme keitokseen ohuen, siis pehmeän ja vain kaularaudan avulla suorana pysyvän kaulan, jossa kova lapakulma ja mitä tuli?
En usko että minun juttujani kannattaa ottaa ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D |  luppa
22.01.2017 01:55:47 (muokattu 22.01.2017 02:08:17) | |
|
BugBadWolf:
Noin. Alat vetämään kieltä suoraksi. Vedät kielellä, mitä? Satulaako? Vain, jos lukkopalat. Vedät siis viritintä, jossa kieli on kiinni. Nyt kun kurkistat kaulan rakennetta, niin huomaat että tietynlainen rakenne siirtää lapakulman kaulan keskikohtaa alaspäin painavana voimana rakenteisiin. Veto ei siis ole yksinomaan kuvan B tapainen, vaan vetovoimia on kaikenlaisia.
Nyt heitämme keitokseen ohuen, siis pehmeän ja vain kaularaudan avulla suorana pysyvän kaulan, jossa kova lapakulma ja mitä tuli?
Piirtelin uuden kuvan. Väänsin myös reilusti kaulakulmaa, jolla ei mielestäni ole tässä vaikutusta. Ohut punainen viiva on ikäänkuin jonnekin 15-nauhan kohdille painettu kieli. Iso vihreä pallo on talla, pienempi on satula.
http://luppa.biz/kitarakaula2.jpg
Vaikka lapakulman laittaisi 90 asteeseen, mikään voima ei ala painamaan kaulan keskikohtaa alas. jos kieli alkaa lyhentyä (joku vääntää virittimestä tai ajaa tallatraktorilla kohti viritystappia), lapa alkaa nousta ylöspäin. Kaulataskun kohdalla ei kuitenkaan tapahdu mitään.
Edit: lapa tietty pyrkisi etenkin 90 asteen tapauksessa taittumaan, mutta sitä ei kielellä vetämällä saa millään vääntämään kaulaa alaspäin. Tietty jos siitä ottaisi kiinni ja vääntäisi käsin... ja sama toimisi suorallakin lavalla. | BugBadWolf
22.01.2017 02:08:10 (muokattu 22.01.2017 02:13:00) | |
|
luppa:...Vaikka lapakulman laittaisi 90 asteeseen, mikään voima ei ala painamaan kaulan keskikohtaa alas...
Mitähän minulta jääi nyt selvittämättä?
Siis... Kun kieli kiristyy, kieli pyrkii suoraksi. Aina ja joka tapauksessa suoraksi. Kun kieli pyrkii suoraksi satulan kohdalla, se haluaa painaa satulaa alas. Koska satula ei mene alas, se haluaa vääntää lapaa siten että kieli olisi suora. Koska lapakulma ei jousta, mutta kaula joustaa, kaula kaareutuu niinkuin vääntäisit väkisin lavasta.
Ja nyt pitää muistaa että kauloja on kaikenlaisia. Me emme tiedä automaattisesti missä se kaulan pehmein ja siksi taipuisin kohta on. Kaula ei ole kakkosnelonen, joka olisi joka kohdastaan yhtä vahva. Tämänkin takia mutkillemenokohta ja suunta eivät aina ole niin ilmiselviä. Siitä voimme olla varmoja, että kaula on jäykimmillään kaulaliitoksen kohdalla ja lapaliitoksessa (erinäisistä kauhutarinoista huolimatta). Siksi mutka tulee varsinaiseen kaulaan. Syvin kohta voi kuitenkin vaihdella paljonkin.
En usko että minun juttujani kannattaa ottaa ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D | |
BugBadWolf: Mitähän minulta jääi nyt selvittämättä?
Siis... Kun kieli kiristyy, kieli pyrkii suoraksi. Aina ja joka tapauksessa suoraksi. Kun kieli pyrkii suoraksi satulan kohdalla, se haluaa painaa satulaa alas. Koska satula ei mene alas, se haluaa vääntää lapaa siten että kieli olisi suora. Koska lapakulma ei jousta, mutta kaula joustaa, kaula kaareutuu niinkuin vääntäisit väkisin lavasta.
Meinaatko siis että saat jotenkin aikaan tilanteen, jossa saisit jonkun kaulan kohdan menemään alaspäin eikä ylöspäin kun kiristät kieltä? | |
luppa: Meinaatko siis että saat jotenkin aikaan tilanteen, jossa saisit jonkun kaulan kohdan menemään alaspäin eikä ylöspäin kun kiristät kieltä?
Juuri tätä meinaan.
Voit ajatella sen vaikka niin että joustamattoman lapakulman takia koko kaulan lapapää yrittäisi pyörähtää satulan ollessa ympyrän keskipiste.
En usko että minun juttujani kannattaa ottaa ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D | |
BugBadWolf: Juuri tätä meinaan.
Voit ajatella sen vaikka niin että joustamattoman lapakulman takia koko kaulan lapapää yrittäisi pyörähtää satulan ollessa ympyrän keskipiste.
Ok, nyt mä varmaan ymmärrän mitä olet ajanut takaa. En itse usko että lapa pääsisi tuolla tavalla pyöräyttämään, mutta pitää jatkaa huomenna pohdintoja, ja katsoa montako kymmentä sivua tappelua tähän perään on ilmestynyt :) Tässä olisi jollekulle, jolla on statiikat ja muut salatieteet tuoreemmassa muistissa, paikka iskeä. Ketjun aloittaja on varmaan nämä luettuaan aika kysymysmerkkinä. En voi kuin syvästi pahoitella ja mennä unille. | BugBadWolf
22.01.2017 02:36:34 (muokattu 22.01.2017 02:39:40) | |
|
luppa: Ok, nyt mä varmaan ymmärrän mitä olet ajanut takaa...
Jep. Tämä perustuu yksinkertaisesti siihen fysiikan lakiin, että jokaisella voimalla on yhtäsuuri vastavoima. Eli sama voima, joka satulan toisella puolella vetää lapaa ylös pyrkii painamaan satulan toisella puolella kaulaa alas.
Sitten se Murphyn laki, eli heikoin kohta antaa aina periksi. ;D
Emme tiedä varmasti, mikä on se paikka josta kaula joustaa eniten ja mihin suuntaan. Se kun voi vaihdella ihan kitarakohtaisestikin, vaikka merkki ja malli pysyy samana. Se voi tapahtua siis lapakulman väännön suuntaan, tai satulan ja tallan välisen jännityksen suuntaan. Yleensä vähän molempia, mutta tämän takia ilmiö on kuitenkin mahdollinen.
En usko että minun juttujani kannattaa ottaa ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D |  Kefiiri
22.01.2017 06:48:00 (muokattu 22.01.2017 07:27:58) | |
|
Juman kekka teidän kanssa. Luppa on oikeassa.
Toista mieltä olevilla on se logiikkavirhe, että kaula muka painuisi notkon kohdalta alemmas mitä se aiemmin on lankkuun nähden ollut, kun kaulan notkomaisuus lisääntyy.
Näin ei tapahdu, vaan notko kielten ja oteladan välillä kasvaa sen takia, että lapa nousee ylemmäs lankkuun nähden. Kuten myös kaulan notkokohta.
Mikään kaulan osa ei painu "alemmas" paksumpien kielten kanssa. Tällöin myöskään kielten räminän mahdollisuus 20. nauhan tietämillä ei kasva, vaikka paksummat kielet vetävät kaulan enemmän kaarelle. 20. nauhaan nähden kielet ovat notkon pohjalle painettunakin ylempänä kuin vähemmän notkolla olleen kaulan kanssa.
Kokeilkaa laittamalla viivoitin pöydälle ja osa siitä reunan yli kuin kitaran kaula. Laittakaa pitkä teippisuikale kiinni siihen päähän joka on pöydänreunan ulkopuolella, ikään kuin markkeeraamaan kieliä. Vetäkää teipistä kielten vedon suuntaan. Viivoitin ei taivu alaspäin, vaan pelkästään ylöspäin.
Älkää suuttuko besserwissermäisestä esitystavastani.
Hyvää päivän jatkoa kaikille :)
Ja vielä editti loppuun: BBW:n esitys perustuu tilanteeseen, jossa lapa jostain syystä ei pääsisi vedon lisääntyessä nousemaan. Silloin toki notko lisääntyessään painuisi alaspäin. Mutta kitaran lapa (ja kaulan pää) pääsee liikkumaan ylöspäin lankkuun nähden, kun kaula taipuu.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Statiikka ja tukipiste.
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet." | |
Minusta hallun alkuperäinen neuvo oli juuri kohdillaan. Jos vaihtaa saman kielivalmistajan paksummat kielet kitaraan jossa säädöt olivat tikissä ennen kielten vaihtamista, on kaularaudan säätö (pieni kiristäminen) tarpeen. Ja siihen hommaan on omat ohjeensa, joita on syytä noudattaa, jotta ei riko kitaraa.
Esim. Ibanez-kitaroiden käyttäjän oppaassa todetaan tapauksesta jossa kaula on liiaksi notkolla jousipyssymäisesti (kovera sivulta päin): "Although symptoms may vary depending on the type of neck and on how the neck is joined to the body, problems such as excessive string height, string buzz for high notes, or intonation difficulties may occur due to an excessively bowed neck".
Toki kitarassa voi olla jotain muuta(kin) ongelmaa, joka nyt sitten tuli esiin uudenlaisen kielisetin kanssa. Paksummat kielethän voivat vaatia myös satulan tuunaamista, mutta ymmärsin että siitä ei nyt ole mitenkään kyse. |  LaMotta
22.01.2017 09:55:24 (muokattu 22.01.2017 10:06:44) | |
|
Aika hyvin näkee kaulan mutkan 'relief' kun pistää capon ensimmäiselle nauhalle, painaa viimeiseltä nauhalta kieltä ja katsoo puolivälistä kielen etäisyyden nauhaan. Mutkien (tarkempaan) tutkimiseen voi käyttää pitkää laadukasta teräsviivotinta, joka asetetaan otelaudan päälle kiinni nauhoihin, ja sitten katsotaan viivottimen ja nauhojen välisiä rakoja valoa vasten.
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet." | |
Kitaran säätöön tuo oman lisänsä kosteuden vaihtelu. On ihan mahdollista että kuivuminen laittaa kaulaa luokille ja jopa vaikuttaa kaulakulmaan jos body elää. Akustisissa limiö näkyy selvästi. Kuivuneen kitaran kansi laskee ja kielet alkavat rämistä ylänauhoilla.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
