Muusikoiden.net
29.03.2024
 

Kitarat: kitarakamat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Roryn kitarat esittelyssä
1 2
Dr. Muff
25.08.2014 14:15:40 (muokattu 25.08.2014 14:16:07)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ballfish: On vähä vaikea uskoa tätä. Telet on kuitenkin ihan jees kunnossa stratoon verrattuna vaikka samaa teollisuushappoa on ilmeisesti niihinkin hikoiltu =)
 
Ehkäpä ennemminkin näin. Monesta kohtaa tuota kitaraa näkee että ihan mekaaninen kuluminen on poistanut maalipintaa. Naarmuja on, kaulamikin päältä on lähtenyt jokunen milli kohdasta johon plekta osuu. Siksi vaikea uskoa että jotenkin poikkeuksellinen hiki olisi juuri tuon kitaran kuorinut maalista, mutta ei muita kitaroita.
 
Voi olla että jo tehtaalla kävi joku fiba juuri tuon kitaran viimeistelyssä, esim maali/lakka ei ole koskaan päässyt kovettumaan kunnolla. Raakile nitrolakkahan lähtee aika pehmoisesti pois. Ehkä pihistyksen jälkeen ojassa vietetty aika edelleen heikensi kitaran viimeistelyä. Suurin tekijä kuintenkin varmasti oli aivan huikeat määrät soittoa. Kaiffari taisi kuitenkin soitella pääsääntöisesti tuolla kitaralla vuodesta 1963 vuoteen 1995. Se on paljon se.
 
Sokeiden valtakunnassa yksisilmäinen on kuningas
Rudenorth
25.08.2014 16:30:43 (muokattu 25.08.2014 16:31:56)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nuo vanhemmat Fenkut ovat ohuella nitroselluloosalakalla mikä ei hirveästi kestä mekaanista kulutusta. Toki Roryn vehkeet ovat todennäköisesti olleet hieman kovemmalla käytöllä mikä on edesauttanut kulumista.
 
aristoteles666
25.08.2014 16:30:50
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Dr. Muff: Ehkäpä ennemminkin näin. Monesta kohtaa tuota kitaraa näkee että ihan mekaaninen kuluminen on poistanut maalipintaa. Naarmuja on, kaulamikin päältä on lähtenyt jokunen milli kohdasta johon plekta osuu. Siksi vaikea uskoa että jotenkin poikkeuksellinen hiki olisi juuri tuon kitaran kuorinut maalista, mutta ei muita kitaroita.
 
Voi olla että jo tehtaalla kävi joku fiba juuri tuon kitaran viimeistelyssä, esim maali/lakka ei ole koskaan päässyt kovettumaan kunnolla. Raakile nitrolakkahan lähtee aika pehmoisesti pois. Ehkä pihistyksen jälkeen ojassa vietetty aika edelleen heikensi kitaran viimeistelyä. Suurin tekijä kuintenkin varmasti oli aivan huikeat määrät soittoa. Kaiffari taisi kuitenkin soitella pääsääntöisesti tuolla kitaralla vuodesta 1963 vuoteen 1995. Se on paljon se.

 
joo, mut kyllä se maalipinta oli jo 70 luvulla poissa.
 
" mielestäni varmin merkki älykkään elämän olemassaolosta muualla maailmankaikkeudessa on se, että kukaan ei yritä ottaa meihin yhteyttä." lassi ja leevi.
Dr. Muff
25.08.2014 16:52:00
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

aristoteles666: joo, mut kyllä se maalipinta oli jo 70 luvulla poissa.
 
joo, mut kyllä se maalipinta oli osittain jo 60 luvulla poissa. Ja siitä eteenpäin yhä enenevissä määrin.
 
Ja sun pointti oli?
 
Sokeiden valtakunnassa yksisilmäinen on kuningas
aristoteles666
25.08.2014 17:05:26
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Dr. Muff: joo, mut kyllä se maalipinta oli osittain jo 60 luvulla poissa. Ja siitä eteenpäin yhä enenevissä määrin.
 
Ja sun pointti oli?

 
viimeiset +20 vuotta ei maalipintaan enää vaikuttanut, se kun oli jo lähtenyt.
 
" mielestäni varmin merkki älykkään elämän olemassaolosta muualla maailmankaikkeudessa on se, että kukaan ei yritä ottaa meihin yhteyttä." lassi ja leevi.
uusiipe
26.08.2014 16:02:49
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tuolla jutskaa Brian Mayn kitarasta, jonka itse väkersi isänsä kanssa 60-luvun alussa ja on siitä lähtien sillä soittanut. Noin 13:00 kohdilta http://m.youtube.com/watch?v=jJ_OamX-PA8
 
Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas.
Alfons Åberg
26.08.2014 21:18:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Dr. Muff: Ehkäpä ennemminkin näin. Monesta kohtaa tuota kitaraa näkee että ihan mekaaninen kuluminen on poistanut maalipintaa. Naarmuja on, kaulamikin päältä on lähtenyt jokunen milli kohdasta johon plekta osuu. Siksi vaikea uskoa että jotenkin poikkeuksellinen hiki olisi juuri tuon kitaran kuorinut maalista, mutta ei muita kitaroita.
 
Voi olla että jo tehtaalla kävi joku fiba juuri tuon kitaran viimeistelyssä, esim maali/lakka ei ole koskaan päässyt kovettumaan kunnolla. Raakile nitrolakkahan lähtee aika pehmoisesti pois. Ehkä pihistyksen jälkeen ojassa vietetty aika edelleen heikensi kitaran viimeistelyä. Suurin tekijä kuintenkin varmasti oli aivan huikeat määrät soittoa. Kaiffari taisi kuitenkin soitella pääsääntöisesti tuolla kitaralla vuodesta 1963 vuoteen 1995. Se on paljon se.

 
Mä voisin veikata enempi tuon pintakäsittelyvirheen suuntaan. Miten iho, hiukset ja vaatteet on kestänyt jos hiki on niin myrkkyä ollut. Tietenkin kemialliset reaktiot monesti toimivst avain-lukko-periaatteella, samaan tapaan kuin nitrolakan reaktio solukumin kanssa.
 
Mutta on sitä tullut saneerauskohteissa nähtyä miten esim. puisesta portaan käsijohteesta lakka kuoriutuu jos pohjat on huonot.
 
"Linkkejä artikkeleihin tai tutkimuksiin, joissa Hulkon muusikon uran näytöt todetaan merkittäviksi" -Jazzmies
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «