Aihe: Maestro by Gibson | |
---|
|
Sohin nyt muurahaispesää, mutta olkoon. Gibsonin ongelma nykyään on se, että sitä johtavat liikemiehet, jotka ajattelevat vain viivan alle jäävää lukemaa. Esimerkkinä ovat Gibsonin halpismallit, jotka ovat huonompia kuin saman hintaiset tai vähän halvemmat kuin Epiphonet, puhumattakaan saman hintaisista tai vain vähän kalliimmista Japanilaisista. Uusissa malleissa on idioottimaisia innovaatioita mitä kukaan (ainakaan melkein) ei kaipaa. Nykyään perus Les Paulia ei saa enää kuin Custom Shopista ja pitää maksaa itsensä kipeäksi. Ennustan Gibsonille ankeaa tulevaisuutta... |
käsi 29.11.2014 05:57:46 | |
|
En jaksa uskoa että tämä lafkan uskottavuutta pilaa. Pahempaa jälkeä tekee noi piraatti gibsonit joita myydään oikeina. Kun ne ei pysy vireessä tai alkaa hajoilla nopeasti sieltä sun täältä alkaa omistaja huutamaan että jo tekee paskaa jälkeä gibsoni nykyään. Taitaa jokaisella kitara merkillä on näitä entry-level paketteja. Helppo ostaa ja hinta ei ole iso. Saadaan samalla laitettua mainosta kehiin kun jossain lukee fender tai gibson. Soitinmarkkinat on vaan aika kusisessa tilanteessa tällä hetkellä, hyvä vaan että gibson myös etsii keinoja tehdä rahaa. MUSIC LOVER, Joka on päättänyt onnistua unelmissa |
käsi 29.11.2014 06:02:24 | |
|
Durty: Sohin nyt muurahaispesää, mutta olkoon. Gibsonin ongelma nykyään on se, että sitä johtavat liikemiehet, jotka ajattelevat vain viivan alle jäävää lukemaa. Esimerkkinä ovat Gibsonin halpismallit, jotka ovat huonompia kuin saman hintaiset tai vähän halvemmat kuin Epiphonet, puhumattakaan saman hintaisista tai vain vähän kalliimmista Japanilaisista. Uusissa malleissa on idioottimaisia innovaatioita mitä kukaan (ainakaan melkein) ei kaipaa. Nykyään perus Les Paulia ei saa enää kuin Custom Shopista ja pitää maksaa itsensä kipeäksi. Ennustan Gibsonille ankeaa tulevaisuutta... Tässä olen osin samaa mieltä. Noista lpj malleista on sekä hyvää että pahaa sanottavaa. Olen sellaista pitkään miettinyt ostaa varakitaraksi, niitä ku olen testaillut on pistänyt silmään niiden järkyttävän epätasainen laatu. Toisaalta hyvä yksilö on ollut hyvä yksilö. Muutaman satasen kun laittaisi lisää saisi melko varmasti käytettynä jonku vanhemman studio mallin. Mutta, silti ite ainakin tiedostan kun noita olen hypistellyt että kyseessä on halpamalli. Joten odotukset ei ole ollut kovinkaan korkealla. Veikkaan että ne silti myy hyvin. Moni jättää näinä aikoina ostamatta sen yli 2k maksavan soittimen. MUSIC LOVER, Joka on päättänyt onnistua unelmissa |
|
Spiral: Joko "Omistan Maestron by Gibson ja kaikki on hyvin" -ketju avattiin? Ei helvetti. Repesin täydellisesti... :D Believe what you want, it doesn't mean you're right... |
2randpo 29.11.2014 09:49:55 (muokattu 29.11.2014 09:51:10) | |
|
Spiral: Joko "Omistan Maestron by Gibson ja kaikki on hyvin" -ketju avattiin? Joo, köyhäilyhän on muotia, ja silloin kaikki halpispaskakin on hyvää. Kalliit kitarat on vaan keulimista ja LP-studio on ihan sama kitara kuin CS-LP, jälkimmänen on vaan huijausta. Insanely happy |
|
Gabe: Mutta onko asiat todella hyvin jos joutuu ostamaan Maestro Gibsonin? :( Painoarvo juurikin sanalle "joutuu" :) "If you want heavy metal, listen to John Lee Hooker, listen to that motherfucker play. Thats heavy metal. Thats armour"! - Keith Richards
**Back to good old days, when music was real music !!!** |
|
2randpo: Joo, köyhäilyhän on muotia, ja silloin kaikki halpispaskakin on hyvää. Kalliit kitarat on vaan keulimista ja LP-studio on ihan sama kitara kuin CS-LP, jälkimmänen on vaan huijausta. Tämä oli niin totta. Kaikki Gibsonit, paitsi nämä Maestrot ovat sekä paskoja että huijausta. Tuo 100€ on juurikin realistinen hinta Gibsoneista ja kaikki siitä yli menevä on tarpeetonta voitontavoittelua, jopa ahneutta. Olen lentänyt lankaan jo neljästi, mutta nyt taisin ottaa opikseni. Olkaahan tarkkana, kohta on torilla SG, Les Paulx2 ja Firebird á 100€ tarjolla. Voin antaa vielä vahvistimen, piuhan ja plektran mukaan. Katteet on kyllä pieniä, mutta isommissa erissä kun myy niin jäähän siitä sitten. |
|
Mitenkä lienee, jos Gibson riisuisi kaikki ulkonäkö ja muut härpäkkeet pois ja tekisi vain hyvän soittimen - vaikka LP:n, olisiko se juurikin LPJ tai korkeintaan Studio? "Tosta se taitaa lähteä.." |
|
Yallup: Mitenkä lienee, jos Gibson riisuisi kaikki ulkonäkö ja muut härpäkkeet pois ja tekisi vain hyvän soittimen - vaikka LP:n, olisiko se juurikin LPJ tai korkeintaan Studio? Lakkaus ei mun mielestä ole pelkkä ulkonäköjuttu, se vaikuttaa paljon soittotatsiin. Reunalistat ei kovin paljon, varsinkaan nykyään kun ne eivät mene nauhojen päiden päälle. Eli karsittu budjetti-LP on Studio. |
käsi 30.11.2014 16:15:51 | |
|
Yallup: Mitenkä lienee, jos Gibson riisuisi kaikki ulkonäkö ja muut härpäkkeet pois ja tekisi vain hyvän soittimen - vaikka LP:n, olisiko se juurikin LPJ tai korkeintaan Studio? Studiohan on enemmän tai vähemmän silmäkarkista karsittu standardi, ainakin sillon oli kun se tuli markkinoille. Taidettiin jopa markkinoidakin niin. Toki uskon että ihan puulaadussa on jotain eroja. Mutta lpj on jo jotain ihan muuta MUSIC LOVER, Joka on päättänyt onnistua unelmissa |
|
Lieneekö LP:n kansivaahteralla suuri merkitys soundiin? 2015-mallistossa LPM:ssä on huonoin C-laatu, Studiossa B ja stankussa AA. Ulkonäössä tietysti suurikin ero ja AAAA loimuaa hienoiten. Tuo pieni ero M:n ja Studion kohdalla askarruttaa. Kannen kaarevuus lienee jo merkityksetön? Vastaavasti bodyn mahongissa LPM korkea tiheys, Studio medium ja stankku ultra low, joka on jo paras. Miten Studio tässä pärjää kun välissä on low? Onko paino ratkaisevampi kuin soundi? Haen tässä sitä, mitä nuo puut vaikuttaa muuhun kuin hintaan. Stankussa toki body on kahdesta palasta mutta Studion ja LPM:kin useasta. Yhden palan bodyt lienevät jo kustomia. Onko lopulta M tai J niin eri asia kuin Studio, josta ainakin puiden osalta on pidempi matka stankkuun kuin alaspäin. Lakkahan niissä on tietysti ohuenlainen. "Tosta se taitaa lähteä.." |
|
Yallup: Haen tässä sitä, mitä nuo puut vaikuttaa muuhun kuin hintaan.. Kyllä ne puut vaikuttavat myös sointiin. Siitä, kuinka paljon ne vaikuttavat, kinataan hyvinkin paljon. Joidenkin mielestä ero on marginaalinen, eikä sitä huomaa, joidenkin mielestä puut ovat kitaraa ostettaessa ykköskriteeri. Itse näkisin, että puiden merkitys vähenee, sitä mukaa, kun särö ja efektit lisääntyvät. Eli suurin merkitys tulee kitara, piuha, vahvarimeiningillä puhtailla soundeilla. Ja itse uskon omien kokemusten pohjalta, että kyllä niillä puilla voi merkittäviä eroja olla juurikin em. tilanteessa. Mutta kyllä ne puut vaikuttavat myös säröillä soitettessa. Jos puut ovat 'tumput' ja niiden soinnista puuttuu jotain taajuuksia, niin ei niitä oikein jälkeenpäinkään saa lisättyä. Toki eq:lla voi yrittää pelastaa tilannetta - joissain tapauksissa se varmasti toimii, joissakin ei... Believe what you want, it doesn't mean you're right... |
|
Pitäisiköhän tämä puukeskustelu käydä jossain muussa ketjussa? En ole musiikin asiantuntija. |
|
Kefiiri: Pitäisiköhän tämä puukeskustelu käydä jossain muussa ketjussa? Joo, näistähän on ihan omia ketjuja, itsekin taisin yhden joskus aloittaa. Haulla varmaan löytyy... Believe what you want, it doesn't mean you're right... |
|
Kefiiri: Pitäisiköhän tämä puukeskustelu käydä jossain muussa ketjussa? Niin hyvää puuta. "Entinen naisystäväni soitti matkalla, että ei suostu valehtemaan. Kärjistyin. En ole valehtelija. Olen minä. Minulla on piipero Miljoona Tivoli ja Powerpark on super." - Vesa Keskinen
Laatumusaa |
|
No sen verran puista tässäkin, että maestro on poppelia. Eikös se ole laulun mukaan puu ;-) "Tosta se taitaa lähteä.." |
|
kävinpä muuten eilen clasulla ja pakkohan tätä oli kokeilla. siinä joku setä oli tyttärelleen ostamassa kitaraa ja myyjien kanssa ihmettelivät kun vahvistimesta kuului vain pihinää. lopulta selvisi että piuha oli vain rikki... noh, kun siitä tyypit poistui niin testasin itse, en jaksanut sitten kytkeä kitaraa mihinkään kun kyseisen vahvistimen kanssa olisi kuulostanut vain hirveältä. ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, että viimeistely oli aika hirveää. body periaatteessa ihan ok mutta nauhojen päät repivät sormia. aloittelijalle varmaan aika ikävää opetella soittamaan kitaralla josta saa haavoja sormiin. ei ollut siis mitenkään yksittäinen nauha vaan joka ikinen. nauhat oli liimattu otelautaan ja liimaroiskeita näkyi vähän siellä ja täällä. useampi nauha oli kokonaan koholla otelaudasta ja otelauta lievästi propellilla. kyllähän tuolla periaatteessa pystyi soittamaan mutta jos pitäisi säätää viimesen päälle soittokuntoon niin pahaa tekisi. |
Progorava 15.12.2014 14:25:46 (muokattu 15.12.2014 14:29:57) | |
|
rrroope: kävinpä muuten eilen clasulla ja pakkohan tätä oli kokeilla. siinä joku setä oli tyttärelleen ostamassa kitaraa ja myyjien kanssa ihmettelivät kun vahvistimesta kuului vain pihinää. lopulta selvisi että piuha oli vain rikki... noh, kun siitä tyypit poistui niin testasin itse, en jaksanut sitten kytkeä kitaraa mihinkään kun kyseisen vahvistimen kanssa olisi kuulostanut vain hirveältä. ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, että viimeistely oli aika hirveää. body periaatteessa ihan ok mutta nauhojen päät repivät sormia. aloittelijalle varmaan aika ikävää opetella soittamaan kitaralla josta saa haavoja sormiin. ei ollut siis mitenkään yksittäinen nauha vaan joka ikinen. nauhat oli liimattu otelautaan ja liimaroiskeita näkyi vähän siellä ja täällä. useampi nauha oli kokonaan koholla otelaudasta ja otelauta lievästi propellilla. kyllähän tuolla periaatteessa pystyi soittamaan mutta jos pitäisi säätää viimesen päälle soittokuntoon niin pahaa tekisi. Kuulostaa kuvaus ihan samalta kuin Myyrmäen Klasun "Yksilöllä". |
|
Pari vuotta sitten kävin lelukaupassa Toy's R Us tai mikä lienee. Siellä oli näytillä nylonkielinen kitara, minkä kielet olivat parin sentin korkeudella. Kaula oli poikki. Jättäisivät soitinten myynnin ammattilaisille. Koskee myös verkkokauppa.comia. Seinät täynnä aivan hirveitä ritsoja... |
|
Itsekin näin ensimmäistä kertaa Maestron omin silmin paikallisella Clasulla, mutta en ehtinyt siihen sen ihmeemmin perehtyä. Ulkoisesti kaikki näytti siltä miltä pitääkin ja painoakin oli "uskottavasti" kun sen käteeni nopeasti nappasin. Ei viilailujälkiä tai liimaroiskeita otelaudalla. Elektroniikka ja virittimet ovat hyvällä todennäköisyydellä halvinta mitä saa, mutta muuten vaikea mennä sanomaan laadusta sen enempää. Muusikkohyväksyntää ei varmastikaan irtoa, mutta jos sävellät sillä sen vihoviimeisen kuolemattoman riffin mitä länsimaisessa musiikissa kukaan ei ole vielä keksinyt, niin lisää voimaa sinulle. Halpojen ritsojen suurena ystävänä en ylenkatso lainkaan. Ei siis muuta kuin Clasulta Gibsoni ja Soneralta Marshalli, nupit kaakkoon ja rock 'n roll! |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|