| Aihe: Fender Custom Shop VS Ruokangas | |
|---|
|
kekkuliheikki: Mulla on tossa viiden minuutin paassa kauppa jossa niita on. Voin tehda empiirista tutkimusta. Sielta loytyy:
55 John Cruz Strato
63 Todd Krause Strato
57 Jason Smith Strato
63 Greg Fessler Tele
67 Dennis Galuska Strato
50 Greg Fessler Tele
Buddy Holly Signature Dennis Galuska
66 Yuri Shiskov Strato
Tee ihmeessä!!!
Todella mielenkiintoista kuulla tuloksia. |
|
Ensi viikolla. Nyt pitaa lahtea Espanjaan.
En allekirjoita. |
 Kuha
10.10.2014 16:08:07 | |
|
Joees: Ei ole yksikään Fenderin CS vakuuttanut niin paljoa että valitsisin moisen mieluummin kuin Ruokankaan. Tämä siis tilanteessa jossa ei ole mahdollisuutta kokeilla ennen ostoa. Ei toki tarkoita että ne Fenderit huonoja olisi olleet mutta aina on kotimaisesta leiristä löytynyt omaan makuun parempi ja laadukkaampi.
Mulla taas on päinvastainen kokemus. Mulla oli VSOP, joka oli aivan alkupään tuotantoa. Sinänsä hyvin tehty kitara - niitä harvoja keppejä, joita ei juurikaan tarvinnut säätää. Ohut e-kieli pakkasi vaan lipsua otelaudalta ulos. Gotohin talla vaihdettiin näissä malleissa sen takia myöhemmin Wilkinsoniin, tiemmä. VSOPsta oli mun makuun pyöristetty ne särmät pois, jotka tekee Stratosta työkalumaisen klassikon. Hyviä kitaroita, mutta ei mulle.
Old Fenders never die |
|
Sinänsä hauska jälleen ajatella, että tele ja strato suunniteltiin nimen omaan liukuhihnakitaroiksi ja niiden arvostetuimmat vuosikerrat ovat liukuhihnatavaraa. Nyt ollaan sitä mieltä, että samaan laatutasoon pääsee vain, jos sen on rakentanut master luthier nahkaessu päällä. Kuitenkin kyse on todella yksinkertaisesta puutyöstä, jos verrataan akustisiin soittimiin. Toki nykyään teollisessa tuotannossa tehokkuus- ja tuottavuusvaatimus on ihan toista kuin ennen eikä hyvää puumateriaaliakaan ole enää törsättäväksi asti.
En sitten malttanut olla sanomatta. |
|
Rämppy: Sinänsä hauska jälleen ajatella, että tele ja strato suunniteltiin nimen omaan liukuhihnakitaroiksi ja niiden arvostetuimmat vuosikerrat ovat liukuhihnatavaraa. Nyt ollaan sitä mieltä, että samaan laatutasoon pääsee vain, jos sen on rakentanut master luthier nahkaessu päällä. Kuitenkin kyse on todella yksinkertaisesta puutyöstä, jos verrataan akustisiin soittimiin. Toki nykyään teollisessa tuotannossa tehokkuus- ja tuottavuusvaatimus on ihan toista kuin ennen eikä hyvää puumateriaaliakaan ole enää törsättäväksi asti.
Nahkaessu = plussa |
|
Rämppy: Sinänsä hauska jälleen ajatella, että tele ja strato suunniteltiin nimen omaan liukuhihnakitaroiksi ja niiden arvostetuimmat vuosikerrat ovat liukuhihnatavaraa. Nyt ollaan sitä mieltä, että samaan laatutasoon pääsee vain, jos sen on rakentanut master luthier nahkaessu päällä. Kuitenkin kyse on todella yksinkertaisesta puutyöstä, jos verrataan akustisiin soittimiin. Toki nykyään teollisessa tuotannossa tehokkuus- ja tuottavuusvaatimus on ihan toista kuin ennen eikä hyvää puumateriaaliakaan ole enää törsättäväksi asti.
On toi laadun vaihtelu kummiskin ehkä vähän eri osastoa Fendereissä, ja varsinkin vanhoissa Fendereissä kuin artesaanitöissä. Eikös? Mutta ihan validi pointti sulla.
More Nintendo, less Marshall. |
 Hikkis
11.10.2014 08:25:13 (muokattu 11.10.2014 08:28:34) | |
|
On pakko kysyä, kun keskustelussa ei ole otettu mukaan Nevalaisen tuotteita, että painivatko ne laadullisesti samassa sarjassa? En ole ihan varma voiko noita CS-tuotteiksi lukea. Ainakin ne Nevalaiset mitä olen kokeillut ovat olleet loistavia soittimia. Pidän myös niiden yksinkertaisuudesta, mikä mielestäni tekee juurikin Telestä niin upean soittimen. |
|
En oikein ymmärrä tätä alkuperäistä vastakkainasettelua. Fenderin CS versus Nash, Haar yms. olisi ymmärrettävämpi. Jos haluaa perinnehenkistä keppiä ja soundia niin nuo edellä mainitut ovat hyviä vaihtoehtoja. Ruokankaan voi ostaa, jos sellaisen haluaa, mutta se on sitte oma soundimaailmansa. Hyvin tehtyjä ja hienoja kitaroita, mutta eivät sytytä allekirjoittanutta. |
 Gabe
11.10.2014 12:11:54 | |
|
petrip: En oikein ymmärrä tätä alkuperäistä vastakkainasettelua. Fenderin CS versus Nash, Haar yms. olisi ymmärrettävämpi. Jos haluaa perinnehenkistä keppiä ja soundia niin nuo edellä mainitut ovat hyviä vaihtoehtoja. Ruokankaan voi ostaa, jos sellaisen haluaa, mutta se on sitte oma soundimaailmansa. Hyvin tehtyjä ja hienoja kitaroita, mutta eivät sytytä allekirjoittanutta.
Pakko korjata sen verran että enhän minä varsinaisesti mitenkään rajannut tätä perinnehenkiseen keppiin ja soundiin. Minua henkilökohtaisesti viehättää yhtä lailla perinnehenkiset CS Fenderit kuin Ruokankaan päivitetyt versiot klassikoista. Yksi periodikorrekti CS Fender jo löytyy joten nyt olkoon vihdoin Ruokankaan vuoro. Tuossa Mojo Classicissa on mielestäni vielä juuri sopiva ripaus sitä työkalumaisuuttakin jäljellä vaikka päivitetty versio onkin. Ainakin se minulle tuleva yksilö tulee olemaan ulkoasultaankin hyvin klassinen käyttöesine. Tämän ketjun avulla halusin lähinnä kuulla onko näitä edellä mainittuja valmistajia ihmiset paljonkin verranneet keskenää. Lisäksi kiinnosti kuulla mahdollisia käyttökokemuksia noista master built kitaroista ja niiden vertailua team built versioihin, sellaista kun en ole vielä päässyt kokeilemaan. |
|
Gabe: Lisäksi kiinnosti kuulla mahdollisia käyttökokemuksia noista master built kitaroista ja niiden vertailua team built versioihin, sellaista kun en ole vielä päässyt kokeilemaan.
Master/Team built ero ei ole mielestäni laadussa. Kumpikin ovat yhtä laadukkaita. Itselläni oli mahdollisuus testata samaan aikaan sekä Master että Team built kitaroita rinakkain. Kitaroissa oli toki joitakin speksieroja jo lähtökohtaisesti, mutta Team builtin ostin. Se oli vaan omasta mielestä parempi tässä tapauksessa. Master built on yhden mestarin näkemys kokonaisuudesta ja siinä on ehkä enemmän persoonallista vaihtelua kuin Team builteissa. Mutta kaikki kitarat ovat oman kokemuksen mukaan yksilöitä ja se "oikea" pitää vaan löytää. |
Gabe
11.10.2014 13:07:12 | |
|
petrip: Master/Team built ero ei ole mielestäni laadussa. Kumpikin ovat yhtä laadukkaita. Itselläni oli mahdollisuus testata samaan aikaan sekä Master että Team built kitaroita rinakkain. Kitaroissa oli toki joitakin speksieroja jo lähtökohtaisesti, mutta Team builtin ostin. Se oli vaan omasta mielestä parempi tässä tapauksessa. Master built on yhden mestarin näkemys kokonaisuudesta ja siinä on ehkä enemmän persoonallista vaihtelua kuin Team builteissa. Mutta kaikki kitarat ovat oman kokemuksen mukaan yksilöitä ja se "oikea" pitää vaan löytää.
Näin olen nyt antanut itsenikin ymmärtää ja muutaman kiinnostavan viestikeskustelunkin sain vaihdettua aiheesta. Kiitos analyysistä, huomiosi tukee jo saamiani tietoja. |
|
Tää olis muuten kova mut tuo lapa... http://muusikoiden.net/dyn/tori/927880.jpg?1412925243 |
|
antnis: Tää olis muuten kova mut tuo lapa... http://muusikoiden.net/dyn/tori/927880.jpg?1412925243
Kieltämättä aivan susiruma. Halvan Anttila/Siwa-kitaran näköinen. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
Gabe
12.10.2014 09:22:52 | |
|
antnis: Tää olis muuten kova mut tuo lapa... http://muusikoiden.net/dyn/tori/927880.jpg?1412925243
Ei ole kieltämättä osunut ihan nappiin. Sen tilanneelle tuo on varmaan hieno, itselleen tilattujen customien myymisessä on juuri se vaikeus että pitäisi löytää toinen saman maun omaava. Noin muuten tuo on varmasti ihan helvetin laadukas soitin, eikä ole kyllä hinnalla pilattu. |
|
Gabe: Ei ole kieltämättä osunut ihan nappiin. Sen tilanneelle tuo on varmaan hieno, itselleen tilattujen customien myymisessä on juuri se vaikeus että pitäisi löytää toinen saman maun omaava. Noin muuten tuo on varmasti ihan helvetin laadukas soitin, eikä ole kyllä hinnalla pilattu.
Eikös tuolla Haarin sivuilla oo useampikin moisella lavalla. Jotenkin sain kuvan, että ois käyty Fanon ideakaapilla, kun siellä sivuilla tais näkyä myös useampi kovin Fanon JM6:n näköinen kitara.
Perkelefantti. |
|
Haarilla saivat muistaakseni nuottia Fenderiltä että alkakaahan tehdä kitarat erinäköisillä lavoilla, aikaisemmin niissä oli perus tele/stratolapa. Tuo lienee sitten ollut ratkaisu. Toisaalta onhan tuossa matskua, puusepälle vaan ja saha laulamaan :) |
|
Jucciz: Kieltämättä aivan susiruma. Halvan Anttila/Siwa-kitaran näköinen.
Ei veda vertoja James Tylerille.
En allekirjoita. |
 Mule
13.10.2014 13:09:18 | |
|
kekkuliheikki: Ei veda vertoja James Tylerille.
Tylerit vedetty niin överiksi että elää jo omaa elämäänsä. Haarin s-lapa vetää totaalisella rumuusasteikolla pidemmnän korren.
Terv. nimim. Haar-T:n onnellinen isä (http://muusikoiden.net/dyn/users/119088.jpg)
Haarit myös kokeilemisen arvoisia, tilaamista tosin ei voi suositella. Mukava setä mutta luokaton kielitaito romuttaa asioinnin mielekkyyden. |
|
Lapamuotoilu on yleensä ongelma. 60 vuodessa mieliin on syöpynyt, että stratossa ja telessä sekä Fender-bassoissa on just nämä Fenderin malliset lavat. Muun muotoiset näyttävät enemmän tai vähemmän huonolta. Ja ovathan nämä F:n lavat hienoimmat sekä funktionaalisimmat. Paha panna paremmaksi.
En sitten malttanut olla sanomatta. |
|
Rämppy: Lapamuotoilu on yleensä ongelma. 60 vuodessa mieliin on syöpynyt, että stratossa ja telessä sekä Fender-bassoissa on just nämä Fenderin malliset lavat. Muun muotoiset näyttävät enemmän tai vähemmän huonolta. Ja ovathan nämä F:n lavat hienoimmat sekä funktionaalisimmat. Paha panna paremmaksi.
Olen joskus miettinyt, että johtuuko F:n lapojen ulkonäön ylivertaisuus tottumuksesta vai ovatko ne vaan oikeasti niin paljon hienompia. Luulen, että ehkä niihin on myös tottunut, mutta kyllä ne vaan oikeastikin ovat parempia kuin suurin osa muiden teelmyksistä.
Tuo Haarin lapa on kyllä kamala, samoin Tylerin lavat...
Believe what you want, it doesn't mean you're right... |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
