Muusikoiden.net
09.12.2016
Introducing the Fender Paramount PM-1 Limited Rosewood  

Kitarat: kitarakamat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Tokai Les Pauliin mikkien vaihtoa?
1 2 3 4
JohnPatrick
23.04.2013 09:46:46
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Haku antoi jotain ketjuja aiheesta, mutta kysytäänpä kuitenkin vielä.
 
Ostin käytettynä Tokai LC-85 Les Paulin, jossa oli valmiina BKP Painkiller -mikkisetti. Tiesin kyllä jo alkujaan, että taitaa olla turhan "kuumat" omiin mieltymyksiin nähden ja niinhän ne olivatkin. Yläpäätä, selkeyttä ja erottelevuutta saisi olla roimasti enemmän.
 
Soittelen laidasta laitaan pop-rock-heavy -osastoa, mutta soundillisesti tulevat mikit voisivat olla lähempänä perinteistä rock-soundia kuin modernimpaa.
 
Soittelen jonkin verran puhtaillakin ja paljon pienillä rosoillakin, joten toivoisin löytäväni sellaiset mikit, jotka sopivat myös hyvin siihen tarkoitukseen, mutta niin, että tarvittaessa lähtee uskottavasti sitten vaikka ac/dc:täkin.
 
Tarkoitus olisi käyttää stratocasteriani tämän Les paulin kanssa samalla vahvistin/pedaali -kalustolla ja toivoisin, että kitaraa vaihtaessa biisien välissä ei tarvitsisi ihan kaikkia vahvistimen säätöjä pyöritellä uusiksi, kun nyt noi BKP:n mikit ovat niin tummat ja bassoiset, että kaikki säädöt menevät uusiksi..
 
Moni näyttäisi pitävän Duncanin 59/JB/Custom -mikeistä, voisiko sieltä löytyä "parannusta" tähän ongelmaan?. Kalliimmatkin mikit ovat vaihtoehtoja, kunhan lopputulos on toivoittu.
 
P.s. Painkillerit voisivat myös vaihtua..
 
ibnz
23.04.2013 09:54:03 (muokattu 23.04.2013 09:56:20)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itsellä on LP:ssä Duncan Custom ja '59. Erittäin tyytyväinen olen, etenkin kun vaihdoin Customin magneetiksi AlNiCo 8-laadun magneetin. Siinä yhdistyvät nyt keraamisen voima ja potku, mutta lisäksi kaikkein kirkkain "kärki" on tasoittunut ja keskitaajuuksia magneetti hieman buustaa. Lopputuloksena on A5:n avoimuus ja heleys puhtailla ja keraamisen potku highgain-meiningeissä.
Loistava setti kyllä - ja miellyttää silmääkin, kun tilasin mustat avokelat plus kultaiset ruuvit & napapalat :)
 
BKP on kyllä huippulaatua, sen tiedän, mutta Duncanilta tulee erinomaisen hienoja mikkejä myös.
 
E: Niin rokkimeiningeistä - ei ole ihan omaa alaa, mutta sanoisin tuon Custom 8:n olevan siinä vähän alle perus-Customin ulostuloteholtaan, ehkä sellainen medium-hot :) Pystyy runttaamaan etuastetta kovalla kädellä soitettuna, mutta ei lähellekään Distortionin raakuutta.
 
Frankster
23.04.2013 10:04:30 (muokattu 23.04.2013 10:09:18)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

JohnPatrick: Haku antoi jotain ketjuja aiheesta, mutta kysytäänpä kuitenkin vielä.
 
Tarkoitus olisi käyttää stratocasteriani tämän Les paulin kanssa samalla vahvistin/pedaali -kalustolla ja toivoisin, että kitaraa vaihtaessa biisien välissä ei tarvitsisi ihan kaikkia vahvistimen säätöjä pyöritellä uusiksi, kun nyt noi BKP:n mikit ovat niin tummat ja bassoiset, että kaikki säädöt menevät uusiksi..

 
Painkiller-setti tumma ja bassoinen? :O
 
Muuan seikka:
 
1. Katoppa se mikkien etäisyys kielistä. BKP:n mikit ovat hemmetin herkkiä sen suhteen. Paina kieli alas viimeiseltä nauhalta ja mittaa mikin etäisyys kieleen. 2 millimetriä on hyvä lähtökohta tuossa tilanteessa. Vaihtoehtoinen lähtökohta on 4 millimetriä kielestä mikkiin kielen soidessa vapaana.
 
2. Painkiller-setti lähtee sulta vaihtoon todennäköisesti kuitenkin, ne eivät ole todennäköisesti omimmillaan klassisessa rokissa.
 
3. Jos mikit ovat säädönkin jälkeen tummat ja bassoiset, vilkaisisin kitaran potikoita. Ovatko ne yleensäkään 500k -vahvuiset, vaan onko siinä jotkut EMG-setin jälkeiset potikat? Eivät nimittäin kuulosta normaalien passiivihumpparien kanssa kovin hyvältä..
 
4. Jos ja kun mikit lähtevät vaihtoon, BKP:n valikoimista voisin suositella joko The Mule-settiä, tai sitten Riff Raff -settiä. Riippuen vähän millaista sävyä haeskelee.
 
-Frankster
 
s8na
23.04.2013 11:17:18 (muokattu 23.04.2013 11:18:01)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mä oon aikanani vaihtanu kaverille Tokaihin Jazz/JB mikkien tilalle Gibsonin Burstbucker Prot: Samalla vaihdettiin toki potikat ja konkat. Kaveri kyllä "kusi hunajaa" tämän jälkeen. Musatyyleinä hällä on popit ja classic rokit. Duncanit siirrettiin samalla toiseen Tokain lespaan EMG:iden tilalle, joten verrokki löytyi vielä jälkikäteenkin. Tässä tapauksessa tuo hevimpi Tokai sitten päätyi myyntiin.
 
Numb
23.04.2013 11:22:23
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Oletko harkinnut P90 -mikkejä? Henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan niissä yhdistyvät humppareiden ja kapoisten single coilien parhaat puolet. Toimivat mainiosti juuri rokkimeingeissä, maltillisilla säröillä ja puhtailla. High gainista en niin tiedä, kun en moista harrasta. Mutta kun niissä on se single coilien hurina mukana, niin massiivinen särön määrä ei ehkä ole ihan parasta. Tosin P90 -tyyppiä saa myös hurinattomana. Kokemusta niistä ei ole.
 
Itselläni on Fying V:ssä Seymour Duncanin Phat Catit, enkä ole tuntenut tarvetta vaihtaa.
 
pappasfin
23.04.2013 11:27:53 (muokattu 23.04.2013 11:51:06)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Toimisikohan tuossa nuo BursBucker Rhythm Pro (Alnico V) ja tallassa BurstBucker Lead Pro (Alnico V). Ja näille kun järjestäis saman systeemin kuin mulla on tuossa Gibsonissani 2012 mallissa niin ois sitten variaatiota kerrakseen, tosin en tiedä miten tuo toimisi tuossa Tokain lespassa / rungossa, mutta on ainakin yksi vaihtoehto. Mä ainakin olen tykänny noiden soundista Gibsonissani (ovat ihan vakio kamaa niissä).
 
Lainasin tuolta Artikkeleiden puolelta tekstiä kts. alla
 
"
 
Kaulassa puolitettava humppari, BurstBucker Rhythm Pro (Alnico V) ja tallassa puolitettava humppari BurstBucker Lead Pro (Alnico V). Molemille omat volumet ja tonet Jokainen potikka on Push/Pull, joista volumessa puolitus, kaulamikin tonessa reverse - phase ja tallamikin tone potikan nostolla voi vetää tallamikin soundin suoraan pihalle ohittaen muun ja tämä boostaten vieläpä.
Lainaan tähän DLX sivun tekstistä selityksen kun on kerrottu minua paremmin systeemistä:
 
"Sen merkittävin uudistus löytyy konehuoneen puolelta, sillä ulosvedettävien volume- ja tonepotikoiden ansiosta kitaran soundivalikoima on uskomattoman laaja. Molempien mikkien volumesäätimet toimivat ulosvedettäessä kelan puolittajina, jolloin tuloksena on helisevä single-coil soundi. Kaulamikin tone-säädin toimii kelan valitsijana silloin, kun joko etu- tai takamikki on valittu yksikelaisena, ja molempien mikkien ollessa valittuna tämän säätimen ulosvetäminen asettaa mikit vastavaiheeseen. Tallamikin tone-säädin taas toimii suorakytkentänä tallamikille. Vedä se ulos, ja lopputulos on sama kuin jos kolvaisit johdon suoraan mikistä ulostuloon kaikkien säätimien ohi."
 
"
 
PappaSFin
Gabe
23.04.2013 12:17:59
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Numb: Oletko harkinnut P90 -mikkejä? Henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan niissä yhdistyvät humppareiden ja kapoisten single coilien parhaat puolet. Toimivat mainiosti juuri rokkimeingeissä, maltillisilla säröillä ja puhtailla. High gainista en niin tiedä, kun en moista harrasta. Mutta kun niissä on se single coilien hurina mukana, niin massiivinen särön määrä ei ehkä ole ihan parasta. Tosin P90 -tyyppiä saa myös hurinattomana. Kokemusta niistä ei ole.
 
Itselläni on Fying V:ssä Seymour Duncanin Phat Catit, enkä ole tuntenut tarvetta vaihtaa.

 
Olen täysin samaa mieltä. Itsellänikin on Phat Catit Telemasterissa, todella hyvin taipuvat erityyliseen musaan. Yhdessä talla ja kaula eivät myöskään hurise, toimii näin hyvin isommillakin särön määrillä. Muutenkin nuo Phat Catit on yksikelaisiksi hämmästyttävän hiljaiset.
LaMotta
23.04.2013 12:49:43 (muokattu 23.04.2013 12:51:42)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Painkillerin tallamikki on ihan ok omaan makuuni. Kaulamikiksi sille kaipaisin heleämpää kaveria. Itsellä nuo on kiinni PRSssä.
 
Onko aloittaja kokeillut Painkillerin kaulamikkiä joko puolitettuna tai humpparina rinnankytkettynä? Soundi kirkastuu näin melko paljon, ja basso vähenee rutkasti.
 
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet."
Groke
23.04.2013 14:47:55
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tosiaan ensin voi vaikka ihan vain kokeeksi equttaa bassoa (vahvistimesta, pedaalista, tarkemmin parametrisella equlla...), humpparin kelat voi kytkeä rinnan, voi alentaa mikkiä (vaikka vain toiselta puolelta) tai ruuvata paksuimpien kielten kohdalta naparuuveja alemmaksi (jos sellaisia edes on).
Puolituksen voi tehdä potikan avulla, jolloin voi säätää soundia humpparin ja kenties turhankin ohuen yksittäisen kelan välillä, tosin harvapa niin taitaa käytännössä tehdä.
Jos humpparin 6 ruuvia ovat helposti poistettavissa, niin ne poistamalla saa aikaan likimain yksikelaiselta kuulostavan mikin, joka ei hurise. Kuulemma toimii aikuisten oikeasti...
 
Tai voi kokeilla, miten ihan vain sopiva kitaran volumen alentaminen vaikuttaa, varsinkin treble bleedin kanssa. Tonen ohittaminen tavalla tai toisella kirkastaa ääntä, ainakin pikkuisen.
Tonen konkan kokoa vaihtelemalla vastekin hieman vaihtelee. Gibsonin joskus muinoin lanseeraaman Varitone-kytkennän avulla saa enemmänkin eroa aikaan (taitaa olla konkkien lisäksi kelojakin).
 
Mikkiä voi myös modifioida. "Air-version" tekeminen tavallisesta, ylikuumasta humpparista lienee melko yleinen modaus (toiselle puolelle jätetään magneetin ja metallin väliin "rako", kuten joissain DiMArzion mikeissä on tehty). Ainakin halpojen hevikeppien suhruhumppareiden kanssa, joita ei välttämättä saa kympilläkään kaupaksi, voi hyvinkin olla vaivan väärti. Tai sitten ei...
 
Groke
23.04.2013 15:35:17 (muokattu 23.04.2013 16:16:48)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

AC/DC:n Angus Young on käytännössä aina soittanut jonkunlaisella Gibson SG:llä, jossa on kaksi, tai joskus jopa kolmekin humpparia. Ilmeisesti likimain aina jotain vintagen ja semikuuman väliltä.
Yleinen ohje AC/DC:n kohdalla tuntuu olevan, että kannattaa lähteä vahvistimen/vahvistinmallintajan cleanista kanavasta liikkeelle. Eikä niin, kuin yleensä. Eli polttavan tulikuumilla ja suhruisilla mikeillä kuolemaviikinkitappometalcorezone-pedaalin (kaikki säädöt täysillä) läpi, vahvistimen mättökanava päällä ja Gain täysillä. Päin peetä olevia tabeja (by Tero 7v) hyödyntäen. Eikä silti kuulosta yhtään samalta. :-p
LTBR blu-rayn ekstroissa kitarateknikko tai mainita - liveistä - että kitaran volume ei ole jatkuvasti täysillä (tosin kaksihan niitä Gibsoneissa on). Langattomassa lähettimessäkin taitaa olla oma säätönsä, joten on kahdesta paikkaa mahdollista buustata. Lisäksi tallamikki on kuumempi, kuin jos olisi peruspearly tallassa.
 

 
Gibsonin sivuilla se kaikkein kallein, eli todella tarkkaan aidosta kopioitu Anguksen signature on vaahterakaulalla (!) ja Seymor Duncanin humppareilla. Joista kaulamikki on kuumuutensa suhteen vintagea ja kuumemmaksi modattu tallamikki kenties jopa semikuuman puolella, mutta tuskinpa kuitenkaan nykystandardeilla kuuma kuitenkaan: http://www2.gibson.com/Products/Ele … Custom/Angus-Young-SG-Standard.aspx
- "The Angus Young SG is equipped with a pair of Seymour Duncan Pearly Gates pickups, which includes a standard unit in the neck position and a bridge-position unit that has been modified for higher output."
 
Billy Gibbonsin Les Paulissa mikkeinä ovat luonnollisesti Pearly Gatesit, molemmat tietenkin vakioita: http://www2.gibson.com/Products/Ele … Pearly-Gates-Les-Paul-Standard.aspx
- "Seymour Duncan Pearly Gates humbuckers"
- "Billy Gibbons favorite axe has always been his beloved Pearly Gates, a rare 1959 Gibson Les Paul Standard with legendary angelic qualities. It has appeared on every track of every ZZ Top album to date"
 

 
Joten vaikkapa tuo Pearly Gates ei kait ainakaan huonoimmasta päästä liene. Tosin tuskin se nyt mitenkään järkyttävän dramaattisesti eroaa kymmenistä Gibson PAF:n jälkeläisistä ja kopioista? Mitä nyt keskimääräistä kirkkaampi taitaa olla, eli tuottaa enemmän korkeimpia taajuuksia: EQ scale of 6 (bass) 5 (mids) 9 (treble).
Valmistajan sivuilla Pearly Gates on on otsikon "Vintage Output" alla, eli siis vähemmän kuuma kuin "Medium Output" tai "High Output" otsikoiden alla listatut mikit.
PG:stä on, nettilähteiden mukaan, olemassa kuumempi versio PG+, jota ei kuitenkaan taideta ainakaan toistaiseksi yksittäin myydä(?). Joissain Fendereissä kuitenkin on sellainen. Kenties Anguksen tallamikki on juuri tuo plussaversio? Toisaalta, kenties ei ole...
 
EVH Wolfgang lienee myös keskimääräistä kirkkaampi, semikuuma laatuhumppari (kaikissa EVH-merkkisissä kitaroissa). Mutta parin satasen kappalehinta tappaa kokeiluinnon tehokkaasti, ellei ole massimies. Ja kyllähän se Eddiekin on aina Eddieltä kuulostanut, olipa kitara tai mikki aivan mikä hyvänsä. Eli mikin roolia taidetaan välillä melko rankastikin liioitella.
Enivei, Pearly Gatesin tai jonkun muun merkkihumpparin saa kuitenkin alle satasella. Jotkut merkkimikit selvästikin alle. Käytettyjen palstalta saattaa löytyä muutamalla kympillä laatumikit. Jos eivät miellytä, niin tappio kuitenkin on vain muutamia euroja, kun myy eteenpäin.
 
Groke
23.04.2013 16:15:23
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Aidoista P90-tyyppisistä mikeistä en muuta tiedä, kuin että näyttävät humpparin kokoisilta yksikelaisilta. Ja ilmeisesti tuppaavat olemaan paksumpia/tummempia soundiltaan, kuin perinteiset yksikelaiset mikit. Ja syystä tai toisesta taitavat olla harvinaisempia, kuin yksikelaiset tai humpparit.
Tosin nykyäänhän on yksikelaisen kokoisia humppareitakin, mutta ne ovat oma juttunsa, sillä niissähän on kuitenkin kaksi kelaa.
 
En tiedä miten lähellä aitoja P90-mikkejä tämän hybridin suurempi kela on, mutta mainitsenpa kuitenkin. Eli Seymour Duncan P-Rails: http://www.seymourduncan.com/produc … mbucker/medium-output/prails_shpr1/
 
Lienee periaatteessa aivan tavallinen humppari, paitsi että kelat ovat keskenään poikkeuksellisen epäsymmetriset (P90 + Rail). Yleensähän humpparin kelat ovat keskenään samankokoiset, melko usein kait muutoinkin samanlaiset (paitsi magneettinen napaisuus ja käämilangan kiertosuunta).
Joskus on sitten magneetti toiselta puolelta irti (Air) tai hieman eri määrä kuparilankaa keloissa tms.
 

 
Nykyään löytyy myös kuuma sisarmalli P-Rails Hot: http://www.seymourduncan.com/produc … c/humbucker/high-output/prails_hot/
 
Mikäli ei halua modata kitaran elektroniikkaa mitenkään, mutta haluaa perushumpparin (kelat sarjassa) lisäksi molemmat puolitukset (eli em. mikissä "P90" ja "Rail") sekä rinnankytkennän, voi käyttää tälläistä: http://www.seymourduncan.com/produc … es/triple-shot-mou/triple_shot_swi/
 
Eli Triple Shot. Toisessa reunassa on kaksi mikrokytkintä, joilla nuo 4 eri vaihtoehtoa saadaan. Siitä minulla ei ole hajuakaan, että onko joillain muilla valmistajilla vastaanlaisia "hybridi-mikkejä".
 
JohnPatrick
23.04.2013 23:28:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onpas tullut mukavasti juttua ja paljon ehdotuksia kaikennäköisestä...
 
Soittelin jälleen tänään Tokailla ja näyttäisi kyllä siltä, ettei vahvistimen ja pedaalien säätämisellä oikein saa toivottua lopputulosta vaan soundi on edelleen turhan bassoinen ja epäselvä. Kokeilin jopa bassosäädöt nollassa vahvistimesta ja siltikin sitä riitti! :D
 
Jollakin tapaa Tokain soundi on "tukossa" ihan miedoillakin rosoilla jne.
 
Joku mainitsi kitaran potikat ym. Niistä en tiedä, mitä on syönyt, mutta voisi olla paikallaan tarkistaa asia. Samoin mikkien korkeussäätöä voisin kokeilla, mutta sen isommat kikkailut ja "ruuvien purkamiset" jääköön vielä tässä vaiheessa...
 
Spike
24.04.2013 00:24:18 (muokattu 24.04.2013 00:26:02)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Potikoissa on yleensä pohjassa merkintä. 500k ja yli on haluttu. Seuraavaksi kytkentä tarkistukseen. Duncanin sivuilta löytyy helpot diagrammit. Väärä kytkentä voi syödä yläpäätä.
Letkutkin kannattaa tsekata jos on esim pitkiä vetoja efektilautaan tms.
 
Pearly gates oli todella maukas bluusirokitukseen...
JB voi olla hyvä jos kaipaa pari pykälää isompaa vaihdetta. Custom kanssa, täyteläisempi kuin JB.
 
Ei voi tietää varmasti ennen kuin kokeilee.
 
Ja puolitukset kannattaa laittaa, niin pääsee tarvittaessa lähemmäs straton sointia.
 
Frankster
24.04.2013 09:14:18
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

JohnPatrick: Onpas tullut mukavasti juttua ja paljon ehdotuksia kaikennäköisestä...
 
Soittelin jälleen tänään Tokailla ja näyttäisi kyllä siltä, ettei vahvistimen ja pedaalien säätämisellä oikein saa toivottua lopputulosta vaan soundi on edelleen turhan bassoinen ja epäselvä. Kokeilin jopa bassosäädöt nollassa vahvistimesta ja siltikin sitä riitti! :D
 
Jollakin tapaa Tokain soundi on "tukossa" ihan miedoillakin rosoilla jne.
 
Joku mainitsi kitaran potikat ym. Niistä en tiedä, mitä on syönyt, mutta voisi olla paikallaan tarkistaa asia. Samoin mikkien korkeussäätöä voisin kokeilla, mutta sen isommat kikkailut ja "ruuvien purkamiset" jääköön vielä tässä vaiheessa...

 
Korkeussäätö ja potikoiden tarkistus kannattaa kyllä suorittaa ennenkuin mitään vaihtaa. Astuu luulemisen ja uskomisen maailmasta tietämisen pariin :)
 
Ei siinä korkeussäädössäkään tartte ku ruuvata mikit korkealle, soittoasennossa painaa viimeiseltä nauhalta ylä-e alas, pistää pari millin paksuista plekua kielen ja mikin väliin ja ruuvata mikkiä alas kunnes plekut tipahtaa. Sama ala-E:lle ja vielä toiselle mikille. Operaatioon menee muuan minsa + plekujen ja ruuvarin ettiminen.
 
Painkiller on voimakkaalla ylämiddle-korostuksella varustettu, hyökkäävä ja erotteleva mikki. Kunnossa olevilla potikoilla ja säädöillä sen soundi ei pitäis olla kuvatunlainen. Ja jos ne potikat ei ole sopivaa mallia, ei siinä ykskään passiivihumppari kuulosta siltä kuin valmistaja on sen tarkoittanut.
 
-Frankster
 
LaMotta
24.04.2013 11:32:11 (muokattu 24.04.2013 11:33:40)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Voi ne kitaran puutkin vaikuttaa soundin verran, ettei kaikki mikit vaan yksinkertaisesti toimi. Olisiko esim SeymourDuncan Phat Cat se mitä nyt halutaan?
 
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet."
JohnPatrick
24.04.2013 13:13:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Frankster: Korkeussäätö ja potikoiden tarkistus kannattaa kyllä suorittaa ennenkuin mitään vaihtaa. Astuu luulemisen ja uskomisen maailmasta tietämisen pariin :)
 
Ei siinä korkeussäädössäkään tartte ku ruuvata mikit korkealle, soittoasennossa painaa viimeiseltä nauhalta ylä-e alas, pistää pari millin paksuista plekua kielen ja mikin väliin ja ruuvata mikkiä alas kunnes plekut tipahtaa. Sama ala-E:lle ja vielä toiselle mikille. Operaatioon menee muuan minsa + plekujen ja ruuvarin ettiminen.
 
Painkiller on voimakkaalla ylämiddle-korostuksella varustettu, hyökkäävä ja erotteleva mikki. Kunnossa olevilla potikoilla ja säädöillä sen soundi ei pitäis olla kuvatunlainen. Ja jos ne potikat ei ole sopivaa mallia, ei siinä ykskään passiivihumppari kuulosta siltä kuin valmistaja on sen tarkoittanut.
 
-Frankster

 
"Franksteriltä" ja "Spikelta" tulikin hyviä konkreettisia vinkkejä, joita täytyy heti ensiksi kokeilla, kun pääsee taas kitaran varteen. Kokeilen muutella mikkien korkeutta, mikä vaikutus sillä on ja jos tilanne ei muutu ratkaisevasti, niin taidan siirtyä seuraavaksi tarkistamaan potikat ja niiden arvot, joista oli puhetta.
 
Ei ole tosiaan tullut vielä kurkattua kitaran sisuksiin, joten kytkennöissäkin voi tietysti olla sanomista, mutta katsotaan mitä selviää...
 
Lamotta: Onko aloittaja kokeillut Painkillerin kaulamikkiä joko puolitettuna tai humpparina rinnankytkettynä? Soundi kirkastuu näin melko paljon, ja basso vähenee rutkasti.
 
Lamottalle vastaukseksi, en ole kokeillut tuota, hyvä tietää kuitenkin. Tsekkaan ensin nuo mainitut "perusjutut" ja mietitään sitten lisää! :D
 
Lamotta: Olisiko esim SeymourDuncan Phat Cat se mitä nyt halutaan?
 
Phat Cateista on nyt pari ehdotusta, ei ole tuttu itselle. Miten nämä vertautuu vaikka noihin yleisiin Duncaneihin kuten 59/Jazz/JB ym. osaako joku sanoa?
 
jniska
24.04.2013 13:30:31
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sheptone Tributet
http://sheptone.com/hum.htm
 
Kai sitä saa jonkinlaiset kitarakamat omistaa sentään !!
Numb
24.04.2013 13:32:22 (muokattu 24.04.2013 13:43:43)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

JohnPatrick: Phat Cateista on nyt pari ehdotusta, ei ole tuttu itselle. Miten nämä vertautuu vaikka noihin yleisiin Duncaneihin kuten 59/Jazz/JB ym. osaako joku sanoa?
 
Niin kuin nyt P-90 -mikit eroavat humppareista. Sanallisesti vähän hankalata selittää, mutta enemmän yläpäätä ja "rähinää", ja samalla tuhdimpi soundi kuin niissä kapoisissa single coileissa.
 
Tossa on Duncanin P-Rails -mainos, jossa saapi yhdessä paketissa kuvan mitkä ne erot ovat. Perussoundi näytteissä on aika riipivä, mutta mikkityyppien erot kuuluvat. http://www.youtube.com/watch?v=fZhJXcSVnfs
 
P-90 on single coil -mikki, mutta erilaisella rakenteella kuin ne tutut strato- tai telemikit.
 
MarkoA
24.04.2013 13:42:59 (muokattu 24.04.2013 13:48:22)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mulla on ollut Tokain Love Rockissa Kent Armstrongin P90 mikit. Kirjoittelin joskus tännekin aiheesta. Juuri soundin tummuus ja tanakkuus häiritsi kitarassa. Siinä kävi Gibsonin Classic+:t ja JB/Jazz Seymorilta. Loppujen lopuksi teetin siihen käsityönä "alikäämityt" humpparit Alnico magneeteilla. Niillä tuli sitten mun makuun hieno soundi. Kuulas, eikä tosiaankaan tumppu. Ja se tumppu ominaisuus oli selkeästi kitarassa, kun mulla on toinenkin Tokain Love Rock jossa taas tätä ominaisuutta ei ollut.
 
Anyways, suosittelen testaamaan P90 mallia. Ainoana miinuksena tulee hieman häiriöherkemmäksi, joskin vain marginaalisen vähän. Lähinnä kovilla gain asetuksilla voi häiritä.
 
Btw, tuo mun ex Tokai matkaa jossainpäin maailmaa. Oispa kiva kuulla josko joku toinen on tykästynyt niihin ElektroKraft mikkeihin jotka siihen hommasin. Malli oli LS-70 Oak. Erittäin tummanruskea kansi ja vahvasti kuvioitu. Kitara tuli mulle uutena 95 tai 96 en muista tarkkaan ja lähti Siilinjärvelle vaihdossa vuonna 2007. Tuhtikaulainen ja komea kitara. Harmi kun piti luopua. Ei ollut rahaa hommata Nighthawkia, niin Tokai sai lähteä. Nyyh...
 
Kuvaa:
http://img293.imageshack.us/img293/2078/tokails70q001edited8js.jpg
http://img224.imageshack.us/img224/4456/tokails70q013edited8rj.jpg
 
Ja toinen, eli 85 joka mulla on vieläkin. Mahtava kitara:
http://img301.imageshack.us/img301/8003/ls601me.jpg
 
Well, I stand up next to a mountain, Chop it down with the edge of my hand
LaMotta
24.04.2013 15:11:24 (muokattu 24.04.2013 15:15:38)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

JohnPatrick: Phat Cateista on nyt pari ehdotusta, ei ole tuttu itselle. Miten nämä vertautuu vaikka noihin yleisiin Duncaneihin kuten 59/Jazz/JB ym. osaako joku sanoa?
 
Niin kuin jo todettiin, PhatCat on isokokoinen singlecoilmikki ja siinä on soundissa ykskelasen 'klangi'. Jazzia ja JBtä olen kokeillut Flaxwoodissa. Siitä on jo niin kauan, etten voi sanoa mitään painokelpoista. Lukuunottamatta sitä, että puolitetun soundin gain tippui melkoisesti. Ja niin myös tippuu Painkillerissä, mutta jos sen kaulamikin kytkee kiinteästi rinnankytketyksi sarjaankytketyn sijaan niin tällöin gainin tippumisella ei ole merkitystä, koska mikit säädetään keskenään balanssiin korkeuksia säätämällä. Tätä varmaan kannattaisi kokeilla, koska se ei maksa mitään. Paitsi mahdollisen sähkötyön.
 
Käsin tehty mikkikään ei varmaan ole pöllömpi vaihtoehto. Itsellä oli sellainen onni, että paikallinen soitinrakentaja muutti tekemiään Straton ja Telen mikkejä vielä jälkeen päin. Näin sain passattua kaulamikin soundin riittävän kirkkaaksi.
 
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet."
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti