| Aihe: Paljonko on kielten jännitys sähkösitarassa | |
|---|
|
Oliko tähän vastaus sitten se ZOG?
Do we need harmonics in the range above 8 kHz? Are a lot of dogs going to listen to your solos? - J. Johansson | |
Minushuman: Käytän Gibsoneissani Ernie Ballin 11-settiä. Vaihdan ala E:n tilalle tosin 064:n ja pidän sitä standardi E:ssä. Toiset pitää vaan muhkummasta. Mikähän tossa ala E:ssä on veto kiloina?
Ernie Ballista en tiedä, mutta D'addarion vastaavalla NW064:lla ja Gibsonin(24,75") skaalalla vedoksi tulee noin 14,7 kg. 25,5" skaalalla tulisi vielä hurjempi 15,6 kg.
Tuolla D'Addarion kielisettejä esittelevillä sivuilla löytyvissä Tension Charteissa on muuten eri lukemat tuolle jännitykselle kuin tuossa PDF-taulukossa. PDF-taulukossa on valmiiksi laskettuja lukemia 25,5" skaalalle paunoina, esim. E-vireiselle NW046:selle on annettu arvo 17,5lbs. Kielisetin sivulla olevassa taulukossa on taas ilmoitettu niinkuin tännekin on jo pastettu, 16,91lbs. jos lasken tuolla PDF-taulukossa olevalla arvolla jännityksen 24,75" skaalalle, saan tulokseksi 16,5lbs.
Missähän heittää? Onkohan D'Addario muuttanut kieliään jotenkin, vai onko tuo kielisettien sivuilta löytyvä taulukko laskettu jollain keskiarvo-skaalan pituudella? | |
Irtokielenähän mä ton 064:n ostan ja yleensä kaupasta löytyvät irtokielet tuppaavat olemaan D'Addariota.
"It's beer o'clock. Where the hell's my riot?" | |
Kieliseteissä voi olla eri kielten jännityksissä hyvinkin paljon poikkeamaa ja setti on silti tasapainoinen soittaa.
Itse kun soitan erilaisilla avoimilla vireillä ja kitaroilla joissa on erimittaisia skaaloja niin olisi hyvä kun löytyisi sivusto jolla olisi vaikka sen normaali vireen lisäksi erikoisvireille sopivia settejä jo valmiiksi.
Esimerkiksi ihan yleiseen avoimeen G-vireeseen joutuu hommaamaan A-kielen ja molemmat E-kielet paksuimpana koska ne kielet viritetään kokosävelen alaspäin.
Tämä on vielä aika helppo löytää yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta entäs jos kitaran skaala on vaikka joku muu kuin "normaali" Fender tai hieman lyhyempi Gibson. Jos kitaran skaala on pituudeltaan vaikka 51,58 tai 62 senttiä (mitat nyt senteissä ja noin mittoja), niin miten siihen hommaat kielet jos se on tarkoitus virittää vaikka C6-vireeseen?
C6=C löytyy normaali vireisen A-kielen 3. nauhalta ja on tämän vireen paksuin kieli. Eli vire on C,E,G,A,C,E. Ohkaisin E-kieli on sama kuin normaalivireisenkin ylä E-kieli.
Itsellä nämä on onneksi jotenkin aina löytynyt, mutta ajan kuluessa ei aina tahdo muistaa millainen setti mihinkin soittimeen tulee kun on paljon lap steel ja muita kitaroita jotka ovat avoimissa vireissä. Lap steel kitaroissa on aika yleisesti 22 1/2 tuumaa pitkä skaala, mutta voi se olla ihan normaali Fender tai jotain muutakin.
Tähän kun vielä sotketaan baritoniviritykset niin olisi hyvä jos jostain löytyisi sellainen taulukko jossa olisi ihan 1/8 osa skaalaisesta 30 tuuman skaalaan erilaisia vireitä. Listoissa voisi olla myös joka vireelle ja siihen sopivalle skaalalle erilaisia vaihtoehtoja eri paksuudelle, vaikka tyylin normaalivire 9-42,10-46,11-49 jne...
Avoimiin vireisiin kun joutuu yleensä ostamaan kaikki kielet erikseen ja monesti se tulee myös halvemmaksikin niin.
Useasti vielä lap steel kitaroihin tarkoitetut ,vaikka C6 kielisetit eivät oikein käy normaali skaalaiseen soittimeen kun niissä lap steel kitaroissa on useasti se skaala 22 1/2 tai kuitenkin joku muu kuin 25 1/2. Lisäksi tällaiset valmiit erikoissetit maksavat niin paljon ,että irtokielistä tekee ainakin kaksi samanlaista settiä jos vain tietää paksuudet oikein. Tämä valmiiden settien ongelma on tosin aika vähäinen kun niitä ei Suomen kivijalkaliikkeistä juuri löydä ja jos löytyy niin hinta on sitten suhteessa aika kova.
Ja avoimilla virityksillä tarkoitan myös muitakin kuin C6 ja avoin-G vire.
Lista voisi olla vaikka sellainen että aloitetaan 1/8 osa koon kitarasta ja käydään kaikki kielet ja sävelet läpi kieli kieleltä, mitkä olisivat niiden paksuuden jotta ne sopisivat toisiinsa jne..
Pelkät jännitykset eivät vielä kerro millainen setti siitä tulee soitettavuudeltaan. | |
Kielien jännitteistä on tullut hyvin tietoa.
Tulee mieleen mitä kaulat kestää.
Normivirettähän ajatellen kitarat yleensä rakennetaan.
Kauloissa on hyvin pelivaraa pari pykälää paksumpiin kieliin ja eri vireisiin.
Mutta tuli mieleen keissi jossa baritoni setin kieliä asensin Jacksonin tilukaulaan ja soittaja halusi kuitenkin korkeampaan vireeseen.
Kaula ei vaan kestänyt vääntöä, pysyi suorana kyllä rautaa säätämällä mutta vire ei pitänyt enään yhtään. Kielet kyllä pari nuottia korkeemmalta pysyi mukana yli tarkoitettuun jännitteen, mutta vire eli jatkuvasti.
Mun oma teoria on että kaula kun ei ollut enään kuin hennosti puun varassa ja melkein pelkän kaularaudan varassa sinnitteli, niin metallin lämpöherkkyyden takia eli liikaa.
Kuvittelen oppineeni että kyllä kaulan pitää olla puun varassa ja teräs vain tukena.
Olisi kiinnostavaa kuulla mitä tapahtuu umpi metalliselle kaulalle.
On noita ainakin alumiinista tehty jokunen, mutta jääneet kokeiluiksi em syistä?
. | |
Azolith: Kaula ei vaan kestänyt vääntöä, pysyi suorana kyllä rautaa säätämällä mutta vire ei pitänyt enään yhtään. Kielet kyllä pari nuottia korkeemmalta pysyi mukana yli tarkoitettuun jännitteen, mutta vire eli jatkuvasti.
Jos kerran kaulan sai suoraksi rautaa säätämällä, miksi vireongelmat johtuisivat kuitenkin juuri siitä? Jälkimmäistä lausetta en aivan saanut...
Mun oma teoria on että kaula kun ei ollut enään kuin hennosti puun varassa ja melkein pelkän kaularaudan varassa sinnitteli, niin metallin lämpöherkkyyden takia eli liikaa.
Kuvittelen oppineeni että kyllä kaulan pitää olla puun varassa ja teräs vain tukena.
No, mitä nyt sitten tarkoittaa olla puun varassa ja teräs vain tukena...
Periaatteessa kaulassa kieliä vastaan vetää kaksi jousta, joista toista voi säätää.
Toinen on kaulan puu jonka voima riippuu siitä paljonko se on poikennut lepoasennosta. Kaularauta on se toinen.
Riippuen kitaran säädöistä ja kaulan puulaadusta ja paksuudesta riippuu kumpi vetää suuremmalla voimalla. Koska monet pyrkivät pitämään kitaran kaulan suorassa tai lähes suorassa, puu on lepoasennossaan tai lähes siinä (ok, riippuu toki siitä mihin asentoon kaula pyrkii palautumaan), joten kaularauta ottaa kovemmin vastaan. Osuus korostuu tietty vielä entisestään kun voimaa lisätään. 12-kielisissä on melkoinen veto kielissä, mutta hyvin nekin vireessä pysyy.
http://www.daddario.com/DADProductD … nze__Medium_Top_Heavy_Bottom__12_54
Kaularaudan lämpötilakaan ei taida kauheasti vaihdella lyhyessä ajassa, saisi siinä tilukaulallakin soitella käsi sauhuten. Pianossa taas kielten veto on kokonaan metallirungon varassa, ja harvemmin niitä viritellään kuin kitaroita :)
Tietty jos osat, esim. kaularauta on huonolaatuisia vempuloita, ei siinä auta mitkään itkut. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
