Muusikoiden.net
08.12.2016
 

Kitarat: kitarakamat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Hieno hetki kitarakamojen kanssa
1 2
Andolf
15.11.2016 17:03:54
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

paljon negatiivista tulee foorumille.yritetään olla myös iloisia!
Itse ajatteli aloittaa tällaisen aiheen. Istun juuri nyt Marian helmessä ja mietin ensimmäisen pedaalilaudan settingsejä. Itselle erityinen hetki, koska 20 vuotta miettinyt pedaalilaudan hankkimista. Tuossa tuo nyt on. Eipä ole plajon aseteltavaa (paasonen supafuzz->bat black forrest->belle epoch-> viritin), mut jättääkkö metro ministä paikan pedalille ja jne.
 
toivase
15.11.2016 18:50:37
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Istun juuri nyt yläkerrassa Tompan Tele sylissä ja piuha kiinni Kingsleyn Bastioniin, jonka loopissa Flight Time -delay. Kerrassaan hieno hetki hyvän soundin parissa :).
 
Jeszse
15.11.2016 18:53:03
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Näin soitinrakentajaopiskelijan näkökulmasta: joka kerta ku ottaa ensimmäisen soinnun tuoreesta tekeleestä.
 
Siirryn huoneisiin || The Jasser Arafats || Crimson Day
Jucciz
15.11.2016 19:11:48
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kyllä se on joka kerta kun pääsee hyvän ryhmän kanssa keikalle tai jamittelemaan ja soundi vaan tottelee soittajaa niinkuin kuuluu.
 
Pitää nauttia elämän pienistä iloisista hetkistä! :)
Progorava
15.11.2016 21:00:32 (muokattu 15.11.2016 21:05:33)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Se hetki kun sain Samickin hevikirveeni kaupaksi. Se ei pitänyt koskaan virettä. Kaularauta ei toiminut hyvin. Haisi pahalta. Se näyttikin siltä, että sillä oli jokin vakava sairaus. Kaverit pilkkasi kun se kitara oli niin ruma. Ei ollut ylväs näky kyllä omistajakaan.
 
Taisin saada siitä vajaa 2000mk. Hirveä homma. Ei tahtonut mennä millään kaupaksi. Elettiin aikaa jolloin internet oli heikkolaatuiselle paperille painettu Keltainen Pörssi, Aake Kalliala oli läski ja vanhemmat taukkeja. Kahvitkin jouduin ostajalle tarjoamaan. Ja pullaakin se vaati!
 
En unohda koskaan sitä tunnetta kun ostaja viimein lähti ovesta ulos kitaran kanssa. Suljin oven, hypähdin hieman ja menin huoneeseeni kuuntelemaan Metallicaa.
 
Yksikään keikkakokemus ei ole tarjonnut vastaavaa tyydytystä. Ei lavan, eikä yleisön puolella.
 
Välimallin jätkä, välimallin laulu, välimallin naamataulu.
LaXu
15.11.2016 21:19:10
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Se hetki, kun postimies on tuonut uuden soittimen ja pääsee avaamaan laukun ja näkemään ja käpistelemään sitä ensi kertaa. Sen jälkeen se eka avoin G-sointu vahvistimen läpi on aina mannaa.
 
Jucciz
15.11.2016 21:19:36
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

LaXu: Se hetki, kun postimies on tuonut uuden soittimen ja pääsee avaamaan laukun ja näkemään ja käpistelemään sitä ensi kertaa. Sen jälkeen se eka avoin G-sointu vahvistimen läpi on aina mannaa.
 
Sen jälkeen soittimen viritys.
Laulava Kylätohtori
15.11.2016 21:27:46
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

LaXu: Se hetki, kun postimies on tuonut uuden soittimen ja pääsee avaamaan laukun ja näkemään ja käpistelemään sitä ensi kertaa. Sen jälkeen se eka avoin G-sointu vahvistimen läpi on aina mannaa.
 
Tämä hetki oli itsellä tänään, kun uusi, kauan odotettu, Jazzmaster saapui Matkahuollon avistuksella perille. On kyllä hieno hetki. :)
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/149607.jpg
 
Ei niin hieno hetki oli se, kun pikkasen liikaa ottaneena putosin lavalta tai toisella keikalla soitettiin Purplen Burnia ja jostain syystä joka jannu soitti koko ajan eri osiota. En ymmärrä, miten voitiin olla niin ulkona sen kanssa, mutta rämmittiin biisi kuitenkin läpi loppuun asti. Kaikkein ikävintä oli, että se tuli vielä nauhalle ja sitä piti seuraavana päivänä kuunnella krapulan ja häpeän hikikarpalot otsalla...
 
Vaikka uskot itseesi, voit silti olla ihan paska.
Metalkallo
15.11.2016 22:54:18
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Se hetki aina kun otan american special stratoni kätösiini. Tunne ei haihdu varmaan koskaan, on strato vaan niin hyvä kitara. Toisena hyvä puhdas soundi, uuh.
 
Vähemmän on nykyään enemmän
Volle
15.11.2016 22:58:32
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jucciz: Sen jälkeen soittimen viritys.
 
ääh, eikös ne hyvässä vireessä tehtaalta lähe?
 
Jucciz
15.11.2016 23:04:00
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Volle: ääh, eikös ne hyvässä vireessä tehtaalta lähe?
 
Se on se, kun kaikki virittimet ovat kauniisti samassa asennossa. Tehdasvire.
Volle
15.11.2016 23:55:21 (muokattu 15.11.2016 23:55:56)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jucciz: Se on se, kun kaikki virittimet ovat kauniisti samassa asennossa. Tehdasvire.
 
Kiss-vireeksi tuota tavattiin nuoruudessani kutsua, mutta hyvällä virityksellä toki monta nimeä.
 
Laulava Kylätohtori: Ei niin hieno hetki ... joka jannu soitti koko ajan eri osiota.
 
Heh, sattuuhan noita. Esim. kun kitara ja basso vetää eri sävellajista (vaikkakin samaa biisiä ja osaa) kuulostaa aika veikeältä. Toivottavasti siitä ei ole sentään tallennetta kellään.
 
Guitarfreak
16.11.2016 09:25:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Se hetki kun laittaa Roadsterin laulamaan ja on taas niitä päiviä että nakit liikkuu synkronissa. Oli sitten yksin tai jossain porukassa.
 
Tai sit livenä kun ei tuu ryvettyä liikaa vaan sillei sopivasti että kouluttamattomaan korvaan kuulostaa musiikilta.
 
Lelut kallistuu - äijät rapistuu
Tomtom
16.11.2016 09:31:35
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Oma tähtihetki viime kesältä oli hetki ennen ulkoilmakeikkaa järven rannalla, lämmin keli, kamat valmiina, viikonlopun toinen keikka ja se ohikiitävän lyhyt aikaikkuna kun se oma kauan hakusassa ollut soundi löytyi. Vaikka kuinka säätää ja kääntää niin ei meinaa osua omaan korvaan millään vaikka ulospäin vaikuttaakin ihan siltä kuin pitääkin. Sitten kun se hetki osuu kohdalleen niin onhan se hieno tunne.
 
"Jos tämä jatkuu pahasti, joudutaan menemään instanssiin." - Lasse Mårtensson
Zambe88
16.11.2016 16:25:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

LaXu: Se hetki, kun postimies on tuonut uuden soittimen ja pääsee avaamaan laukun ja näkemään ja käpistelemään sitä ensi kertaa. Sen jälkeen se eka avoin G-sointu vahvistimen läpi on aina mannaa.
 
Tämä. Se hetki kun laukun salvat ja lukot saa napsautettua auki ja saa luoda ensimmäisen neitseellisen silmäyksen uuteen soittimeen.
 
If it's too loud, you're too old!
Gary Enfield
16.11.2016 16:36:25
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Silloin kun soitto kulkee, kun on sellainen flow että ei onnistu soittamaan huonosti/väärin vaikka yrittäis, se on hieno hetki soittimen parissa. Näin ne sanoo.
 
Jucciz
16.11.2016 16:44:49
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Gary Enfield: Silloin kun soitto kulkee, kun on sellainen flow että ei onnistu soittamaan huonosti/väärin vaikka yrittäis, se on hieno hetki soittimen parissa. Näin ne sanoo.
 
Yks bändikaveri kertoi edellisen bändinsä basistista, joka oli ollut keikalla vissiin aika lailla maistissa, ja yhtäkkiä alkoi vain huutaa "kaikki äänet sopii!" ja hymyili leveämmin kuin ikinä.
 
Varmasti hienoimpia fiiliksiä elämässä. :D
Progorava
16.11.2016 17:03:40
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jucciz: Yks bändikaveri kertoi edellisen bändinsä basistista, joka oli ollut keikalla vissiin aika lailla maistissa, ja yhtäkkiä alkoi vain huutaa "kaikki äänet sopii!" ja hymyili leveämmin kuin ikinä.
 
Varmasti hienoimpia fiiliksiä elämässä. :D

 
Varmaan sama jannu, joka löysi booliämpärin yksissä häissä pari tuntia ennen keikkaa. Paha kyllä hän oli jättänyt virittämisen tekemättä vielä selvin päin ollessaan. Bändi ehti soittaa muutaman biisin ennen kuin basisti löysi tiensä lavalle. Sitten tuli työtapaturma. Yksi basson kieli asettuikin viritettäessä väärään säveleen. Ei tuntunut basistia ressaavan. Itse kyllä irvistelin joka kerta kun kyseistä kieltä soitettiin.
 
Välimallin jätkä, välimallin laulu, välimallin naamataulu.
K.Hill
16.11.2016 17:48:00
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Upealta tuntui kun yleisö vaati kolme kertaa encorea. Vedin viimeisen akustisesti tilaustyönä tehdyllä custom-Martinilla muun bändin siirryttyä jo odottavaan limusiiniin ja teknikot alkoivat keräillä kitaroitani pois lavalta. Kun yritin kiitellä ja lopetella yleisö vain huusi ja vaati lisää. Tilanteen pelasti se, että heräsin...
 
LaMotta
16.11.2016 18:03:42
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Progorava: Yksi basson kieli asettuikin viritettäessä väärään säveleen. Ei tuntunut basistia ressaavan. Itse kyllä irvistelin joka kerta kun kyseistä kieltä soitettiin.
 
Joo mutta ei se oo kato se vire vaan fiilis ja tunne.
 
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet."
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti