| Aihe: Keskustelua 7+ kielisistä kitaroista | 1 |
|---|
|
Edellisessä ketjussa (joka oli uusin) oli viimeksi keskustelua vuosi sitten, joten lienee aika aloittaa alusta ja vaihtaa vanhat kielet uusiin. Haluankin aloittaa vähän tuoreemmalla pohdinnalla ja kysymyksellä:
Itseäni kiinnostaisi löytää jostain seiskakielinen, jossa skaala (tai otelauta) ei olisi niin jumalattoman pitkä. En ole koskaan tykännyt seiskoissa siitä että laitetaan 24 nauhaa ja vielä jumbofreteillä, koska se tekee niin epämukavaksi soittaa ensimmäisistä väleistä.
Tämä tuntuu olevan kuitenkin standardi lähes kaikissa seiskoissa. Taitaa olla syynä se, että monet taitavat djenttaajat tarvitsevat sitä isoa skaalaa "tönk-tönk-tönk tilulilutilu" riffittelyynsä. Itse en ole taitava djenttaaja ja mieleni tekisi löytää mieluummin hyvin tasapainotettu (iisimpi soittaa pitkin kaulaa) ja omalaatuinen seiska. +Bonus jos muoto olisi joku muu kuin stratocaster.
Onko seiskoissa myös jo laadukkaita akkareita tarjolla? Saataisiinko lisää variaatiota seiskakielisiin? Kiitos kitaravalmistajat!
Oma hammastikku on, jo vuosia helvetin hyvin palvellut, Gibson 7-string Explorer. Kaikki siinä on kohdallaan, mutta kaipaisin jo ehkä vaihtelua. |  J.Nikkanen
07.12.2016 16:57:25 (muokattu 07.12.2016 16:59:58) | |
|
Anaesthetic: Edellisessä ketjussa (joka oli uusin) oli viimeksi keskustelua vuosi sitten, joten lienee aika aloittaa alusta ja vaihtaa vanhat kielet uusiin. Haluankin aloittaa vähän tuoreemmalla pohdinnalla ja kysymyksellä:
Itseäni kiinnostaisi löytää jostain seiskakielinen, jossa skaala (tai otelauta) ei olisi niin jumalattoman pitkä. En ole koskaan tykännyt seiskoissa siitä että laitetaan 24 nauhaa ja vielä jumbofreteillä, koska se tekee niin epämukavaksi soittaa ensimmäisistä väleistä.
Tämä tuntuu olevan kuitenkin standardi lähes kaikissa seiskoissa. Taitaa olla syynä se, että monet taitavat djenttaajat tarvitsevat sitä isoa skaalaa "tönk-tönk-tönk tilulilutilu" riffittelyynsä. Itse en ole taitava djenttaaja ja mieleni tekisi löytää mieluummin hyvin tasapainotettu (iisimpi soittaa pitkin kaulaa) ja omalaatuinen seiska. +Bonus jos muoto olisi joku muu kuin stratocaster.
Onko seiskoissa myös jo laadukkaita akkareita tarjolla? Saataisiinko lisää variaatiota seiskakielisiin? Kiitos kitaravalmistajat!
Oma hammastikku on, jo vuosia helvetin hyvin palvellut, Gibson 7-string Explorer. Kaikki siinä on kohdallaan, mutta kaipaisin jo ehkä vaihtelua.
Eihän se nauhojen määrä vaikuta skaalaan vielä millään tavalla, sama se onko niitä 21 vaiko 24. Onhan nytkin torilla 25,5" skaalaista ibaa tarjolla, kekkerissä tais olla 26,5" ja PRS tarjoilee seiskaansa 25" skaalalla että tuota mitä että? Baritoniseiskat ovat sitten jo melko erilaisia tatsiltaan, mutta silloin skaala on tyyliin alkaen 27" ja siitä ylöspäin.
edit: Niin piti vielä höpöttämäni että nyt on lainassa yksi seiska mutta se ei taida kyllä olla meikäläisen kepakko. Nimenomaan pitäisi olla pitkäskaalainen, vähintään 26,5" skaala tai siitä ylöspäin että tuntuisi meikäläisen kouraan sopivalta, mutta makuasioitahan nämä. | |
PRS SE 24 mallistossa oli 25" skaalalla seiskoja, samoin Ibanez ARZ on tuollainen. Compound radius, eli muuttuva otelaudan radius voisi olla myös hyvä lääke. Noita on esimerkiksi Schecterilla ja Jacksonilla, mutta taas mennään väärälle skaalan pituudelle. Eipä noita mediumimpia nauhoja hirveästi ole noihin laitettu, äkkiseltään tulee mieleen Kiesel/Carvin ja Mayones. Taitaa mennä customin hankkimiseksi, jos haluaa täydellisen.
Ibanez-pervo, kamarunkkari kitaristi. |  LaXu
07.12.2016 17:23:11 | |
|
7+ kielisten skaalan pitää olla vähän pakostakin pitkä, muuten ne alimmat kielet ovat helposti lerppuja paksuillakin kielillä. 24.75" 7-kielinen oli yksi syy miksi välttelin niitä vuosikaudet, enkä kyllä edelleenkään ihan hirveästi välitä 25.5" skaalaisistakaan.
Kuulostaa siltä, että haluat fanned fret eli multiscale kitaran. Siinä skaala on eri alimmilla ja ylimmillä kielillä (ja tietty kaikilla siltä väliltä). Tästä on hyötynä se, että alin kieli tuntuu hyvältä soittaa ja kuulostaa hyvältä, kun taas ylimmät kielet eivät tunnu liian tiukoilta tai kitaran kaula liian pitkältä. Näissä alkavat skaalojen pituudet pikkuhiljaa vakiintua, yleensä 7-kielisillä 25.5-27" ja 8-kielisillä 26-28". Poikkeuksia toki on kumpaankin suuntaan.
Multiscale kitaroita alkaa vasta nyt tulla markkinoille isommilta brändeiltä, veikkaisin, että ensi NAMM-showssa julkistetaan useampikin malli. Ainakin Schecterilta on käsittääkseni tulossa jotain.
Multiscale-optioita löytyy mm. seuraavia:
- Ibanez RGIF-sarja. Ongelmana näissä on 12. nauhalle asetettu suora nauha, jolloin nauhojen viuhka korostuu alemmilla nauhoilla ja on melko huomaamaton ylemmillä. Muiden merkkien käyttämä 8-9 nauhan suora nauha on paljon tasapainoisempi ja siksi mielestäni mukavampi soittaa.
- Jacksonilla on X-sarjan Soloist 7 ja 8 kieliset. Ei kokemuksia, vähän pliisun näköisiä mutta varmasti ihan hyvä budjettioptio.
- Kiesel AM, DCM, VM ja K-sarjat. Käytännössä sarjojen erot ovat pulttikaulainen viistetty runko, neckthru tasakantisena, lavaton skeba ja high end mallli eksoottisilla puilla. Kaikkiin saa optioita oman lompakon syvyyden mukaan ja lähtöhinnat ovat mielestäni varsin kohdallaan vaikka tänne rapakon taakse joutuukin maksamaan reilusti lisää kuljetus- ja tullikulujen muodossa. Omistan itse Kiesel AM7:n ja olen ollut siihen kovin tyytyväinen.
- Strandberg. Lompakkoystävällisin malli on Koreassa valmistettu Boden OS -sarja n. 2000€ hintaluokassa. Lavaton, ergonomisella rungolla ja erikoisella Endurneck-kaulaprofiililla. Tuo Endurneck on käytännössä osittain litteä ja luikertelee jännästi alakielten puolelta yläkielille. Minulla oli OS 8 LE malli kokeilussa, mutta lähetin takaisin laatuvirheiden takia. Strandbergin asiakaspalvelusta jäi kuitenkin hyvä maku ja olisivat varmasti saaneet minulle paremman yksilön.
Lisäksi löytyy useampi multiscale-kitaroita valmistava custom-paja, kuten Skervesen, Carillion tai Mayones. Minulla on Skervesen Shoggie 8 tilauksessa, tulee joskus ensi kesänä.
Huomattavaa multiscaleissa on myös vinossa olevat mikit, joita ei noin vain voi vaihtaa mihin tahansa mikkeihin. Monesti valmistajilla on omat kulmansa mihin mikit asetetaan, joten usein joutuu tilaamaan oikeanlaisen mikin customina. Ainakin Bare Knuckle Pickups ja Seymour Duncan tekevät lisämaksusta vinoja versioita omista malleistaan. | |
Ota huomioon myös kaulan paksuus.
Ny on Schecteriltä normi Hellraiser seiska 26,5" sekä Hybrid kasi 28"
Kasissa on ohuempi kaula ja siinä mielessä ehkä helpompi soittaa (pari kk vanha).
Aikasemmin oli Loomis seiska (vanhaa mallia) niin siinä se vasta olikin paksu kaula. Paksumpi kuin Hellraiserissa (omistin kepit samaan aikaan).
Djep | |
Toinen seiska tarttis talouteen ostaa, tori ois pullollaan ihan mielenkiintosen olosia keppejä mutta melkein kaikissa skaalana kummittelee 25.5". Mitä veikkaatte onko paha jos pysyy A# yläpuolella. 27" skaalalla G-kielenä .060 kiinni.
Jackson-mies | |
antikristus: Toinen seiska tarttis talouteen ostaa, tori ois pullollaan ihan mielenkiintosen olosia keppejä mutta melkein kaikissa skaalana kummittelee 25.5". Mitä veikkaatte onko paha jos pysyy A# yläpuolella. 27" skaalalla G-kielenä .060 kiinni.
Onpa tuota alemmaksikin päästy ihan kuuskielisellä 25,5" kepakolla. Eli toimiihan tuo... Ainoa seiskakeppi tällähetkellä mullakin 25,5" ja A:ssa on pyöritty.
I am therefore leaving immediately for Nepal, where I intend to live as a goat.
Master of Teräskäsi 2016 | |
Decadetroll: Onpa tuota alemmaksikin päästy ihan kuuskielisellä 25,5" kepakolla. Eli toimiihan tuo... Ainoa seiskakeppi tällähetkellä mullakin 25,5" ja A:ssa on pyöritty.
Jeh, jämerämpiä kieliä vaan kehiin niin hyvä tulee. Itsellä 25,5" kitaroissa balanced set, 9-58 ja vireenä dropped A. Vähän saisi ehkä olla jämerämpi tuo paksuin kieli mutta on niin mieltymyksistä kiinni. Vaikka 70 kiinni alimmaksi ja rok rok.
First I was like "what the fuck?". That developed into "what the actual fuck??" and soon turned into "WHAT the ACTUAL giggly-fuckity-fuck???!". Now, I'm just like "...fuck..." |  Snapo
15.12.2016 09:55:45 (muokattu 15.12.2016 11:55:23) | |
|
Vähän ihmettelen mitenkä veivaatte mielellään 25,5" skaalalla A:ssa etenkin jos matalin kieli on alle .60. Onkohan nyt kolme vai neljä seiskaa ollu 25,5 ja vihdoin taisin oppia viimeisimmän myötä että sehä nyt vaan ei käy päinsä. Kyllä paksummalla kielellä saa tietysti enemmän jännitettä mutta eniten mua on risonu tumppu ponneton soundi mikä on ihan eri kuin muilla kielillä. Mikkejä on vaihdettu ja nostettu mutta kun ei. Paksusta kielestä tulee myös enemmän räminää, vaatii satulan tuunausta jonka jälkeen ohuemmat kielet ei välttämättä enää istukaan entiseen malliin. Viimeisimpänä intonaatio-ongelmat. Kyllä minä nyt mieleni pahoitin.
Jos joskus vielä hommaa jonkun seiskan niin yks potentiaalinen voisi olla Schecterin Merrow-malli 26,5 skaalalla tai sitten Carvin/Skervesen multiscale? Tällä hetkellä Skervesenillä on kuuskielinen rakenteilla ja pitäis valmistua kesällä.
Koen myös velvollisuudeks mainita Padalka guitarsin itänaapurista. Tuo äijä tekee ihan uskomattoman siistiä jälkeä. Rakennusvideoita löytyy youtubesta ja kuvia instagramista.
"Mitään hyödyllistä tietoa musiikista tai soittimista täältä tuskin oppii, mutta kielioppi väännetään kuntoon vaikka väkisin." | |
Snapo: Vähän ihmettelen mitenkä veivaatte mielellään 25,5" skaalalla A:ssa etenkin jos matalin kieli on alle .60. Onkohan nyt kolme vai neljä seiskaa ollu 25,5 ja vihdoin taisin oppia viimeisimmän myötä että sehä nyt vaan ei käy päinsä. Kyllä paksummalla kielellä saa tietysti enemmän jännitettä mutta eniten mua on risonu tumppu ponneton mikä on ihan eri kuin muilla kielillä. Mikkejä on vaihdettu ja nostettu mutta kun ei. Paksusta kielestä tulee myös enemmän räminää, vaatii satulan tuunausta jonka jälkeen ohuemmat kielet ei välttämättä enää istukaan entiseen malliin. Viimeisimpänä intonaatio-ongelmat. Kyllä minä nyt mieleni pahoitin.
Siinä on 25,5 tuumaisella intonaatio aivan päin helvettiä eikä saa vireeseen millään, koko ajan putoaa. Mutta kitarat ovat yksilöitä, ja joillakin on tarkemmat korvat, erilaiset vaatimukset, soittotyyli jne.
Ibanez-pervo, kamarunkkari kitaristi. | |
Snapo: Vähän ihmettelen mitenkä veivaatte mielellään 25,5" skaalalla A:ssa etenkin jos matalin kieli on alle .60. Onkohan nyt kolme vai neljä seiskaa ollu 25,5 ja vihdoin taisin oppia viimeisimmän myötä että sehä nyt vaan ei käy päinsä. Kyllä paksummalla kielellä saa tietysti enemmän jännitettä mutta eniten mua on risonu tumppu ponneton soundi mikä on ihan eri kuin muilla kielillä. Mikkejä on vaihdettu ja nostettu mutta kun ei. Paksusta kielestä tulee myös enemmän räminää, vaatii satulan tuunausta jonka jälkeen ohuemmat kielet ei välttämättä enää istukaan entiseen malliin. Viimeisimpänä intonaatio-ongelmat. Kyllä minä nyt mieleni pahoitin.
Jos joskus vielä hommaa jonkun seiskan niin yks potentiaalinen voisi olla Schecterin Merrow-malli 26,5 skaalalla tai sitten Carvin/Skervesen multiscale? Tällä hetkellä Skervesenillä on kuuskielinen rakenteilla ja pitäis valmistua kesällä.
Koen myös velvollisuudeks mainita Padalka guitarsin itänaapurista. Tuo äijä tekee ihan uskomattoman siistiä jälkeä. Rakennusvideoita löytyy youtubesta ja kuvia instagramista.
Kieselin multiscale Vader kuulunut märkiin päiväuniin viimeisen vuoden verran. Arctic pink värinä ainakin must. Ehkä sitten joskus...
"50-luvun Telecasterin arvo ei ole soitettavuudessa tai äänen värissä vaan siinä, kuinka hyvältä se näyttää ripustettuna seinälle alkuperäisen Andy Warholin ja vähintään 30-vuotiailla mallasviskeillä täytetyn kokotammisen baarikaapin väliin." | |
Pitänee metsästää Jacksonin DKA7 takasin kun Meshuggah päissäni piti mennä vaihtamaa se kasiin :D Se oli kyllä lopujen lopuks hyvä kitara.
Jackson-mies | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
