Muusikoiden.net
08.12.2016
 

Kitarat: kitarakamat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Nupin watti määrä ja kaapin maksimi wattimäärä
1 2
Uusijäsen
18.03.2016 22:29:38
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vamistaakseni ennenkuin tuhoan mitään kyselen tässä paremmin tietäviltä, että kun kaapissani lukee "Nominal load: 60W" niin se tarkoittaa mitä ilmeisemmin sitä, että kestää kun 60W tai alle 60W putkivahvistinta ajetaan täydellä voimalla sen läpi, mutta ei sovellu 100W nupeille?
 
steelduck
18.03.2016 23:03:17
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Joo periaatteessa, mutta en kyllä 60wattistakaan täysillä siihen ajaisi...
 
AngieRainbow
18.03.2016 23:20:03
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kyllä minäkin näkisin, että hyvä on olla vähän löysää, jos vahvistinta täysillä huudattaa. Mulla esim kaapin tehonkesto on 100W ja nuppi on 50W.
 
What we've got here is... failure to communicate. Some men you just can't reach, so you get what we had here last week, which is the way he wants it. Well, he gets it! N' I don't like it any more than you men.
B-tone-flat
18.03.2016 23:25:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jep, ei tossa mitään rikki mene jossei nupit kaakossa vedä. Itse olen ajanut omaa 2x25w greenback kaappia Marsun VM 2466 nupilla volat kaakossa, no problem. Luukutin tosin muutaman minuutin, ei olis korvat kestänyt enempää ja tuskin tötterötkään.
 
Marshall Amps have a thundering sound of a good ol' Alabama Train.
Pelimonni
19.03.2016 00:32:10
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Uusijäsen: Vamistaakseni ennenkuin tuhoan mitään kyselen tässä paremmin tietäviltä, että kun kaapissani lukee "Nominal load: 60W" niin se tarkoittaa mitä ilmeisemmin sitä, että kestää kun 60W tai alle 60W putkivahvistinta ajetaan täydellä voimalla sen läpi, mutta ei sovellu 100W nupeille?
 
Turha ostaa kaiutinelementtejä tehonkeston takia. Toki saa ne särki. Itellä 2 kaappia vanhoja Carlsbro, joissa 2x20w. Nuillahan Eddiekin vetää nykyään. 40 wattia riittää minulle hyvin vaikka olen monesti vetänyt täysillä hetkellisesti Faylon Summit 50W, Bugera 55head, Dydacord x2. Tastasin aika monta elementtiä. Asiasta poiketen. Särjin aikoinaan BW kajarini diskantit hifi lehden testilevyllä. Piti paikkaansa, tätä ei saa soittaa isommalla, kun ihmisen puhe. Oli lasin särkyminen. Meni diskantit uusiksi.
Kitarahommissa ei tule tuommoisia äärimmäisiä äänipiikkejä.
 
Tuo sun 60 tarkoittaa jatkuvateho, ja vaikkapa minuutti hetkellinen teho 100W.
 
Anna palaa vaan.
 
Aivan sama mitkä on pääteputket. Eipä vaikuta saundiin pätkän vertaa. 5e3 parani huomattavasti, kun vaihdoin V30 WGS Reaperiin. Tärkeintä on säröputki, ja ensimmäinen, jos haluaa puhdasta. Ditto. Flashback, nähty. Ei Minulle. Nova. Ditto Looper
Uusijäsen
19.03.2016 01:56:19
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tämä selvä. Tietää nyt ainakin, että jos jotain 120W mörssäriä aikoo hommata niin on kaapin vaihtokin edessä.
 
TTV
19.03.2016 08:41:07 (muokattu 19.03.2016 08:57:12)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Uusijäsen: Tämä selvä. Tietää nyt ainakin, että jos jotain 120W mörssäriä aikoo hommata niin on kaapin vaihtokin edessä.
 
Niin, jos meinaat tarkoituksella luukuttaa nuppia täysillä? Itsellä on maltillisessa kotisoitossa hyvin riittänyt 60W kaapit, vaikka nupit ovat 50-120W. Bändin kanssa se vola tuppaa helposti nostamaan tehoja, joten niihin touhuihin kannattaa varata tehoreserviä jo saundinkin takia.
 
"Keep the metal scene alive" - Charles Schuldiner (R.I.P.), "You Love Me" - Dave Mustaine (Long live the King)
Gabe
19.03.2016 08:55:20
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onhan siinä hyvä olla pikkuisen löysää jos aikoo lujaa soittaa. Hyvin on tosin 40w nuppi ja 50w kaappi tulleet toimeen, samoin 50w combo ja 65w kaiutin.
nightbird
19.03.2016 09:53:14
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ja pitäisi huomioida se seikka että kun kunnolla vetää kantille vahvistimen vastaa se leikkautumisen aikana DC jännitettä elementille (koko äänialueen elementti ilman mitään jarruja)..
Tuon takia olisi kyllä hyvä että kaiuttimen käämissä on tehon suhteen pelivaraa
ottaa vastaan tuo lämmittävä tasajännite.
Tosin kyllä isommankin elementin saa kierrätykseen jos vahvistin on oikeasti niin pieni että se on koko ajan tuossa moodissa,tarkoitan siis pääteasteen tehoreservin loppumista, tuossa on tietysti myös eroa trankku ja putkinupin välillä, herkemmin
elementin luultavsti rikkoo trankkuvahvistimella kiska se ei kyykkää niinkuin putkipeli.
 
73nd3r
19.03.2016 11:17:27
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Muinaisohje on, että kaiutinkaapin tehonkeston pitäis olla 1,5x vahvistimen teho.
 
Mutku se ei aina mene säännön mukaan - Claptonin Cream-kausi jne.
 
naavanka_
19.03.2016 11:32:30
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

60w kaappi on mulla kestäny 200w hybridilaitetta ja 120w putkivehjettä hyvin.
Kaikki riippuu soundista ja kuinka paljon luukuttaa.
 
Vähempikestoiset elementit kyykkää liiasta alapäästä helposti.
 
Toki kitarassa ei sitä alapäätä tulis koskaan olla niin paljoo mutta Musti ja munat.
 
Olen symbolisesti guru ja voittamaton.
Myrkky Nuoli
19.03.2016 18:24:44 (muokattu 19.03.2016 18:27:00)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Laske aina löysää sinne. 60w putkivahvistin tuottaa hanikat täysillä buustattuna takuuvarmasti enemmän kun 60 wattia. Minusta tarpeettomia riskejä nämä.
 
Joku 30% ois vähintään syytä olla ylimitotettu. Mielellään tuplat ni ei varmasti kärähdä. Se on vähän sillei, että jos nyt puhekela kyrvähtää, mutta käämi ei katkea niin menetät elementin, mutta jos sieltä häviää sen kajarin resistanssi niin kuorma on rinnankytketyssä kaapissa yhtäkkiä nolla ja luultavasti menee mukana sitten vahvistimen päätemuuntaja.
 
More Nintendo, less Marshall.
LaMotta
19.03.2016 20:50:34 (muokattu 19.03.2016 20:51:03)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kyllä ja ei. Mihin ohmiin se tehon kesto on ilmoitettu?
 
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet."
teemu-t-k
20.03.2016 12:58:30 (muokattu 20.03.2016 13:02:58)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

On syytä huomata, että vaikka puhutaan samasta yksiköstä (teho) niin vahvistimen antoteho ja kaiuttimen tehonkesto eivät varsinaisesti ole keskenään vertailukelpoisia!!
 
Vahvistimen antoteho ilmoitetaan normaalisti laskemalla keskiarvo (matalasäröisen) siniaaltosignaalin x-ohmiseen kuormaan tuottamasta tehosta. Siniaallon ollessa kyseessä antotehon piikkiarvo on kaksinkertainen keskiarvoon nähden, ainakin siis puhtaaseen matematiikkaan nojaten.
 
Kaiuttimien tehonkesto mitataan kuitenkin eri tavoin. Niihin syötetään signaali joka on normaalisti "pinkkiä" kohinaa ja jonka "crest factor" on rajoitoitettu noin kuuteen desibeliin. Tarkoitus on matkia normaalin musiikkisignaalin dynamiikkaa, mutta huomioitavaa on että 6dB crest factor pinkki kohina ei vastaa siniaaltoa joten vahvistimen ja sen kuorman tehosuureet eivät olekaan keskenään vertailtavissa... ainakaan kovin helposti. Esim. Kyseisellä mittaustavalla saadaan nelinkertainen piikkiteho keskiarvoon nähden.
 
Jos kaiuttimelle syötettäisiin siniaaltosignaalia kohinan sijaan, mitattaisiin täysin erilainen arvo sen tehonkeston suhteen.
 
Mittaustavasta riippuen etsitään yleensä huippuarvo tehoa jonka kaiutin kestää (tietyn määrän aikaa, esim 1 tunti) ennen kuin puhekela (tai vastaavat osat) vaurioituvat. Tärkeä seikka ymmärtää tuosta testausjärjestelystä on, että kaiuttimen ilmoitettu tehonkesto kertookin vain lähinnä kaiuttimen kyvyn kestää sähkötehon aiheuttamia lämpöhäviöitä mutta ei niinkään puutu kaiuttimen mekaanisiin ominaisuuksiin tai rajoituksiin. Kaiutin voi kuitenkin hajota mekaanisesti huomattavasti pienemmillä tehoilla kuin lämpöhäviöistä johtuen.
 
Esim. Toistaakseen 100 Hz:n signaalin kaiuttimen puhekela vaatii suuremman liikeradan kuin sen toistaessa 1 kHz:n signaalia. Tästä johtuen, esim. 10W antoteho edellämainitulla taajuudella voi olla kaiuttimelle täysin haitaton mutta 10W antoteho huomattavasti alemmalla taajuudella onkin liikaa ja rikkoo puhekelan mekaanisesti.
 
Lisäksi kaikkien mittaustapoihin liittyy hirveästi vaihtelua ja niin vahvistimen antotehon kuin kaiuttimen tehonkeston määrittelemiselle on olemassa enemmän kuin muutama erilainen standardi. Eli vertailu vaikeutuu siis entisestään.
 
tommiot
20.03.2016 13:44:16 (muokattu 20.03.2016 13:50:43)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

teemu-t-k: Siniaallon ollessa kyseessä antotehon piikkiarvo on kaksinkertainen keskiarvoon nähden, ainakin siis puhtaaseen matematiikkaan nojaten.
 
Siis siniaallon amplitudi on sqrt(2) eli n. 1,4-kertainen sen RMS-arvoon verrattuna, keskiarvot tässä ei kai ole oleellisia? (EDIT: Korjaus tähän, ilmeisesti tämä continuous sine power onkin joku tapa ilmoittaa tehonkestoja tai vahvistimien maksimitehoja. Luulin että nämä on aina RMS-arvoja...)
 
Tästä seuraa käytännössä myös se, että vahvistimen teho (joka käsittääkseni ilmoitetaan jollain matalalla THD:llä, eli karkeasti puhtaana siniaaltona) kasvaa 1,4-kertaiseksi kun se ajetaan täysin särölle.
 
tele09
21.03.2016 00:08:31
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kuulemma saa 100w nupilla 50w kaiutinparin rikki ihan maltillisillakin volyymeillä, mihinköhän tämä perustuu?
 
askomiko
21.03.2016 08:59:05
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ei mihinkään, 50w kaapin kestämä teho on kova mökä. Ongelma lienee vain vanha viidakon sananlasku. Siltä osin siinä voi olla perää että tehokkaampaa konetta on vaikea rajata niin että saisi ulos maksimissaan X wattia, koska volumenapin asento vs. ulostuloteho ja korvan kuuloaistimus menee kaikki ihan omilla asteikoillaan.
 
Kuinka moni ylipäätään on saanut poltettua kitaraelementin? Käsittääkseni sietokynnys on paljon PA-vehkeitä sallivampi.
 
On vaikeaa olla heviuskottava kun on niin hemmetin söpö. -Shemhamforash
teemu-t-k
21.03.2016 11:46:58 (muokattu 21.03.2016 13:36:59)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

tommiot: Siis siniaallon amplitudi on sqrt(2) eli n. 1,4-kertainen sen RMS-arvoon verrattuna
 
Jo vain. Tämä pätee niin jännitteelle kuin virralle.
 
Noille suureille voidaan myös ilmoittaa se RMS arvo.
 
Tästä seuraa käytännössä myös se, että vahvistimen teho (joka käsittääkseni ilmoitetaan jollain matalalla THD:llä, eli karkeasti puhtaana siniaaltona) kasvaa 1,4-kertaiseksi kun se ajetaan täysin särölle.
 
Ei.
 
Unohdetaan se särö hetkeksi. Ajatellaan siniaaltoa ja heitetään kehiin vaikka helpot RMS arvot virralle ja jännitteelle, 1V ja 1A. Noista voidaan laskea tehon keskiarvo, eli 1V x 1A = 1W.
 
Huipputeho lasketaan samalla kaavalla (UxI), mutta käyttäen huippuarvoja RMS arvojen sijaan, eli 1.414 (jännitteen huippuarvo) x 1.414 (virran huippuarvo).
 
Eli 1.414V x 1.414A = 2W
 
Huippuarvot jännitteelle ja virralle ovat siis vain noin 1.414 kertaisia keskiarvoon nähden mutta huipputeho on puolestaan kaksinkertainen. Tehon kohdalla ei tuosta syystä oikeasti edes saisi käyttää koko "RMS" -termiä. Ei ole olemassa "RMS tehoa" vaikka tuota termiä usein virheellisesti viljelläänkin.
 
Nämä kaavat luonnollisesti pätevät siis vain sinisignaaliin.
 
Mutta se särö. Teoriassa voidaan ajatella, että kun siniaaltoa "leikataan" tarpeeksi on lopputuloksena kanttiaalto. Kanttiaallon tehollinen keskiarvo on puolestaan yhtä suuri kuin huippuarvokin. Vahvistimen antotehon keskiarvo nousee siis särön määrän kasvaessa (sinisignaali alkaa leikkautumaan huipustaan ja muuttumaan kanttiaalloksi), mutta silloin täytyy heittää vain siniaaltoihin pätevät matemaattiset kaavat roskikseen. Niistä ei ole enää apua. Loppujen lopuksi tehon keskiarvo maksimisäröllä (kanttiaalto output) nousee noin yhtä suureksi kuin mitä oli siniaallon tehollinen huippuarvo juuri ennen leikkautumista, eli siiis sillä matalalla särön määrällä.
 
Make sense?
 
Käytännössä hommat ei aina mene ihan noin. Voi olla, että vahvistin menee "kykkyyn" keskiarvoisen antotehon ylittyessä pitkäkestoisesti ja huipputeho maksimisäröillä onkin vähemmän kuin keskiarvoteho x 2. Voi olla myös, että särön määrä kasvaa verrattain hitaasti (esim. "soft clipping") jolloin signaali kyllä säröytyy mutta alkaakin varsinaisesti leikkautumaan vasta korkeammalla kynnyksellä.
 
Eli, esimerkkinä: 1% THD rajapyykki saatetaan saavuttaa vaikka 1V RMS sinisignaalilla. Oletetaan kuitenkin, että signaali ei varsinaisesti leikkaudukaan tuon siniaallon laskennalisen huippuarvon (x1.414) ylittyessä, mutta särön määrä kuitenkin nousee riittävästi ylittääkseen 1% THD rajan jolla vahvistimen keskiarvollinen antoteho halutaan ilmoittaa. Signaalin varsinainen leikkautumispiste saattaa kuitenkin olla korkeampi, esimerkiksi vaikka 2V jolloin joudutaan soveltamaan erilaista matematiikkaa huipputehon laskemiseen. Nyt tehollinen huippuarvo kanttiaallolla voikin olla vaikka nelinkertainen verrattuna ilmoitettuun antotehon keskiarvoon.
 
Huomaa, että molemmat vahvistinesimerkit vastaavat täysin toisiaan ilmoitetun THD:n ja keskiarvollisen antotehon suhteen, mutta säröytyneenä toinen saattaakin puskea neljä kertaa enemmän tehoa kuormaan kuin toinen. Tätä eivät välttämättä specs:it kerro.
 
Mutta kaikki toi menee aika vahvistinkohtaisesti. Jotkut vahvarit on esimerkiksi suunniteltu antamaan korkeita piikkitehoja todella lyhyen aikaa ja menemään sitten kyykkyyn ennenkuin tehohäviöt tekevät vahvistimelle vahinkoa. Toimii ihan hyvin audio-sovelluksissa joissa kuitenkin huipputehoa vaativat lähinnä lyhytkestoiset "transientit".
 
tommiot
21.03.2016 12:02:56
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

teemu-t-k: Jo vain. Tämä pätee niin jännitteelle kuin virralle.
 
Noille suureille voidaan myös ilmoittaa se RMS arvo.
 

 
Ei. Vahvistimen huipputeho, V*I, on noin 1.414 (jännitteen huippuarvo) x 1.414 (virran huippuarvo). Eli 2.
 
Huippuarvot jännitteelle ja virralle ovat siis vain noin 1.414 kertaisia, mutta huipputeho on puolestaan kaksinkertainen edellämainituilla suureilla laskettuun tehon keskiarvoon nähden. Tehon kohdalla ei tuosta syystä oikeasti edes saisi käyttää koko "RMS" -termiä. Ei ole olemassa "RMS tehoa" vaikka tuota termiä usein virheellisesti viljelläänkin.

 
Totta, näinhän se meni. Pitäis vähän miettiä mitä aikoo kirjoittaa ennenku tulee asiantuntemaan :) Sori siitä vai miten se meni.
 
Juzpe
21.03.2016 18:14:35 (muokattu 21.03.2016 18:15:01)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

tommiot: Totta, näinhän se meni. Pitäis vähän miettiä mitä aikoo kirjoittaa ennenku tulee asiantuntemaan :) Sori siitä vai miten se meni.
 
On tässä toki se juttu, että vaihtosähköhommissa "melko usein" se virta pysyy vakiona ja ainoastaan jännite muuttuu.... jolloin siniaalloon tapauksessa toi neliöjuuri 2 on ihan oikea kerroin.
 
Töissä "Tuu ihmeessä munanmittauskilpailuihin illalla. Kaks sarjaa, pisin ja lyhin." - Pulkkinen
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti