Muusikoiden.net
08.12.2016
 

Kitarat: kitarakamat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Onko wanhassa vara parempi?
1 2
Gabe
11.03.2015 16:37:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tämä on ainakin minusta kiinnostava aihe. Olen ihan lähiaikoina törmännyt pariinkin aihetta käsittelevään tekstiin ja niitä lukiessa tuumin josko tästä saisi mielenkiintoisen keskustelun aikaan täällä. Kun pohditaan tätä niin unohdetaan keräily, se kun on täysin selvä ja hyvä syy sijoittaa vanhaan kamppeeseen, ja pohditaan ainoastaan soundia ja laatua ylipäätään niin mitä mieltä olette? Tehtiinkö ennen kaikki paremmin vai osataanko nykyäänkin?
 
Oma käsitykseni on että kyllä ja ei.
 
Pedaalit on helppo nakki. Nykyään taidetaan elä purkkien kultakautta enkä usko että koskaan aiemmin on ollut saatavilla yhtä laadukkaita pedaaleja kuin nykyään.
 
Kitaroiden kohdalla väitän että nykyään saa ostettua huomattavasti paremman sähkökitaran kuin mitä puoli vuosisataa sitten edes osattiin tehdä. Vanhoissa kitaroissa on toki mojoa ja fiilistä vaikka muille jakaa, mutta en jaksa uskoa että esimerkiksi 1960 luvun Fender Stratocaster on yhtään parempi soundiltaan tai laadukkaampi kuin vaikkapa saman lafkan Custom Shop tuotteet. Omat kokemukset tästä ovat tosin valitettavan vähäiset. Olen soitellut ainoastaan paria 70-luvun Fenderiä, jotka olivat kyllä ihan hyviä, mutta eivät nyt kuitenkaan millään tavalla tajunnanräjäyttäviä.
 
Vahvistimien kohdalla menee vähän vaikeaksi. Tiettyä soundia saa ihan jo osien vuoksi ainoastaan vanhemmista koneista. Joten jos vaikkapa vintage Marshallien soundi on se, mitä ollaan vailla niin eipä sitä oikein muualta taida löytyä. Vanhat turret-levylle tai p2p tyyliin kootut koneet lienevät teknisestikin luotettavampia ja laadukkaampia kuin valtaosa nykyajan kiinalaisista piirilevyhirvityksistä. Toisaalta.. jos autenttisuus ei ole se juttu niin nykyään on todella paljon tarjontaa boutique valmistajien puolesta. Tällainen hyvin ja laadukkaista osista käsintehty kone on toimintansa puolesta varmasti vieläkin varmempi ja huolettomampi kuin vastaava 50-60 luvulla koottu. Pidän myös siitä että nykyajan p2p koneen pystyy todella vaivattomasti modaamaan ihan oman mielensä mukaan, vanhaa konetta ei oikein kannata alkaa modailemaan koska sen arvo laskee. Tämä on yksi syy miksi sellaista ei ole (vielä) päätynyt hankintaan. Minussa ei ole oikein yhtään keräilijän vikaa, käytettävyys ja soundi on pääasia.
 
Jos puhutaan putkista, niin omat korvat sanovat että ennen tehtiin parempaa. Tiettyjen nykyputkien kohdalla olen itse törmännyt myös laatuongelmiin. Nykyputkistakin löytyy kyllä ihan hyvää soundia, mutta jostain syystä aiemmin tehtiin pääasiassa hieman parempia.
 
Tuorein löytö aiheen tiimoilta itselleni on vanhat kaiuttimet. En ole mistään aiemmasta kaiuttimestani saanut yhtä hyvää soundia kuin noista Celestionin -73 vuonna valmistuneista Pulsonic kartioilla varustetuista Greenbackeista. En osaa selittää miksi, mutta ne kuulostavat törkeän hyvältä. Paremmalta kuin WGS:n ja Celestionin nykypäivän versiot.
 
Mitä mieltä olette? Oikeaa tai väärää vastausta tuskin on mutta kiinnostaisi kuulla teidän kokemuksianne ja mielipiteitänne.
Artist
11.03.2015 17:01:36 (muokattu 11.03.2015 17:28:42)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Gabe: Pedaalit on helppo nakki. Nykyään taidetaan elä purkkien kultakautta enkä usko että koskaan aiemmin on ollut saatavilla yhtä laadukkaita pedaaleja kuin nykyään.
 
Mun mielestä taas nykyään useimmat pedaalit ovat sitä samaa, erilaisia sterilisoituja ja "paranneltuja" versioita vanhoista kyktennöistä eri näköisissä laatikoissa. Tokihan näitä on ties kuinka monelta valmistajalta joten näennäisesti valinnanvaraa riittää.
 
Otan koska tahansa vanhan Ratin, vanhoja fuzzeja, Univiben, '70-luvun EHX:t ja Mu-Tronit ja boutique-kamoista vaikka '90-luvun Lovetonet kuin nykypurkkeja.
 
Kitarapuolelta taas uutena ei oikein saa hondurasin mahongista ja brassiruusupuusta valmistettuja keppejä. Näissä on tone ihan omaa luokkaansa, kuten kaikki tietävät. ;)
 
Vähän erikoisemmillakin ratkaisulla on ennen tehty kitaroita, jollaisia ei enää tehdä. Esim. erilaiset vaihtoehtoiset runkomateriaalit, jotka ovat jääneet lyhytaikaisiksi. En tiedä ovatko teknisesti sen parempia, mutta jos samaa soundia haluaa niin ei kai sitten vaihtoehtoa ole (jos ei niissä vanhoissa Marsuissakaan ole).
 
"They tell me, but I tell them, I do it my way and I always will"
erty
11.03.2015 17:24:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Artist: Mun mielestä taas nykyään useimmat pedaalit ovat sitä samaa, erilaisia sterilisoituja ja "paranneltuja" versioita vanhoista kyktennöistä eri näköisissä laatikoissa. Tokihan näitä on ties kuinka monelta valmistajalta joten näennäisesti valinnanvaraa riittää.
 
Otan koska tahansa vanhan Ratin, vanhoja fuzzeja, '70-luvun EHX:t ja boutique-kamoista vaikka '90-luvun Lovetonet kuin nykypurkkeja.
 
Kitarapuolelta taas uutena ei oikein saa hondurasin mahongista ja brassiruusupuusta valmistettuja keppejä. Näissä on tone ihan omaa luokkaansa, kuten kaikki tietävät.

 
Veit sanat suustani. Siks multa löytyykin kaikkia noista luetelluista purkeista.. :o) Uusia putiikkispeduja tulee nykypäivänä ihan sairaasti joka vuosi. Ei vaan riitä mielenkiinto innostua samoista keksinnöistä uudelleen ja usein sen orkkiksen saa samaan tai jopa halvempaan hintaan kun putiikkikopion.
 
Kepeissäkin oon kokenut että oon saanut rahoilleni parempaa vastinetta ostaessani vanhoja luuttuja. Esimerkiks vasta tulleet re-issuet Silvertonen kepeistä. Orkkiksia saa usein samaan hintaan mitä noi uudet maksaa. Ja jos haluaa vanhaa tekniikkaa, jota ei enää nykypäivänä tehdä niin eipä siinä oikeen vaihtoehtoja ole.. Mut kyllä nykytuotantokin voi olla hyvää. Just tuli torilta napattua naurettavan halpa MJT relic strato, joka tuntuu ihan vintits-peliltä.
 
Sarko
11.03.2015 17:34:46
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vanhoissa efekteissä on sitä jotain, ainakin häiriöitä ja fiilistä. Tekis kovasti mieli laittaa joku wanha EHX paskomaan signaalia.
 
"You know the whole deal with tearing down the old to make room for the new? Well, music isn't city planning." - Grant Hart
uusiipe
11.03.2015 17:45:00
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nykyajan putkivahvistimissa (poislukien boutiquet tai muuten vaan yksinkertaistetut versiot) alkaa oleen niin paljon opareita ja fettejä kehissä, että käsitteen "täysputkivahvistin" syvin olemus alkaa olla kadoksissa. Nykymusiikkiin sopivia soundeja ja kukkaron antaessa myöden myös kestäviä koneita nykytuotanto toki tarjoaa.
 
Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas.
hallu
11.03.2015 17:58:56 (muokattu 11.03.2015 18:01:03)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Matti Eskolta kysyttiin aamutelkkarissa, että miten kiertue-elämä on muuttunut hänen uran alkuajoilta näihin päiviin. Matti Esko vastasi, että nykyisin bussit ovat lämpimämpiä ja kamat kevyempiä:-). Kyllä nykyisin ihan kaikki on paremmin ja soittajan valinnanvara on ihan loputon. Korkeaa laatua saa jo ihan pikkurahallakin eikä varmaan kenenkään tarvitse enää kärvistellä siksi ettei olisi vehkeitä millä tehdä.
 
Nyky välineillä voi tehdä kaiken minkä haluaa, mutta tietenkin se edellyttää että osaa haluta jotakin. Ehkä se kaipuu jonkin harvinaiseen ja ainutkertaiseen kukaties wanhaan on juuri sen asian kiertämistä. Ne joilla on voimaksa intressi soittaa, luoda ja tehdä musiikkia, keskittyvät siihen eikä hukkaan energiaansa murehtimalla välineitä.
 
Olisipa jo kevät
mpekkanen
11.03.2015 18:10:15
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Gabe:
Kitaroiden kohdalla väitän että nykyään saa ostettua huomattavasti paremman sähkökitaran kuin mitä puoli vuosisataa sitten edes osattiin tehdä. Vanhoissa kitaroissa on toki mojoa ja fiilistä vaikka muille jakaa, mutta en jaksa uskoa että esimerkiksi 1960 luvun Fender Stratocaster on yhtään parempi soundiltaan tai laadukkaampi kuin vaikkapa saman lafkan Custom Shop tuotteet. Omat kokemukset tästä ovat tosin valitettavan vähäiset. Olen soitellut ainoastaan paria 70-luvun Fenderiä, jotka olivat kyllä ihan hyviä, mutta eivät nyt kuitenkaan millään tavalla tajunnanräjäyttäviä.

 
Itse uskon, että vanhat Fenderin (50 ja 60-luvun) soittimista ovat kaikki parhaat yksilöt jo päätyneet nimekkäille soittajille tai joillekkin keräilijöille.
Kyllähän niitä edelleen löytää, mutta hinta on aivan tajuton. Keräilijöiden vehkeitä.
Samaa mieltä, että tämän päivän CS Fender on varmasti ainakin laadullisesti yhtä hyvä tai jopa parempia. Niissä vanhoista olevaa mahdollista "mojo-kerrointa" on aika vaikea määrittää rahallisesti. Itsellä ei ole kuitenkaan sellaisia summia ja vaikka olisikin niin en laittaisi kylläkään mihinkään kitaraan useita kymmeniä tuhansia euroja rahaa kiinni.
Varsinkin kun soittimien laadun tasaisuus on nykyään ihan toista kuin aikoinaan. Myös muilla kuin CS linjalla.
 
Valitettavasti Fenderin kohdalla minulla ei ole kyllä 70-luvun kitaroista juurikaan mitään hyvää sanottavaa. Muutamia olen kokeillut, mutta en kuitenkaan kymmenittäin. Kaikissa on ollut paksu lakka ja kitara on painanut paljon. Kaulasta en ole tykännyt ja voisin sanoa, että olen soittanut joillain muutaman satasen Squier kitaroilla joista olen tykännyt enemmän.
Voi tosin olla, että kokeiltavaksi on sattunut vain maanantai yksilöitä. En tiedä. Myöskään kaulan kolmeruuvinen kiinnitys ei ole minusta paras mahdollinen.
 
Itse ottaisin MIM soittimen mielummin kuin 70-luvun jenkki Fenderin jos sitä pitäisi itse soittaa ja kitaran arvoa ei tähän laskettaisi mitenkään. Nämä siis omien kokemusten pohjalta.
 
Gary Enfield
11.03.2015 18:10:21
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

En kyllä tiedä, monet asiat tehtiin kestämään, nykyään ei, mutta ääneltään laadukkaampia? Riippuu kai siitä mitä haluaa ja tarttee. Jos haluaa vitnagesoundia se onnistunee paremmin vanhoilla vehkeillä, fiilistä myöten.
 
Artist
11.03.2015 18:14:57 (muokattu 11.03.2015 18:15:43)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kun noita vintage Fendereitä on tässä ketjussa mainittu niin ei nyt esim. Mustangissa vintagen ja reissuen hintaero hirveän suuri ole (mitä on viimeksi tullut katsottua). Paremmuutta en lähde itse arvailemaan kun ei ole otantaa.
 
"They tell me, but I tell them, I do it my way and I always will"
yanera
11.03.2015 18:24:30
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mikä on vintagen määritelmä ajassa??
 
25v??
 
Randall, Marshall, Peavey - Läpi Orangen.
Numb
11.03.2015 18:34:29
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

yanera: Mikä on vintagen määritelmä ajassa??
 
25v??

 
Ei sillä oo mitään yksiselitteistä vuosimääritelmää. Enemmänkin niin, että jos jokin on vintagea se on korkealaatuinen ja omaa pysyvää arvoa. Lisäksi siinä on mukana jos ei parhaat niin ainakin tyypilliset jutu joltain tietyltä ajalta. Vanha ei siis suinkaan välttämättä ole vintagea. Vuodet riippuvat ihan siitä millaisesta esinetyypistä on kyse.
 
Sävelet ja sanat, kitara ja laulu: Dunnet Head "Dunnet Headin musa on parhaiten kuvattavissa silleen, että se muistuttaa sitä kuin suomalaiset aikuisrokkarit kirjoittais irlantilaisia juomalauluja." - Arttu
erty
11.03.2015 18:35:32
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Artist: Kun noita vintage Fendereitä on tässä ketjussa mainittu niin ei nyt esim. Mustangissa vintagen ja reissuen hintaero hirveän suuri ole (mitä on viimeksi tullut katsottua). Paremmuutta en lähde itse arvailemaan kun ei ole otantaa.
 
Mul itseasias oli hiljattain sekä MIJ 1969 RI Mustang ja orkkis 1969 Mustang rinnakkain ja pakko sanoa et japanian pojat oli tehny hyvää työtä. Soitannallisesti ja tuntumaltaan samalla viivalla, RI oli inan kirkkaampi. Orkkiksessa paremmin toimiva tremolosysteemi. Liekö samaa puutakin (lehmusta?) mut onneks mnetin toinen threadi todistaa ettei höttöpuilla mun onneks ookkaan merkitystä..
 
Laulava Kylätohtori
11.03.2015 18:42:43
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Numb: Ei sillä oo mitään yksiselitteistä vuosimääritelmää. Enemmänkin niin, että jos jokin on vintagea se on korkealaatuinen ja omaa pysyvää arvoa. Lisäksi siinä on mukana jos ei parhaat niin ainakin tyypilliset jutu joltain tietyltä ajalta. Vanha ei siis suinkaan välttämättä ole vintagea. Vuodet riippuvat ihan siitä millaisesta esinetyypistä on kyse.
 
Juuri näin. Kaikki vanha romu ei ole vintagea, joten vintagea ei voi määritellä pelkällä iällä.
 
Mutta eiköhän se 'oikea' vintage ole 50- ja 60-luvun kitarat ja vahvarit. 70-luku ehkä osittain, mutta 80-luvun peleistä on minusta turha puhua vintagena....
 
Believe what you want, it doesn't mean you're right...
Gabe
11.03.2015 19:12:09
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Artist: Otan koska tahansa vanhan Ratin, vanhoja fuzzeja, Univiben, '70-luvun EHX:t ja Mu-Tronit ja boutique-kamoista vaikka '90-luvun Lovetonet kuin nykypurkkeja.
 
Totta kyllä, ehkä vähän liikaa yleistin. Jonkun vanhan fuzzin tai rottan voisin ottaa hyvinkin mielelläni. Vanhaa univibeä taas en huolisi. Noin yleisesti ottaen nuo purkit on varmaan laadukkaampia kuin ennen ja ainakin valinnanvaraa riittää enemmän.
 
Kitarapuolelta taas uutena ei oikein saa hondurasin mahongista ja brassiruusupuusta valmistettuja keppejä. Näissä on tone ihan omaa luokkaansa, kuten kaikki tietävät. ;)
 
Riippuu valmistajasta. ;) Ruokankaalta sai vielä brassipuuta lisähinnasta. Mutta joo, luonnonvarat eivät ole ehtymättömät ja hondurasin mahonki ja brasilianruusupuu ovat jo lähes loppu. Muitakin lajeja varmaan menee lähivuosina kiellettyjen listalle. Sama pätee tietty mainitsemiisi erikoisempiin ratkaisuihin, tässäkin lienee kuitenkin tapauskohtaista onnistuuko sellaisen teettäminen jollain sepällä. Mutta jos puhutaan tuollaisesta peruskitarasta niin pysyn kannassani.
 

 
mpekkanen: Itse uskon, että vanhat Fenderin (50 ja 60-luvun) soittimista ovat kaikki parhaat yksilöt jo päätyneet nimekkäille soittajille tai joillekkin keräilijöille.
Kyllähän niitä edelleen löytää, mutta hinta on aivan tajuton. Keräilijöiden vehkeitä.

 
Näin tuumin vähän itsekin. Silloin sähkökitaran sarjatuotannon alkuvaiheilla (etenkin Fenderin toimesta) ei varmaan ollut tarkoituksenakaan tehdä parhaita mahdollisia yksilöitä yksi toisensa jälkeen vaan ideana oli valmistaa kohtuullisen hintaisia soittimia kaikkien saataville. Eli laatu on luultavasti vaihdellut jonkun verran jonka vuoksi ei voi olettaa että mikä vain 50-60 luvun Fender on todella hyvä.
 

 
Laulava Kylätohtori: Juuri näin. Kaikki vanha romu ei ole vintagea, joten vintagea ei voi määritellä pelkällä iällä.
 
Mutta eiköhän se 'oikea' vintage ole 50- ja 60-luvun kitarat ja vahvarit. 70-luku ehkä osittain, mutta 80-luvun peleistä on minusta turha puhua vintagena....

 
Tätä vähän hain takaa. Kaikki vanha ei automaattisesti ole vintagea ja kaikk vintage ei ole automaattisesti hyvää. Kitaroissa ja vahvistimissa 50-70 luvun yksilöt lienevät siinä vintage iässä, pedaaleissa 80-luvun tuotoksetkin laskettaneen mukaan.
 
Onhan vanhoissa romppeissa onhan vanhoissa romppeissa oma viehätyksensä. Joku vanha vahvistin löytänee jossain kohtaa tiensä minunkin luo. Samoin muutama kaiutin lisää ja hyvällä tuurilla rotta. Putkiakin tulee varmasti haalittua. Kuten sanoin niin mitään oikeaa vastausta tähän tuskin on, mielenkiintoista pohdintaa jo.
Artist
11.03.2015 19:26:10 (muokattu 11.03.2015 19:30:21)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Gabe: Totta kyllä, ehkä vähän liikaa yleistin.

 
Tässä koko vanha vs. uusi asettelussa on vähän se vika, että yleistyksiä tulee pakostakin ja johtopäätöksiä vedetään yksittäistapauksista. Ei se toki keskustelua estä.
 
Jos kaipaa esim. modernia metallivahvistinta, on aika selvää, että uusista vahvistimista löytyy se paras vaihtoehto.
 
Tai edullisesti hyviä ja luotettavia kamoja musiikin tekemiseen, niin eiköhän nykytilanne ole varsin hyvä.
 
Ja tokihan tuo oma esimerkkini noista pedaaleista on täysin henkilökohtaista preferenssiä, jolla ei sinänsä laadun kanssa ole mitään tekemistä.
 

Tätä vähän hain takaa. Kaikki vanha ei automaattisesti ole vintagea ja kaikk vintage ei ole automaattisesti hyvää. Kitaroissa ja vahvistimissa 50-70 luvun yksilöt lienevät siinä vintage iässä, pedaaleissa 80-luvun tuotoksetkin laskettaneen mukaan.

 
Oliko nyt ketjun tarkoitus sitten vertailla vanhaa ja uutta vai vintagea ja uutta?
 
"They tell me, but I tell them, I do it my way and I always will"
Artist
11.03.2015 19:27:44
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

erty: Mul itseasias oli hiljattain sekä MIJ 1969 RI Mustang ja orkkis 1969 Mustang rinnakkain ja pakko sanoa et japanian pojat oli tehny hyvää työtä. Soitannallisesti ja tuntumaltaan samalla viivalla, RI oli inan kirkkaampi. Orkkiksessa paremmin toimiva tremolosysteemi. Liekö samaa puutakin (lehmusta?) mut onneks mnetin toinen threadi todistaa ettei höttöpuilla mun onneks ookkaan merkitystä..
 
Jes, tässä hyvää tekstiä ja asiallista vertailua kahdesta sinänsä samankaltaisesta, mutta eri aikakauden tuotoksesta.
 
"They tell me, but I tell them, I do it my way and I always will"
Gabe
11.03.2015 20:11:30
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Artist: Tässä koko vanha vs. uusi asettelussa on vähän se vika, että yleistyksiä tulee pakostakin ja johtopäätöksiä vedetään yksittäistapauksista. Ei se toki keskustelua estä.
 
Totta, ja henkilökohtaisia kokemuksia ja mielipiteitähän tässä kysyttiin. Aihe on mielenkiintoinen, vaikka pääosin laadukkaisiin nykypäivän tuotteisiin turvaudunkin niin wanha kampe kiinnostaa.
 
Oliko nyt ketjun tarkoitus sitten vertailla vanhaa ja uutta vai vintagea ja uutta?
 
Oli tarkitus vertailla vintagea ja uutta, mutta kaikki vanha rompe kelpaa toki mukaan keskusteluun. Eli ei tarvitse pelätä 80-lukuakaan. :) Hintahaitarin alapäästä ainakin löytää nykyään laadukkaampaa rompetta kuin ennen.
edenbeast
11.03.2015 20:25:49
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Gabe: Hintahaitarin alapäästä ainakin löytää nykyään laadukkaampaa rompetta kuin ennen.
 
Totta. Toisaalta taas nyt löytää sitten 70-80-lukujen laatuvehkeitä (niitä, joilla ei satu olemaan keräilyarvoa) taskurahalla.
 
mpekkanen
11.03.2015 20:40:28
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Gabe:Hintahaitarin alapäästä ainakin löytää nykyään laadukkaampaa rompetta kuin ennen.
 
Varmaan hintahaitarin molemmissa päissä on nykyään enemmän tavaraa kuin vaikka 80-luvulla(ja oikeastaan koskaan muutoinkaan). Vintage vehkeiden hinnat ovat nousseet, mutta toisaalta nykyään saa edullisesti paljon parempia soittimia uutena kuin koskaan ennen.
 
Musiikkiteollisuus on taas muuttunut sellaiseksi, ettei oikein hyvällä soittamisella eikä oikein muullakaan ole paljoa väliä. Tässä on menty huonoon suuntaan ja paluuta ei näytä olevan.
Isotkin bändit tienaa keikkailemalla ja kaikenlaisen oheiskrääsän myymisellä. Levyjen myynti on lähes hyväntekeväisyyttä. Kukaan ei juuri osta mitään kun kaiken saa netistä ilmaiseksi.
 
Tämä on tosin jo aivan toinen juttu, mutta tarkoittaa kuitenkin että jatkossa entistä harvempi tulee elättämään itsensä soittamisella. Harrastus on aina mukavaa, mutta pitäisi jokaisessa harrastuksessa olla joitakin etappeja joita kohti mennään.
Näin jo eläkeläisenä, minulle soitto on vain terapiaa. Tämä nykymeininki on kuitenkin monelle nuorelle soittajalle ja bändeille huono. Eikä meno tosiaan ole sen suhteen paremmaksi muuttumassa :(
 
Gabe
11.03.2015 20:43:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

edenbeast: Totta. Toisaalta taas nyt löytää sitten 70-80-lukujen laatuvehkeitä (niitä, joilla ei satu olemaan keräilyarvoa) taskurahalla.
 
Tämä on ihan totta. Parista kasari tokaista ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa, sellaisessa on paljon enemmän kitaraa kuin monessa kalliimmassa.
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti