Muusikoiden.net
10.12.2016
 

Kitarat: kitarakamat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Gibson Les Paul Deluxe
1 2
johjeli
06.02.2013 21:37:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eli näytti saksaan ilmestyneen tuollainen "reissue" deluxe, gold top värillä ja vielä melko halpaan hintaan!
 
Jos jollain on henkilökohtaista kokemusta tai tietoutta näistä uusista tai sitten vanhemmista 70-luvun deluxeista niin kertomusta tänne suuntaan!
GAS on kova mutta ei kehtaa kuitenkaan aivan sokkona tilata..
 
Jucciz
06.02.2013 21:50:59 (muokattu 06.02.2013 21:51:25)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mulla oli tommonen 30th Anniversary Deluxe vuodelta 2000. Se ainakin oli erinomainen kitara - taitaa nykyisin löytyä nimim. Juzpen hoivista.
 
http://jucciz.com/?section=old&page=lpdeluxe
 
Kitara tuli minihumbuckereilla, mutta omaani vaihdoin P90:t (Lindy Fralin), koska menivät sisään heittämällä. Tykkäsin niiden soundista enemmän.
 
Tuossa joku ikivanha äänipätkä kitarasta noilla P90:illä:
http://mp3.jucciz.com/editiontube/lindy_fralin_p90.mp3
 
Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan!
johjeli
06.02.2013 22:27:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jees, tuossa mallissa taisi olla vielä keventämätön body? Toisinkuin näissä aivan uusissa..
 
Mitenkähän nuo speksit muuten eroavat tuon uuden ja vanhemman suhteen?
Alkuperäiset mikit lienee vähän kirkkaammat kuin tuolla pätkällä kuuluvat p90?
 
Jucciz
06.02.2013 22:29:17 (muokattu 06.02.2013 22:30:34)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

johjeli: Jees, tuossa mallissa taisi olla vielä keventämätön body? Toisinkuin näissä aivan uusissa..
 
Mitenkähän nuo speksit muuten eroavat tuon uuden ja vanhemman suhteen?
Alkuperäiset mikit lienee vähän kirkkaammat kuin tuolla pätkällä kuuluvat p90?

 
Kyllä tossa varmaan samat poraukset on kuin saman aikakauden Standardeissa, Customeissa yms., ts. muistaakseni noin 9 erillistä reikää mahonkirungossa vaahterakannen alla. Kettusetä tietää parhaiten.
 
Minihumbuckereiden soundia kuvasi mun mielestä parhaiten sana "mitäänsanomaton". Näin kuitenkin kitarassa muilta osin potentiaalia, jonka sitten sainkin esiin mieluisammilla mikeillä.
 
Muuta en osaa kertoa. Kitara vaihtoi omistajaa jo 6-7 vuotta sitten.
 
Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan!
p130
06.02.2013 22:30:33 (muokattu 06.02.2013 22:31:52)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Les Paulejahan Deluxet ovat siinä kuin muutkin versiot aiheesta. Jos moisista tykkää niin sitten tykkää.
 
Minihumbuckerit (siis vintagespeksiset jotka noissakin taitaa olla, jotain 5-7k väliltä, modernit hirvitykset ovat lähemmäs 20k) ovat loistavat mikit. Selkeät ja erottelevat, eivät koskaan tukkoiset kuten isommat serkut voivat olla mutta kuitenkin humbuckerin jykevyyttä löytyy tarvittaessa. Niissä on minun mielestäni parempi se Fenderin 1-kelaisen ja humbuckerin välimaasto, jota monet hakevat p-90:stä.
 
Ota ehdottomasti talteen jos himottaa ja hinta on kohdallaan.
 
Olen mieluummin yksin oikeassa kuin lauman kanssa väärässä.
slapvete
07.02.2013 01:33:31
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mulla on '69 Deluxe. Hyvä kanootinohjain. Marshallit rakastaa sitä, klassinen rokkisoundi pölähtää ilmoille helposti. Ainoa tarvittava "lisävaruste" on piuha.
 
"There's something both hysterically funny and totally great about SUCKING at something and REFUSING TO GIVE UP... It really irritates the fuck outta some people." - Slipperman
balanced1
07.02.2013 08:43:08 (muokattu 07.02.2013 08:43:32)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Omistin vuoden -70 DeLuxe:n. Se oli upea kitara kaikinpuolin. siinä oli orkkikset minihumpparit kiinni ja ne oli todella hyväsoundiset. En tiedä miksi aika moneen tuon aikakauden Deluxeen on vaihdettu mikit. Sandwich-bodystä voi olla montaa mieltä, mutta sustainia se ei ainakaan syönyt millään lailla. Reissueissa ei liene sandwich-bodya,kö?
 
GAS never dies.
GiovanniDiRondo
07.02.2013 10:31:15
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

johjeli: Eli näytti saksaan ilmestyneen tuollainen "reissue" deluxe, gold top värillä ja vielä melko halpaan hintaan!
 
Jos jollain on henkilökohtaista kokemusta tai tietoutta näistä uusista tai sitten vanhemmista 70-luvun deluxeista niin kertomusta tänne suuntaan!
GAS on kova mutta ei kehtaa kuitenkaan aivan sokkona tilata..

 
Erittäin hyvä Les Paul, ja tosiaan siinä on tuo "pannukakku"-rakenne, saattaa olla että on hyväkin idea.
 
Kyllä niitä vanhojakin, ainakin 70-luvun lopun Deluxeja on liikenteessä. Alkuvuosien mallit ovat arvostettuja ja kalliita, erityisesti GoldTopit, mutta jostain syystä myöhemmät mallit eivät ole niin suosittuja.
 
Niitä alettiin tehdä vaahterakaulalla sitten loppuaikana.
 
Tuo mini-humbuckerin käyttö sinänsä Gibsonilla on aika hauska tarina.
 
Sehän juontaa juurensa 50-lukuun, kun muun muuassa Epiphone käytti P90-kokoisia mikrofoneja sähkökitaroissa. Kun humbucker yleistyi, jo valmiisiin malleihin haluttiin kehitellä humbucker, joka sopisi kaiketi jo varastossa oleviin kitarankannen koloihin.
 
Uusi mikrofoni-malli tuli sitten Epiphone Sheratoniin, josta tulikin varsin suosittu malli. Samassa yhteydessähän Gibson osti Epiphonen.
 
Koska Gibsonilla oli samanlainen täyshumbuckereilla valmistettu semi-hollowbody-malli ES-335, Sheraton jäi taka-alalle.
 
Tässä vaiheessa Sheratonin (ja kai muidenkin mallien) valmistusta varten Gibson sai Epiphone-kaupan yhteydessä varastossa olevat mini-humbuckerit, joihin Gibsonilla ei nyt puolestaan ollut runkoja!
 
Gibson yritti lisämyyntiä täysin uudenmallisella kitaralla, pitkärunkoisella Firebirdillä, johon sitten noita minihumppareita asennettiin, mutta siitä ei tullut kovin suosittu.
 
Mini-humbuckerien tarina jatkuu sitten 60-luvun lopussa, kun tuotannosta poistetun Les Paulin suosio alkoi kasvaa, ja valmistusta päätettiin jatkaa. Kehiteltiin uusi malli, juuri tämä Deluxe, jossa oli nämä minit.
 
On epäilty, että Deluxe-mallien pannukakku-rakenne puolestaan johtui siitä, että haluttiin hyödyntää SG:tä varten tehtyjä ohuempia lankkuja (voiko asia olla näin, eipä ole tullut mitattua)
 
Mikään myyntimenestys Deluxe ei tosiaan ollut, ja ehkä ostajat vieroksuivat minien terävämpää ja erottuvampaa saundia, ja niitä mikrofonejakin sitten vaihdettiiin.
 
Tuo nykyinen malli on varmaankin ihan perus-nyky-Les Paul, johon on vain laitettu ne mini-humbuckerit.
 
70-luvun Gibsoneja on paljon arvosteltu, mutta luultavasti ihan aiheetta. Ehkä juurikin nuo 70-luvun loppupuolen malleista voi tehdä aivan loisto-ostoksia, kun katsoo noita pyyntihintoja, mutta noi alkupään mallit ovat käytttöarvoonsa nähden tietysti järkyttävän kalliita. Tuollainen vuoden 1969 goldtoppi on todella kallis.
 
Suunnilleen näin. Tarkistakaa ja täydentäkää faktoja, sikäli kuin tästä kitarasta on parempaa tietoa.
 
KunnonKeikkaBasisti
07.02.2013 10:34:42
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ei niissä minihumpissa oo mitää järkee, heität ne nuotioo ja ostat lollarin P90 käytettynä halavalla! Paskoja ne minihumpparit
 
kolmen sormen super speed soittoa
Seppula
07.02.2013 10:35:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ostakaa rummut perkele!!
 
Seppula
07.02.2013 10:37:53
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jointin voit myös ostaa täält ;)
 
johjeli
07.02.2013 14:24:08
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tuollainen 70-luvun loppupuolen gibson vois houkuttaa! Saa vinkata jos jostain sellaisen bongaa..
 
Millainen vaikutus tuolla "sandwich" bodylla on saundiin?
 
Nuo mikithän ovat varmasti makuasia.. Pidän itse hyvänä asiana tuota että nämä minit eivät ole samaan tapaan tukkoisia toisin kun monesti meinaa oikeilla humppareilla olla..
Jos ei sitten mielytäkkään niin tottakai siihen voi ruuvata ne p90:t hurisemaan!
 
GiovanniDiRondo
07.02.2013 14:47:08
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

johjeli: Tuollainen 70-luvun loppupuolen gibson vois houkuttaa! Saa vinkata jos jostain sellaisen bongaa..
 
Millainen vaikutus tuolla "sandwich" bodylla on saundiin?
 
Nuo mikithän ovat varmasti makuasia.. Pidän itse hyvänä asiana tuota että nämä minit eivät ole samaan tapaan tukkoisia toisin kun monesti meinaa oikeilla humppareilla olla..
Jos ei sitten mielytäkkään niin tottakai siihen voi ruuvata ne p90:t hurisemaan!

 
Halkanilla ainakin on Tukholmassa:
 
http://www.halkans.com/guitarlist.htm
 
Item 1628
 
23500 kruunua, no onhan se paljon rahaa tietysti...
 
Ei kai kukaan tiedä, mitä tuo "sandwich" sille saundille merkitsee, tuskin nyt sentään kovin paljoa. Kaikenlaisia teorioita noista palojen määristä on olemassa.
 
Itse olisin kiinnostunut joko kolmesta palasta tai epäsymmetrisesti (liimasauma sivussa keskiviivasta) tehdystä kannesta, koska sellaisiakin Les Pauleja olen nähnyt, mutta ehkä tuokin on nyt aika merkityksetön soimisen kannalta.
 
Jossakin sanottiin, että niissä Deluxeissa oli jossakin vaiheessa kolmesta palasta tehty kaula. Tuskin siitä ainakaan mitään haittaa on.
 
No juu tuossa yhdessä soitinkaupassa roikkui viininpunainen versio ehkä vuodelta 1979 . Pyynti oli epäasiallinen melkein neljä tonnia, mutta se oli musta niin järjetön etten lähtenyt edes tinkaamaan.
 
Jostakin luin, sellaista että "Gibsonin laatu laski vuosikymmenen loppua kohden" tai jotain vastaavaa, mutta nyt uskon että siellä on hyviä soittimia tehty silloinkin.
 
Artist
07.02.2013 14:54:20
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

johjeli: Tuollainen 70-luvun loppupuolen gibson vois houkuttaa! Saa vinkata jos jostain sellaisen bongaa..
 

 
Torillahan on wine red '76, 2250 eur.
 
"They tell me, but I tell them, I do it my way and I always will"
p130
07.02.2013 15:14:01 (muokattu 07.02.2013 15:15:01)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

GiovanniDiRondo:
Jossakin sanottiin, että niissä Deluxeissa oli jossakin vaiheessa kolmesta palasta tehty kaula. Tuskin siitä ainakaan mitään haittaa on.

 
Mun 1980 Deluxessa on kolmipalainen vaahterakaula ajan tyylin mukaisesti. Ei siitä ainakaan haittaa ole, kestäva pitäisi olla.
 
Jostakin luin, sellaista että "Gibsonin laatu laski vuosikymmenen loppua kohden" tai jotain vastaavaa, mutta nyt uskon että siellä on hyviä soittimia tehty silloinkin.
 
Testaamatta uskaltaisin ostaa kyseisen ajankohdan laitteen ainakin jos hinta olisi kohdallaan. Erinomaisia on seassa, enimmäkseen ovat hyviä. Ainoa käsissäni ollut Gibson Les Paul jota en työkaluksi kelpuuttaisi oli eräs Standard vuodelta 1976. "Parhaan" hondurasmahongin saatavuus heikentyi jo kauan ennen 70-luvun loppua, käytetyn puun laatu on ainakin minun mielestäni perimmäinen tekijä soittimen hyvyydessä eikä se (tai muutkaaan osat, esimerkiksi hardware) muuttunut miksikään noihin aikoihin. Johonkin yksilöön aina sattuu hyvät ja keskenään yhteensopivat puut. Sellainen löytyy vain vuosien työn kautta...
 
Olen mieluummin yksin oikeassa kuin lauman kanssa väärässä.
slapvete
07.02.2013 15:19:07
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

GiovanniDiRondo: Jostakin luin, sellaista että "Gibsonin laatu laski vuosikymmenen loppua kohden" tai jotain vastaavaa, mutta nyt uskon että siellä on hyviä soittimia tehty silloinkin.
 
Fenderillä oli sama tauti. Yleisesti ottaen 70-luvulla massatuotantomenetelmät otettiin käyttöön, ja laatu (ja etenkin tasalaatuisuus) uhrattiin volyymin alttarilla useasti. Em. Fenderillä esim. puun paino poistettiin materiaalien sisäänostokriteereistä, ja tuloksena oli sitten mm. viiden kilon Telet... ja "tone painaa" -hallusinaatiot.
 
Sähkökitarahan on sen verran simppeli laitos, että varmasti 70-lukulaisistakin hyviä soittimia löytyy. Mutta sillä on syynsä, miksi vuotta 1969 pidetään viimeisenä "vintage"-aikakauden vuotena.
 
Mutta kuten useasti todettua, omakohtaiset testihavainnot todellisessa maailmassa kertoo enemmän kuin puoli vuotta interwebsin lueskelua.
 
"There's something both hysterically funny and totally great about SUCKING at something and REFUSING TO GIVE UP... It really irritates the fuck outta some people." - Slipperman
deltablues
07.02.2013 17:54:18
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jossakin sanottiin, että niissä Deluxeissa oli jossakin vaiheessa kolmesta palasta tehty kaula. Tuskin siitä ainakaan mitään haittaa on.
 
Joo, näin on. Mun '73:ssa on juuri tuo mainittu 3-piece kaula - ei mitään haittaa.
 
Jos ko. yksilö nyt ei ihan yllä parhaiden 2000-luvun Paulien tasoon, tosi jees instrumentti kuitenkin...
 
National Resonator kicks ass!
JaaGeRMaisTeR
07.02.2013 19:05:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Seppula: jointin voit myös ostaa täält ;)
 
Saaks postiennakolla? :D
 
joku muu sikko
15.02.2013 10:52:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Thin Lizzyn jätkätkin veti minihumppareilla, eli mitäänsanomattomia olette TE.
 
horseface
15.02.2013 11:53:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

joku muu sikko: Thin Lizzyn jätkätkin veti minihumppareilla, eli mitäänsanomattomia olette TE.
 
Ota plussa!
 
Oli miten oli, näin on!
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti