| Aihe: Käytätkö kitarasi tonepotikkaa? | |
|---|
|
Mikä toi nappi on?
- Se on Tone. Sillä säädetään äänensävyä.
Ai jaa. Miten sitä käytetään?
- Varmistetaan aina ennen soittamista, että se on täysillä.
Mutta mitä sillä siis säädetään?
- Ei sillä mitään säädetä, vaan pidetään se aina täysillä.
Mitä virkaa sillä sitten on?
- No sillä säädetään äänen... tota... tai siis... hö...
Osa kitaristeista ei halua Tonea tai muitakaan turhiksi kokemiaan nappuloita kitaraansa. Tai jos vaikkapa Tonet ovat jo olemassa, niin ne voidaan aina ohittaa ilman, että se näkyy ulospäin yhtään mitenkään. Joko niin, että soundi vastaa "kaikki potikat täysillä" -soundia, tai sitten jotain muuta. Kumpaankin ryhmään kuuluu, tai on ainakin ajoittain kuulunut joitain nimimiehiäkin. Esim. Angus Young (tonet ainakin signaturessa ohitettuina) ja Eddie Van Halen (joskus pelkkä Volume, ainakin Kramer "lätkämaila" 5150:ssä).
Pelkän soundin kannaltahan on aivan sama, että onko Tonet vallan poistettu/ohitettu, vai onko ne korvattu No Load -potikoilla, jotka ovat täysillä. Kumpainenkin em. herroista kuitenkin käyttää kitaran Volumea. Van Halenin viimeisimmissä signatureissa on aina myös Tone-potikka. Voi toki olla, että hänen omassa kitarassaan se ei ole kytkettynä. Tai sitten vaihtoehtoisesti on. Tosin kokonaisuushan se kuitenkin aina on, joka ratkaisee.
Jokainen käyttäkööt omistamiensa härveleiden namiskuukkeleita haluamallaan tavalla, tai olkoot käyttämättä. Eli tuomioiden sijaan laitan ihan vain pelkkiä huomioita.
Oma filosofiani on, että jos se toimii, niin sitten se toimii. Eli nappuloiden lukumäärä sinänsä on sivuseikka, kunhan käyttöergonomia pysyy säädyllisissä rajoissa. Yhtä kitaraa paljon käyttävälle ja monenlaista kikkailua harrastavalle Tone lienee ennemminkin plussaa, kuin miinusta. Etenkin kun sitä ei ole pakko käyttää, jos ei koe tarvetta. Toisaalta se on kuitenkin mahdollista, kun tarvetta ilmenee.
Ja se tarvehan voi olla ihan vain senhetkisen soundin vieminen ainakin lähemmäksi jotain tiettyä soundimaailmaa. Vaikkapa kesken satunnaisen jammailusession, ollessasi ilman tuttua efektiräkkiä ja pedaalilautaa. Tyyliin ainakin hieman jazzmaisempaan suuntaan kytkemällä kaulahumppari ja laittamalla Tonea reilusti pienemmälle. Kenties Volumeakin. Tai joku "köyhän miehen Woman Tone" laittamalla Tone minimiin tms.
D'oh! |  Kefiiri
05.11.2016 18:40:35 (muokattu 05.11.2016 18:41:25) | |
|
Joo. Nuorempana ajattelin, että miksi pitää tonea muuta kuin täysillä, koska sointi aina huononi mitä enemmän käänsi nupikkaa kiinni. Myöhemmin olen hokannut, että trebleäkin voi olla liikaa.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Alla sekalaisia mieleen juolahtaneita juttuja Tone-potikkaan liittyen. Aika pitkälti kait itsestäänselvyyksiä, mutta mainitsenpa kuitenkin varmuuden vuoksi:
* Tone-potikan(kin) oma resistanssi vaikuttaa hieman soundiin. Eli jos vaihdat 250k potikan tilalle 500k potikan, on soundi ainakin hieman aiempaa kirkkaampi, eli treblekkäämpi. Ja sama Volume-potikankin kohdalla. Siis kun potikka on täysillä.
* Potikoita löytyy nykyään myös perinteistä jäykemmin tai kevyemmin toimivina. Ainakin joissain EVH:n, siis sen valmistajan, kitaroissa on Volume lähestulkoon puhaltamalla liikkuva (Low friction). Ja Tone taas sellainen, että sitä ei saa pelkällä pikkurillin sipaisulla vahingossa käännettyä (High friction).
Ja edellähän jo tulikin huokea vinkki, joka ei vaadi pleksin avaamista, kolvaamista yms. Kunhan vain löytää jostain sopivan kokoisen rinkulan.
* No Load -potikka maksahtaa täysille käännettäessä irti virtapiiristä. Mitään muuta eroa perinteiseen potikkaan ei ole. Ideana on, että saadaan vielä kirkkaampi soundi, kuin 500k tai 1M potikalla. Joskin ero jälkimmäiseen saattaa olla jo melkoisen pieni. Soundillisesti tismalleen sama efekti saadaan ohittamalla/poistamalla Tone-potikka.
* Kulloisetkin mikrofonit ja niiden keskinäiset kytkennät vaikuttavat siihen, että mitä taajuuksia Tone-potikka leikkaa pois. Loppuviimeksi sekin on täysin makuasia. Mutta toki tone-konkan koko kuitenkin aina vaikuttaa siihen, että miten alhaisille taajuuksille konkan aiheuttama korkeimpien taajuuksien vaimennus, eli Treble Cut ulottuu. Esim. 22 nF, eli .022 uF konkan vaikutus ei ulotu yhtä alhaalle, kuin vaikkapa 47 nF konkan. Tone täysillä ei kuitenkaan ole soundieroa, vaan vasta Tonea pienemmälle käännettäessä.
Ja jos laittaa 10 nF tai vielä pienemmän konkan, niin Tonen vaikutus rajautuu tavallista ylemmille taajuuksille. Jolloin Tone minimissä, tai ainakin melko pienellä, on aiempaa todennäköisemmin käyttis soundi vs. täysin trebletön tumppusoundi. Mutta taaskin: makuasia & kokonaisuus ratkaisee.
* Kaikkeen kitaran päässä tapahtuvaan äänensävyn muokkaukseen liittyen kannattaa muistaa, että jos jotain taajuutta ei kitarasta lähde, ei sitä voida hienoimmallakaan ekvalisaattorilla, re-ampingilla tms. jälkikäteen tuoda kuuluviin. Eli sitä ei voida korostaa, mitä ei ole olemassa.
* Joskus kadonneen treblen metsästys päättyy huomioon, että syyllinen ilmiöön onkin kitarakaapeli ja/tai joku efektilaudassa. Silloin pitää miettiä buffereita, aktiivimikkejä, ongelmapedaalin ohituskytkintä tms. Vähintäänkin voisi sen nykyisen 60-metrisen halpiskierrekaapelin sijaan ainakin kokeilla asiallista 3 m suoraa kaapelia. Tai mikä onkaan se itselle toimiva minimipituus. Taikka langaton systeemi, jos budjetti sallii.
* Kitaran Tone on melkein aina simppeli potentiometri, eli säätövastus. Eli "potikka". Joka muuttuu Toneksi ihan vain sillä, että lisätään yksi kondensaattori leikkaamaan korkeimpia taajuuksia. Eli Tone on siis Treble Cut -säädin.
Mutta myös Bass Cut on mahdollinen, joskin harvemmin kitaroissa nähty. Sekin on mahdollista, että ängetään yhteen ja samaan potikkaan Treble Cut, Bass Cut ja lisäksi vielä No Load.: https://sites.google.com/site/phost … gdiagrams/modified-tbx-tone-control
* Aikuisten oikea signaalin buustaaminen vaatii aina aktiiviielektroniikkaa. Joka on sijoitettu jonkunlaiselle piirilevylle. Ja se vaatii toimiakseen pariston tai akun. Ne kaikki pitää mahduttaa jonnekin. Usein onkin routattava kitaran bodya ja tehtävä reikä tai pari käyttökytkimille.
Esimerkiksi Eric Clapton Signature -stratossa on säädettävä Mid Boost (0...+25 dB). Eli aika hurjakin buustaus saadaan niin haluttaessa.
* Passiivisillakin säätimillä on mahdollista hieman pelata kulloisenkin, mikrofoneista yms. riippuvan resonanssitaajuuden kanssa. Esim. No Load-potikat, jotka omalta osaltaan sallivat sen kulloisenkin resonanssipiikin olla hieman korkeampia, kuin normaalisti. Mutta mitä desibeleihin tulee, on tietenkin kyse hirmuisen paljon pienemmistä lukemista, kuin em. Mid Boostin kanssa.
Tässä video, jossa demotaan eri osasten vaikutusta taajuusvasteeseen. Äänenlaatu on välillä melko rupinen, mutta hyvää yleistietoutta tulee kuitenkin. Guitar Electronics 2 - Tone Controls: https://www.youtube.com/watch?v=RjDwjXN9auY
D'oh! | |
Mun mielestä kahden mikin valitsinasennoissa tone-potikat on ehdottomia. Niillä voi jossain määrin hallita ylä-äänten vastavaiheisuutta.
Bändissä tärkein tehtäväni on tukea laulajan tulkintaa ja sitä tekstiä mitä hän tulkitsee. | |
Groke: Alla sekalaisia mieleen juolahtaneita juttuja Tone-potikkaan liittyen.
Kovaa settiä +
Sanoinko jotain typerää? | |
Sori listaus, mut jäsen Grokelta kyl asiallista viestintää munkin puolesta + | |
Käytän tonea, mutta lähinnä vain Les Paul Juniorin kanssa. Siinä tonen ja volumen yhteispelillä saa loihdittua mitä vain yksikanavaisen vahvistimen kanssa.
"B.B. King can make one note count for a million Malmsteen notes" -Yngwie Malmsteen | |
Käytän tonepotikkaa straton tallamikin pehmentämiseen - keski- ja kaulamikki on yleensä tone täysillä.
Myös volapotikka on mulla ahkerassa käytössä ja se toimii myös tonena, kun en ole asentanut mitään treble bleed -systeemejä.
Badger and Bunny have got a secret hiding place in the forest. | |
Captain Farrell: Käytän tonepotikkaa straton tallamikin pehmentämiseen - keski- ja kaulamikki on yleensä tone täysillä.
Eli olet tainnut modata kitaraasi ainakin sen verran, että Tone vaikuttaa myös/vain tallamikkiin? Vai ovatko stratot nykyään jo tehtaalta saapuessaan sellaisia, että Tone vaikuttaa myös tallamikkiin?
Tähän väliin sopinee pari linkkiä lisää. Alkuun simppeli modi, joka vaati vain yhden johdonpätkän. Eli näin Tone saadaan vaikuttamaan myös tallamikkiin. Strat Bridge Pickup Tone Control: http://www.premierguitar.com/articl … /strat-bridge-pickup-tone-control-1
Yhden yhteisen konkan sijaan potikoille on aivan omat konkkansa. Stratocaster Tone Split Mod: http://www.premierguitar.com/articles/Stratocaster_Tone_Split_Mod
Gibson '50s wiring on a Stratocaster: http://www.premierguitar.com/articl … Gibson_50s_wiring_on_a_Stratocaster
* Tämä modi vaikuttaa epäsuorasti siihen, miten Volume ja Tone toimivat. Normaalistihan termi '50s wiring liitetään lähinnä kahdella humpparilla varustettuihin kitaroihin kuten Les Paul, SG yms. Joissa on 2 x Volume ja 2 x Tone. Eli tuolla termillä ei siis viitata 50-luvun stratoihin, vaan Gibsoneihin.
The Fender "Passing Lane" Stratocaster Mod: http://www.premierguitar.com/articl … ender_Passing_Lane_Stratocaster_Mod
* Tässäkään Tonea tai Volumea itsessään ei modata. Sen sijaan kytkimestä painamalla tallamikki kytkeytyy suoraan lähtöön, täysin mikrofoninvalitsimen asennosta riippumatta. Kaikki potikat + mikinvalitsin siis ohitetaan. Eli pykälää ronskimpi toimenpide, kuin pelkkä No Load - Tonepotikka. Pitäisi siis ainakin jonkun verran kovempi ja kirkkaampi soundi tulla. Ei toki mitenkään automaattisesti juuri sinun makuusi ja sinun tarpeisiisi parempi.
Stratocaster Direct-Through Mod: http://www.premierguitar.com/articles/Stratocaster_Direct_Through_Mod
* Kuten edellä, mutta sikäli kivempi ja monipuolisempi modi, että tässä mikrofoninvalitsin on aina mukana. Joten voit vaikkapa kokeilla, että miltä kaula- tai keskimikki suoraan kytkettynä kuulostavat vs. kun kitarasi Volume(t) ja Tone(t) ovat mukana.
Eli kuulet em. kytkintä kääntelemällä, että missä määrin ne potikat ja konkat juuri sinun kitarasi soundiin vaikuttavat. Järkevä oletus tässä varmastikin on, että takaisin normaaleihin sävynsäätöihin palattaessa äänenvoimakkuus ainakin hieman laskee. Lisäksi Treble/Presence vähenee määrän X verran, mutta varmastikin kuitenkin ihan korvinkuultavan määrän.
Noita kaikkia voi tietenkin soveltaa kitaraan kuin kitaraan. Nuo nyt vain sattuivat olemaan stratolle. Noiseless "yksikelaisten", eli stacked humbuckerien omistajat ovat kenties keskimäärin kiinnostuneempia em. kaltaisista modeista. Ainakin jos halajavat hieman nykyistä kirkkaampaa soundia, haluten kuitenkin pitää ne aitoa yksikelaista vähemmän hurisevat mikit.
Tuolta samaiselta saitilta löytyy muillekin kitaramalleille modausjuttuja. Sekä sellaisen pitkän kierrekaapelin "simulointi", jollaista mm. Hendrix livenä käytti (pieni konkka, joka syö hieman trebleä). Tosin equttamalla luulisi pääsevän likimain samaan...
Myös Fenderin Greasebucket mainitaan. Sen ideana on, että Tone leikkaa samanaikaisesti trebleä ja bassoa. Ei siis jokotai, kuten em. TBX-potikkaa käytettäessä. Sopivasti mitoittaen on ainakin hieman vähemmän tumppu soundi pienillä asetuksilla, kuin perinteisen Tonen kanssa. Eli määrän X verran middlekkäämpi, koska kumpaakin ääripäätä on kerran leikattu pois.
Jotkut mainitsevat jopa "Cocked Wah" -soundin. Eli sen, kun Wah-pedaalia käytetään kuin se olisi kitaran Tone-säädin. Kenties jotain sinnepäin on tosiaan sopivasti mitoittaen saavutettavissa? Itse katsoin vain yhden videon, joka ei oikein vakuuttanut. Mutta kenties oli vain huonot arvot komponenteissa, mistä johtuen soundi tumppuuntui melkein yhtä paljon kuin vakionakin.
Sekin aina vaikuttaa, että soitatko kaulahumpparilla jazzia. Vaiko straton tallamikillä rautalankaa. Vaiko tallahumpparilla jotain "alavire-metallia". Eli tismalleen saman tempun tekeminen saattaa yhdessä noista tapauksista aiheuttaa selkeän soundieron. Mutta toisessa tapauksessa ero saattaakin olla luokkaa mitätön.
Captain Farrell: Myös volapotikka on mulla ahkerassa käytössä ja se toimii myös tonena, kun en ole asentanut mitään treble bleed -systeemejä.
Nykyään jopa ihan kaupan kitaroissakin on joskus yksi ainoa potikka, jossa lukee "Tone". Vaikka se on tietenkin aivan tavallinen Volume-potikka: http://evhgear.com/gear/guitars/striped-series/
Tuo alkoi kait siitä, tai ainakin tuli laajemmin tunnetuksi siitä, että Eddie Van Halenin Frankenstratissa oli myöskin pelkkä "Tone". Myös muutamissa myöhemmissäkin kitaroissa on ollut pelkkä "Tone". Ja kyllähän Volumen käyttö varsin usein muuttaa soundia aika reilustikin. Eikä vain pelkkää äänenvoimakkuutta, kuten kotistereoiden Volume.
Treble Bleed:nkin voi asentaa kytkimen taakse, jos tuntuu siltä, että moiselle on aian silloin tällöin käyttöä. Kuten joissain kaupallisissakin kitaroissa on tehty. Esim. Ibanez JS (Joe Satriani), jossa on Push/Pull -potikka Volumena pl. halvin malli.
D'oh! | |
Tone koettu turhaksi. Sitä ei omasta kepakosta löydy. Eipä se muutenkaan ole toiminut selkeästi muissa kuin Gibsonin tekeleissä.
Kappale on kuin tulkitsijansa. Yleensä vähän vajaa. | |
Kovassa käytössä on mulla stratossa potiskat ja mikkikytkin. Pelkästään kitaran vola- ja tonepotikoilla ja 5-switchillä säädän jatkuvasti soundia sen mukaan mitä on tarvis, speduja en polje enkä vahvistimeen koske. Kliineistä säröihin hoituupi näillä. | |
En käytä. Oon vaihtanut kaikissa kitaroissa tonen tilalle alapääleikkurin ja sitä käytän kyllä useammin kun en.
More Nintendo, less Marshall. | |
Ompa hyviä juttuja tullut paljon. Pitää laittaa testiin ainakin tonekonkkien vaihto pienempiin ja o-renkaat potikoiden nuppien alle.
Sanoinko jotain typerää? | |
headhead: Terve vaan,
Käytätkö kitarasi tonepotikkaa vai onko se/ne aina täysillä tai jossain vakio-asennossa?
Jos käytät niin käytätkö myös kun soitat kappaleita läpi bändin tai taustanauhan kanssa? Vai käytätkö vaan yksin illalla kitaraa hiplatessa?
Itse en osaa käyttää juuri ollenkaan, lähinnä välillä tulee testattua että mitähän tällä irtoaisi. Mutta normaalisti on tonet täysillä ja soundit säädetty sen mukaan. Biisejä soittaessa lähinnä tulee tarkastettua kesken biisin että "onhan se nyt varmasti täysillä".
Kysyin huvikseni, ja ainahan keskustellessa voi oppia jotain uutta.
Täysin turhakampe. Tonepotikka. Kaikista stratoista olen ottanut pois.
Aivan sama mitkä on pääteputket. Eipä vaikuta saundiin pätkän vertaa.
5e3 parani huomattavasti, kun vaihdoin V30 WGS Reaperiin.
Tärkeintä on säröputki, ja ensimmäinen, jos haluaa puhdasta.
Ditto. Flashback, nähty. Ei Minulle. Nova.
Ditto Looper | |
en oo koskaan oppinu käyttämään. aina väärässä paikassa ja vaikea löytää ja muutenkaan harvemmin tulee sellasta fiilistä että "nyt pitäs saada vähemmän trebleä"
jos tarvii sellasta tumpumpaa jatsisaundia ni yleensä käytän plektran sijaan sormia tai peukaloa, riittää ihan hyvin. | Kefiiri
07.11.2016 10:05:33 (muokattu 07.11.2016 10:07:33) | |
|
rrroope: jos tarvii sellasta tumpumpaa jatsisaundia ni yleensä käytän plektran sijaan sormia tai peukaloa, riittää ihan hyvin.
En mä kyllä hae jatsisaundia, ihan vaan haluan riipivimmät kihinät pois. Ja treblet on aika pienellä vahvaristakin, ja bassot myös... eikä oo hirveen kovalla se vahvistin muutenkaan :D
En ole musiikin asiantuntija. | |
Tottakai käytän tonepotikkaa. Käytän sitä samaan tarkoitukseen kitarassa kuin bassossakin eli siivoa ylimääräisiä riipivämpiä kihinoitä pois tai sitten haen kaula- ja tallamikin välille tasapainoa etenkin LesPaulissa voi joutua tonella leikkaamaan vähän tallamikin kirskuntaa kun signaaliketjun tonen säätää kaulamikin mukaan. No se vähän riippuu eikä sitä aina tarvii korjailla.
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka | |
Käytän molempia ja volapotikoita ja mikkivalitsinta myös. Styrkkarissa ei muutu kuin kanava joskus, muuten sen pään säädöt on jokseenkin vakiot. | |
MoreK: Kemperin käyttäjänä tonepotikalla ei ole mitään virkaa keikalla eikä studiossa. Eli tone aina täysillä ja soundi säädetään valmiiksi tarpeen mukaan.
Jää tosiaan vähän merkityksettömäksi tuo potikka kemperin kanssa samaten itsellä
-Melkonen kamarun##ari, voisin opetella välillä soittamaankin | |
Miksi kihinöitä ei voi vain leikata vahvistimen/pedaalien/eq:n jne. puolelta, tai sitten ruuvamalla mikkejä lähemmäs runkoa. En vain ymmärrä miksi pitää jotain tumppusoundia hakea tonepotikkaa vääntelemällä, joka on kuitenkin aina eri asennossa.
Ibanez-pervo, kamarunkkari kitaristi. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
