Muusikoiden.net
19.04.2024
 

Kitarat: kitarakamat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Gibson Les Paul std ja mikit
1 2 3 4 5
Kuha
15.10.2013 20:17:34
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

McNulty: Täältä löytyy pari "putiikkivalmistajaa" vielä lisää :)
http://www.rig-talk.com/forum/viewtopic.php?f=3&t=124577

 
Näitä en huomannut listalla, pitäis olla kelvollisia:
 
http://amalfitanopickups.com/fullbucker.php
 
Old Fenders never die
J-P L
15.10.2013 21:45:07
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

McNulty: Mitäs hyviä PAF-klooneja sitten on? No niitähän on aivan älyttömästi. Karkeasti ne voisi jakaa putiikkiin ja ei-putiikkiin.
- -
Putiikkipuolelta kannattaa tsekata seuraavat valmistajat:
- -
- Bare Knuckle Pickups Stormy Monday ja The Mule
- -

Saman valmistajan Riff Raff ja PG Blues ovat myös hyviä PAF-klooneja.
 
Kontiak
15.10.2013 23:52:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kuka suomalainen valmistaja tekee parhaan PAF:n?
 
"If you dig it, you must learn it." http://www.truthinshredding.com
p130
16.10.2013 11:49:58
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kontiak: Kuka suomalainen valmistaja tekee parhaan PAF:n?
 
Jokainen jos kysytään valmistajilta tai mikkien käyttäjiltä.
 
Olen mieluummin yksin oikeassa kuin lauman kanssa väärässä.
hallu
16.10.2013 11:53:56
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

p130: Jokainen jos kysytään valmistajilta tai mikkien käyttäjiltä.
 
Tämä on kyllä kaikessa ilmeisyydessään, niin loistavasti kiteytetty erittäinkin monimielisesti tulkittava vastaus, että pakko pistää plussaa.
 
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka.
FastEddie
16.10.2013 12:16:44 (muokattu 16.10.2013 12:19:17)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

p130: Jokainen jos kysytään valmistajilta tai mikkien käyttäjiltä.
 
Heh heh, näin.
 
Mutta mikä siitä kitaran mikistä tekee hyvän?
Magneetti, kelan johto, kelan kierroksien lukumäärä, joku muu mikä?
 
Vai onko se ennenminkin koko elektroninen ketju kielistä - kaiuttimeen?
Ja onko se hyvyys ennenminkin kitaristin tunteessa, kun kuuntelijan korvassa?
 
"Rehab is for quitters"
LesPaul70
16.10.2013 12:48:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

p130: Jokainen jos kysytään valmistajilta tai mikkien käyttäjiltä.
 
Mun mielestä yleensä tuollainen "Mikä on paras x" (x = kitara, mikki, vahvari, kajari, tai mikä vaan muu) on ns. loaded question. Paha sanoa jonkin olevan yksiselitteisesti paras kaikille ja kaikkiin käyttötarkoituksiin. Tai jos olisi, niin kaipa kaikki ostaisivat juuri sen - tai vähintään pyrkisivät ostamaan sitten kun on riittävästi rahaa?
 
Mikkiasioissa yleensä kannattaa funtsia, mitä mikkipäivätyksellä ihan tarkalleen haluaa fiksata. Modernimpi/vintagempi soundi? Tummempi/kirkkaampi soundi? Lisää/vähemmän ylä-/keski-/alaääntä? Lisää/vähemmän outputtia? Lisää selkeyttä? (Joo, yleensä kukaan ei tavoittele mikkipäivityksellä "sameampaa/tukkoisempaa soundia" , kas kummaa... ;)
 
Tuollaisiin kysymyksiin vastaa, niin alkavat vaihtoehdotkin rajautua mukavasti. Mikkipäivityksessä yleensä kuitenkin kyse soundin jonkin tietyn aspektin viilaamisesta itseä paremmin miellyttävään kuntoon. Toki mikkejä vaihtamalla voi jossain määrin muuttaa kitaran luonnettakin, mutta eipä esim. Lespa muutu mikkejä vaihtamalla Stratoksi tai päinvastoin. Ja hyvä niin.
 
Itse suosittelen mielelläni Bare Knuckle Pickupsin tuotantoa. Miksi? Koska itsellä vain positiivisia kokemuksia niistä.
 
Suosittelisinko kaikille juuri samoja mikkimalleja, jotka olen itse valinnut? En, koska eri soittajilla on erilaiset tarpeet ja soundimieltymykset. Minun valintani perustuivat hyvin tarkasti rajattuihin muutostarpeisiin.
 
Ovatko BKP:n mikit mielestäni kaikkein parhaita? Eivät varmaan. Enkä osaisi sanoakaan, kun en kaikkia maailman mahdollisia mikkejä ole kokeillut. Siitä olen vakuuttunut, että selkeämpiä/erottelevampia ne ovat kuin tavalliset tehtaassa konekäämityt mikit ja soundi siltä osin parempi. Mutta yhtä hyviä ja parempia voi hyvin olla ja varmaan onkin. Minulle ne ovat riittävän hyviä ja uskoisin olevan useimmille muillekin. Mutta yhtä lailla monille ovat riittävän hyviä tehtaasta ulos tulevat perus-Duncanit ja Dimarziot.
 
Whatever makes you happy. Ei siihen mikkien viilaamiseen sen enempää kannata panostaa vaivaa ja aikaa.
 
Mikä biisi? http://muusikoiden.net/dyn/users/83923.jpg
Jos tunnistat, laita pikaviesti!
Kontiak
16.10.2013 15:31:01
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

p130: Jokainen jos kysytään valmistajilta tai mikkien käyttäjiltä.
 
Onko sulla antaa Jokaisen tarkempia yhteystietoja? Ei ainakaan googlella löytynyt mitään.
 
"If you dig it, you must learn it." http://www.truthinshredding.com
p130
16.10.2013 16:10:55
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kontiak: Onko sulla antaa Jokaisen tarkempia yhteystietoja? Ei ainakaan googlella löytynyt mitään.
 
Ostat mojovimmalta tuntuvat tai vaikka halvimmat jos siltä tuntuu ja kerrot niiden erinomaisuudesta foorumilla ainoana totuutena. Niin yksinkertaista.
 
Olen mieluummin yksin oikeassa kuin lauman kanssa väärässä.
Kefiiri
16.10.2013 16:12:31 (muokattu 16.10.2013 16:13:38)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kontiak: Onko sulla antaa Jokaisen tarkempia yhteystietoja? Ei ainakaan googlella löytynyt mitään.
 
Millä hakukoneella mahtaisi löytyä sopivan kuumat mikit? Muna saisi paistua mutta ei palaa.
 
Edit: p130 on selvästi hoksannut kupletin juonen, noinhan se menee.
 
En ole musiikin asiantuntija.
Laulava Kylätohtori
16.10.2013 16:14:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kefiiri: Millä hakukoneella mahtaisi löytyä sopivan kuumat mikit? Muna saisi paistua mutta ei palaa.
 
Kyllä munan voi pistää suuhun, vaikkei sitä olisikaan paistettu...
 
Gyl sunkka maar oikke met trasikoittim bisi Vanha Rauma iha vaa aikanguluks.
Ziggy Bubba
16.10.2013 16:20:20 (muokattu 16.10.2013 16:23:13)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Iteltä löytyy myös Stormy Monday/The Mule satsi Lepasta. Tehoa noissa on mukavan vähän ja soundi on sitä myöten eloisa ja rapsakka. Kaulamikki voisi ehkä olla ainakin tohon keppiin kirkkaampi - omasta Jaguarista löytyvä Dimarzion 36th anniversary PAF kuulostaa kivemmalta, raikkaammalta. Kitaramallien erot toki huomioiden, mutta silti.
 
Orgaanista maalausrockia!: CROOKMACHINE
Myrkky Nuoli
16.10.2013 20:43:07
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ziggy Bubba: Iteltä löytyy myös Stormy Monday/The Mule satsi Lepasta. Tehoa noissa on mukavan vähän ja soundi on sitä myöten eloisa ja rapsakka. Kaulamikki voisi ehkä olla ainakin tohon keppiin kirkkaampi - omasta Jaguarista löytyvä Dimarzion 36th anniversary PAF kuulostaa kivemmalta, raikkaammalta. Kitaramallien erot toki huomioiden, mutta silti.
 
Mulla on Häusselin PAF-mikin (hyvin Riff Raff-tyylinen) kaverina SG Standardin kaulassa BKP Mississippi Queen, eli humpparikokoinen P90. Voin sanoa, että tämä yhdistelmä on aivan ssssaaakelin maukas.
 
Ziggy Bubba
16.10.2013 20:46:29
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Myrkky Nuoli: Mulla on Häusselin PAF-mikin (hyvin Riff Raff-tyylinen) kaverina SG Standardin kaulassa BKP Mississippi Queen, eli humpparikokoinen P90. Voin sanoa, että tämä yhdistelmä on aivan ssssaaakelin maukas.
 
Mullakin on tossa Dimarzion EJ Customin kaulamalli odottamassa asennusta Grecon SG:hen. Tämä Eric Johnson kuulemma halusi humpparikeppiinsä enemmän sinkkumikkien kolinaa, toi oli tulos. Saas nähä mitä sanoo kun saan kiinni.
 
Orgaanista maalausrockia!: CROOKMACHINE
Kontiak
17.10.2013 00:35:46 (muokattu 17.10.2013 00:38:01)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

p130: Niin yksinkertaista.
 
No helvetti. Minä kysyin kitaramikeistä, niin täällä esitellään munaa ja pyydetään josko sitä sais painaa sinne minne päivä ei paista. Pick-up lineissa jaetti mojom.
 
"If you dig it, you must learn it." http://www.truthinshredding.com
Kefiiri
17.10.2013 09:35:09
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kontiak: Kuka suomalainen valmistaja tekee parhaan PAF:n?
 
No miten tämä kysymys pitäisi ymmärtää? Pitäisikö mikin olla parempi kuin Gibsonin PAF-mikit vai mahdollisimman samanlainen? Eiväthän nekään ymmärtääkseni ole samanlaisia edes keskenään.
 
Ja joka tapauksessa joka valmistajan mikeille löytyy aina joku, joka antaa vakuuttavat suositukset juuri niille mikrofoneille. Suosittelijan mikit ovat aina ne erottelevimmat ja mitä näitä termejä on.
Eihän siinä päästä puusta pitkään.
 
En ole musiikin asiantuntija.
Laulava Kylätohtori
17.10.2013 10:23:14
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kontiak: No helvetti. Minä kysyin kitaramikeistä, niin täällä esitellään munaa ja pyydetään josko sitä sais painaa sinne minne päivä ei paista. Pick-up lineissa jaetti mojom.
 
Huumorilla ainakin itse kommenttini pistin. Pahoittelut, jos otit sen vittuiluna.
 
Mutta eihän parhaita mikkejä ole olemassakaan. Kuka tykkää mistäkin, eikä kukaan voi sanoa, mistä juuri sinä pidät.
 
Yritä vaikka kuvailla jotain ominaisuuksia, jos siitä joku jotain osaisi pätellä. Mutta kai nuo huipputekijöiden mikit kaikki ovat hyviä ja minkä mikkien pienet nyanssierot kutkuttavat juuri sinun korvaasi, sen pystyt vain sinä itse sanomaan... :)
 
Gyl sunkka maar oikke met trasikoittim bisi Vanha Rauma iha vaa aikanguluks.
McNulty
17.10.2013 10:23:44 (muokattu 17.10.2013 10:27:23)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kefiiri: Pitäisikö mikin olla parempi kuin Gibsonin PAF-mikit vai mahdollisimman samanlainen? Eiväthän nekään ymmärtääkseni ole samanlaisia edes keskenään.
 
Eivät ole ei. Niissä on ollut kovastikin paljon vaihtelua keskenään. Sanovatten että osa vanhoista PAF-mikeistä oli huonompia mitä nykyiset jäljitelmät / kloonit.
 
Tim Millsillä (BKP:n omistaja ja pääguru) oli esittää Gibsonin (Elgin) vanhoja materiaalitilauksien tositteita/kuitteja 50-luvun lopusta ja 60-luvun alusta. Niistä mm. selvisi se että PAF-mikkien magneetit olivat kolmea, neljää eri sorttia (joissain oli AlNiCo II, suuressa osassa oli AlNiCo IV ja V). Puhumattakaan siitä että jokainen kela käämittiin käsikäyttöisesti eri ihmisten toimesta... vähän sinne päin. Ohjearvot oli annettu, mutta keloissa oli suuria vaihteluita mm. käämilangan määrässä per kela, käämilangan materiaalissa tai materiaalipaksuudessa, eristeessä jne. Toisille "kela täyteen" tarkoitti sitä, että käämilankaa oli reilusti, toisille taas satoja, ellei jopa tuhannen tai kaksi kierrosta vähempi. Naistyöntekijä saattoi tehdä sirompaa jälkeä kuin vaikkapa ronskimpi karpaasi tai ihan päin vastoin. Osa oli ronskia ja reilua, toiset sitten maltillisempia ja joskus jopa säästösyistä vajavaisia.
 
Osa tätä "sekalaista seurakuntaa" on myös PAF-mikkien kelojen bobbinit. Jollet tiedä mikä on bobbin, niin googleta esim. PAF bobbins. Kyseessä on ne muoviset kelojen yläosat, esim. zebra-mikeissä musta ja kermanvärinen muovinen yläosa. PAF-mikeissä bobbinit olivat usein mustat, mutta nikkelöidyn kuoren alta saattoi löytyä myös Zebra-värityksellä olevat kelat. PAF-mikeistä poisteltiinkin aikanaan nikkelikuoria suurella innolla, josko alta paljastuisi Zebra-PAFfit. Osassa PAFfeja oli musta+kerma -värityksellä olevat Zebrat, mutta myös musta+valkoinen -yhdistelmiä. Tai sitten vain kaksi mustaa kelaa vierekkäin. Elginin tehtaalla mikkejä ja keloja tehtiin juuri niistä materiaaleista mitä sattui olemaan saatavilla, mikä kulloinkin osui tekijän käteen. Esim. Zebra-PAFfit eivät olleet millään tavalla parempia kuin vaikkapa kaksi mustalla kelalla olevaa, tai päinvastoin. Vaihtelua oli suuresti ja se on myös osaltaan luonut PAF-legendaa ja myyttiä.
 
Jos jotain yleistä normia noihin pitäisi laittaa, niin LP ja SG-malleihin laitettiin niitä "kuumempia" PAF-keloja, kun taasen ES-sarjasiin koitettiin valita miedompia, ehkä aavistuksen jopa heikkoja mikkejä. Eikä tuokaan ole mikään validi jaottelu. Onpi sitä tavattu todella kuumia, ja todella mietoja PAF-mikkejä ristiin rastiin Gibsonin tekeleistä.
 
Kaiken kaikkiaan PAF onkin vain yleisnimitys late 50s / early 60s humbuckerille. PAF voi siis olla periaatteessa mitä tahansa "lähes yksikelaisesta" aina kuumahkoon humbuckeriin asti. Humbuckerin vierekkäiset kelat saattavat olla lähellä symmetriaa (esim. käämilangan määrä, resistanssi ja ulostulo), tai sitten täysin epäsymmetriset. Osa PAFfeista saattaa tuon epäsymmetrian takia hurista enemmän kuin toiset PAFfit jne. jne.
 
PAF-termi on mielenkiintoinen, sisältörikas... eikä tosiaan kovin tasalaatuinen termi kuvastamaan vain yhtä ainoata mikkiä tai mikkityyppiä. Toki nämä nykyiset PAF-jäljitelmät koittavat pitkälti pohjautua Gibsonin vuosien '58 ja '59 Les Paul-malleihin. Ovathan nuo niitä halutuimpia ja arvokkaimpia Gibsoneita, joten niiden mikitkin ovat "varmasti arvokkaimpia". Vaikka todellisuudessa ne voivat olla huonompia mitä monet ns. nyky-PAFfeista.
 
Kannattaa siis testailla mahdollisuuksien mukaan erilaisia PAF-versioita nykyvalmistajilta, löytää se oma suosikki ja tukeutua siihen. Käyttäjähän sen lopulta määrittelee, mikä on hänelle se paras.
 
We who are not as others.
McNulty
17.10.2013 10:32:53 (muokattu 17.10.2013 10:35:57)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Koska tuo PAF on itselle rakas aihe, niin tässä pieni lainaus aiheeseen liittyen:
"The pickup were wound with #42 plain enamel wire. On original PAFs the bobbin wire appears purple, versus later PAF and patent# pickups that appear reddish. Gibson eventually switched to polyurethane coated wire around 1963. When wire coatings change, the sound of the pickup does change, contributing to the PAF following. The amount of wire (and coating) wound on each bobbin determines the pickup's resistance. When the bobbins are wound with more than a nominal amount of wire (either on purpose or by accident), they are more powerful with fatter midrange but less treble. Due to the human factor and the wide tolerance of the manually-run pickup winding machines used by Gibson from 1956-1961, PAF pickups usually measure between 7.5 and 9.0 thousand ohms (K ohms). By 1962 (the end of the PAF era), Gibson was making pickups very consistently with 7.5k ohms of wire (give or take .25k ohms).
 
The separate bobbins of a PAF can measure very differently due to Gibson's manufacturing techniques. For example one bobbin could measure 3.5k, and the other 4.5k ohms (for a total of 8k ohms). This mis-matched ohms is actually a good thing, as certain frequencies will stand out if both bobbins have different resistance. This contributes to why two PAF pickups can sound quite different. The coil winder was a Leesona 102, and did have auto stop counters to keep pickups windings consistent. But these winders ran using a fiber gear and were prone breakage. The work around to fixing the counters is to time the winding process. That is one reason for the randomness of PAF pickup resistance."
-Vintage Guitars Info
 
Täällä kuvia Leesona 102 käämintäkoneesta: http://www.lespaulforum.com/forum/showthread.php?t=183087
 
We who are not as others.
p130
17.10.2013 10:32:59
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kefiiri: No miten tämä kysymys pitäisi ymmärtää? Pitäisikö mikin olla parempi kuin Gibsonin PAF-mikit vai mahdollisimman samanlainen? Eiväthän nekään ymmärtääkseni ole samanlaisia edes keskenään.
 
Ja joka tapauksessa joka valmistajan mikeille löytyy aina joku, joka antaa vakuuttavat suositukset juuri niille mikrofoneille. Suosittelijan mikit ovat aina ne erottelevimmat ja mitä näitä termejä on.
Eihän siinä päästä puusta pitkään.

 
Aidoilla PAFfeilla varustettua kitaraa kannattaa kokeilla, jos siihen joskus tarjoutuu mahdollisuus. Tai ehkä ei jos pelkää petymyksiä. Sitä samaa geneeristä tuubaa niistä irtoaa kuin kaikista klooneistakin ja yksilöerot ovat samaa luokkaa kuin eri valmistajien "parhaiden" PAFfien välillä. Jos itsensä saa psyykattua uskomaan, että maailman parasta soundia irtoaa niin silloin sitä irtoaa.
 
*penis esiin* Joo, on mulla kitara jossa on aidot PAFfit. *penis piiloon* Loistavan hyvät mikit ja soundi hunajaa, vaan ei mitään sellaista mitä kloonilla ei saavuttaisi. *penis sinne minne päivä ei paista*
 
Jos joku pahoittaa mielensä siitä, että kerron kokemuksiani kun kokemuksia kysytään pyydän anteeksi.
 
Olen mieluummin yksin oikeassa kuin lauman kanssa väärässä.
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 5

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «