Muusikoiden.net
06.12.2016
OGRE | Klikkaa tästä lisätietoa ja jälleenmyyjät 

Kitarat: kitarakamat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Yamaha sg 3000s & läikikäs lakkapinta
1
korvaoo
17.10.2012 21:25:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ongelma ilmeni tuossa noin 10 vuoden säilytyksen aikana, eli lakkapinta on haalistunut ja läikkiintynyt melkoisen voimakkaasti paikka paikoin, takapuolella lähes koko bodyn ja kaulan juuren alueelta, etupuolella selkeästi näkyvissä tummemmilla alueilla. Näkyy tietyssä valaistuksessa jopa ärsyttävästi. Turkulainen kitararemppaajavirtuoosi suositteli koittamaan kevyttä hiomista autonhoitotuotteilla joten niin mie sitten pelastin fareclan g3 töhnää kaupasta ja sillä ohjeiden mukaan hinkkasin testikohtaa oikein hyvän tovin. PIkkunaarmut kyllä lähtivät, muttei nuo himmentymät.
Nyt siis saa ehdottaa millä jatkaa vai jatkaako lainkaan?
 
kaikki paitsi on turhaa.
fox
17.10.2012 22:25:53
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

korvaoo: ongelma ilmeni tuossa noin 10 vuoden säilytyksen aikana, eli lakkapinta on haalistunut ja läikkiintynyt melkoisen voimakkaasti paikka paikoin, takapuolella lähes koko bodyn ja kaulan juuren alueelta, etupuolella selkeästi näkyvissä tummemmilla alueilla. Näkyy tietyssä valaistuksessa jopa ärsyttävästi.
Nyt siis saa ehdottaa millä jatkaa vai jatkaako lainkaan?

 
Tuota, koitappa googletella "finish hazing/milking/fogging", josko olis tuollasesta ilmiöstä kyse.. Jossain vaiheessa, tarkkaa vuotta en muista, Japanissa oli useammalla tehtaalla ongelmana tuollanen tavallaan "lakkakerrosten alla" oleva läikkiintyminen, sellasta vaaleaa tai vaaleanharmaata "usvaa" siellä pinnassa. Olisko tuollasesta kyse? Itselläni on vm. -86 Lonestar-elektroakustisessa todella pahasti tuota. Ei sitä pois saa, ellei sitten lähde koko pintaa pois hiomaan..
Onko sun kolmitonninen charcoal black, vai se punertava sunbursti?
 
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1
korvaoo
17.10.2012 22:39:05
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

fox: Tuota, koitappa googletella "finish hazing/milking/fogging", josko olis tuollasesta ilmiöstä kyse.. Jossain vaiheessa, tarkkaa vuotta en muista, Japanissa oli useammalla tehtaalla ongelmana tuollanen tavallaan "lakkakerrosten alla" oleva läikkiintyminen, sellasta vaaleaa tai vaaleanharmaata "usvaa" siellä pinnassa. Olisko tuollasesta kyse? Itselläni on vm. -86 Lonestar-elektroakustisessa todella pahasti tuota. Ei sitä pois saa, ellei sitten lähde koko pintaa pois hiomaan..
Onko sun kolmitonninen charcoal black, vai se punertava sunbursti?

 
tumman punanen sunbursti on tuo ja nimenomaan vaikuttaa vähän että olisi lakkakerroksen alla tuo himmentymä. Sopisi aika hyvin kyllä kuvaukseen ja harmi sinällään, on pirun nätti kitara vaan minkäs teet. Toivottavasti ei ainakaan kovin paljoa enempää himmene.
 
kaikki paitsi on turhaa.
Arbitrator
18.10.2012 10:28:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

korvaoo: tumman punanen sunbursti on tuo ja nimenomaan vaikuttaa vähän että olisi lakkakerroksen alla tuo himmentymä. Sopisi aika hyvin kyllä kuvaukseen ja harmi sinällään, on pirun nätti kitara vaan minkäs teet. Toivottavasti ei ainakaan kovin paljoa enempää himmene.
 
Mulla oli aiemmin wine red burst Yamaha SG1600 joka on pitkälti sama kitara kuin tuo SG3000, mutta liimakaulalla. Siinä oli myös tuota ns "clouding" läikkiintymistä tietyissä paikoissa. Varsinkin takapuoli oli lähes täysin tuon harmaan välikerroksen peittämä. Selvitin aikanaan netisä mistä on kyse ja ellen ihan väärin muista niin tuo "usva" syntyy nimenomaan lakkakerroksen alle ja olisiko ollut niin että se on joku pohjalakka joka ajan myötä muuttaa väriä kirkkaasta harmaanvalkoiseksi. Oman kitaran kansi oli kuitenkin ihan siisti, joten minua se ei juurikaan häirinnyt mutta olen nähnyt yksilöitä jossa se paistaa läpi aika rumasti. Ja se näkyy parhaiten juuri viininpunaisissa ja mustissa yksilöissä. Harmittavintahan siinä on se että minttikuntoinen kitarakin näyttää kuluneelta vaikka itse pinta on huippukunnossa. Mun SG1600 oli muutenkin vähän kuluneempi yksilö joten siinä se ei niinkään haitannut.
 
Mitään lääkettä tuolle ei taida olla, paitsi jos hioo kaiken värin pois ja maalauttaa uudelleen.
 
korvaoo
18.10.2012 10:42:37
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Arbitrator: Mulla oli aiemmin wine red burst Yamaha SG1600 joka on pitkälti sama kitara kuin tuo SG3000, mutta liimakaulalla. Siinä oli myös tuota ns "clouding" läikkiintymistä tietyissä paikoissa. Varsinkin takapuoli oli lähes täysin tuon harmaan välikerroksen peittämä. Selvitin aikanaan netisä mistä on kyse ja ellen ihan väärin muista niin tuo "usva" syntyy nimenomaan lakkakerroksen alle ja olisiko ollut niin että se on joku pohjalakka joka ajan myötä muuttaa väriä kirkkaasta harmaanvalkoiseksi. Oman kitaran kansi oli kuitenkin ihan siisti, joten minua se ei juurikaan häirinnyt mutta olen nähnyt yksilöitä jossa se paistaa läpi aika rumasti. Ja se näkyy parhaiten juuri viininpunaisissa ja mustissa yksilöissä. Harmittavintahan siinä on se että minttikuntoinen kitarakin näyttää kuluneelta vaikka itse pinta on huippukunnossa. Mun SG1600 oli muutenkin vähän kuluneempi yksilö joten siinä se ei niinkään haitannut.
 
Mitään lääkettä tuolle ei taida olla, paitsi jos hioo kaiken värin pois ja maalauttaa uudelleen.

 
kovin mint tuo mun keppi ei kyllä ole enää, on kuitenkin ollut ainut soitin mulla niihin aikoihin kun tuli kuljettua ympäri suomen ja aina kitara mukana (oli muuten hyvä oma kunto siihen aikaan :D) mutta etupuolelta vielä ihan siedettävä joten mihinkään radikaaliin en todellakaan ajatellut alkavani. Muutenkin tuo soundi on tuossa se prioriteetti yksi niin sekin jo vähän hillittee haluja alkaa hiomaan puulle tuota ja lakkaamaan ties millä...
 
kaikki paitsi on turhaa.
LaXu
19.10.2012 13:38:55 (muokattu 19.10.2012 13:39:52)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Joo toi on ihan yleinen juttu vanhoissa Yamahoissa ilmeisesti. Omassa SA-1200S:ssakin samalla tavalla päässyt lakkapinta irtoamaan (muistelin että jostain tuollaisesta oli kyse). Ilmeisesti tuon voisi fiksata injektoimalla jotain liimaa noihin kohtiin...
 
fox
19.10.2012 14:13:23
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

LaXu: Joo toi on ihan yleinen juttu vanhoissa Yamahoissa ilmeisesti. Omassa SA-1200S:ssakin samalla tavalla päässyt lakkapinta irtoamaan (muistelin että jostain tuollaisesta oli kyse). Ilmeisesti tuon voisi fiksata injektoimalla jotain liimaa noihin kohtiin...
 
Suuren maailman foorumeilla tuota "clouding/hazing/fogging.." -ilmiötä on pohdittu laajasti, ja kyllähän siellä on kaikenmoista korjausehdotusta tullut. Ei taida vaan olla mitään ylivertaista, jos siitä haluaa täysin eroon, ei kaiketi ole muuta mahdollisuutta kuin täys refin.
Syitä siellä on myös esitetty, alkaen puun kosteudesta, tai enimmälti kannatusta taitaa olla pohjamaalin ja lakkojen yllättävästä reaktiosta.. Mutta eipä tähänkään taida olla yksiselitteistä syytä löytynyt. Kaheksankytluvun puolivälin joissakin kitaroissa tuota ilmenee, Jammuissa niinkuin Ibanezeissa ja joissakin Grecoissa.
Jos se on "lievää" niin en kyllä ryhtyis mihinkään toimenpiteisiin, en tuon oman LS-Ibanezin kanssakaan ole ryhtynyt, vaikka siinä tuo ilmiö on vallakin pohjassa todella silmiinpistävä. Mutta - ei ole ainoa tuokaan, mitä esimerkiks Ibanez-foorumeilla on asiaa puitu.
 
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1
Carvinen
21.10.2012 11:43:15 (muokattu 21.10.2012 11:45:28)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Korvaoo jo tunteekin tapauksen, mutta muille kerrotakoon, että oma SA 2000 -kitarani ei kärsi tuosta ilmiöstä. Tarkastin asian vielä äsken. Kummankaan kitaran vuosimalli ei liene täsmälleen selvillä, mutta omistamani SA 2000 taitaa olla joitakin vuosia vanhempi, mahdollisesti aivan 1970-luvun lopulta. (Jestas. Onpa sekin jo vanha...) Onkohan lakkaustavat tai lakat sillä välin vaihtuneet? Ja jotta asia ei olisi yksinkertainen, olisivatkohan lakat sinällään muuttuneet? Kysehän voi olla siitäkin, että lakkapurkin sisältö on Yamahasta riippumattomista syistä muuttunut.
 
Kosteudesta ei kannata puhua tässä yhteydessä - ainakaan puumateriaalissa. Nämä kitarat käsittämättömän hyvää tekoa ja kaiketi ensiluokkaista materiaalia. Näitä ei totisesti ole päästetty vähällä tai kohdeltu aina kauniisti. Aikanaan näitä tosiaan kuskattiin helteessä ja pakkasessa, junassa ja kälyisessä Ladassa jne. Siihen nähden näissä on ollut käsittämättömän vähän mitään säätötöitä. Useimmiten nämä ovat olleet kuljetuksen jälkeen vireessä. Omaansa on tietenkin mukava kehua, mutta kaikki nämä kokemukset viittaavat siihen, että lakan sisällä on ammattitaidolla käsiteltyä, ensiluokkaista puuta.
 
Tuossa yllä jo viitataan eri lakkakerrosten reagointiin keskenään. Tuleepa mieleen jopa sekin, että jokin lakkakerros reagoi omaan olemassaoloonsa tai allaan olevaan puuhun. Silloin kolmisenkymmentä vuotta sitten, kun nämä kitarat on valmistettu, käsitys muovinsukuisten aineiden kestosta oli vielä melko naiivi. Tiedettiin, että muovi ei lahoa tai ruostu, joten sitä pidettiin suunnilleen muuttumattomana, ikuisena materiaalina. Ja tämä siitä huolimatta, että esimerkiksi ultravioletin vaikutus olisi silloinkin ollut havaittavissa ja tiedettiin joistakin muoveista haihtuvan jotakin vuosien ajan.
 
Muutoin kaiketi voi sanoa, että nämä takavuosikymmenten jaappanilaiskitarat kestävät isältä pojalle. Ei puutu kuin se poika!
 
Musiikkitiede on meidän epämusikaalisten lohtu
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti