| Aihe: Hauskimmat soitinmyyjien sutkautukset? | |
|---|
 fox
04.07.2011 02:59:16 | |
|
pamppu:
Monet soittimet tuli sieltä kannettua pois taskussa vain paksu nippu pankkisiirtolomakkeita.
Vanha Ahonen oli kyl persoona.. =) Olkoonkin, että tuolloin 70-luvun puolella tein jotain kitarahuoltoja/remontteja mm. Ahoselle, oli kyllä vanhalla kauppiaalla huikee luotto nuoreen opiskelijamuusikkoon..
Samankaltasta tarinaa kuin ylläoleva mullakin on kerrottavaksi..
Olin siin tehnyt jonkinmoista pikahuoltoa yhdelle kitaralle, ja vanha Ahonen tais jotenkin vaistota, että oli kovasti mieleinen kitara "remonttimiehelle"..
Keskustelun avaus:
-Siin olis ihan sulle kitaraa, just tuli vaihdossa..
"Ei taida oikeen olla, ei oo rahaa"
-No, onks se jotenkin huono se kitara?
"Eeei, kyllähän tää on oikeen tosi hyvä"
-Saaks sä ens viikoks rahaa?
"Ehämminä noin paljon saa?"
-Jos tuot xxx markkaa? Lainaat vaikka äitiltä?
"Niin niin, mutta tästähän jää sitte vielä niin-ja niin paljo maksuun?"
-Ei siit niin paljo jää, tuot ens viikolla sen xxx markkaa, ja maksat sitte loppuja vaikka xx kuukaudessa? Saat sen xxx markalla. Vie ny se kitara mennessäs, ja sa äitille terveisiä!
"Pitäskö tästä joku paperi kir..."
-Se ommoro! Tuut sitte ens viikolla. | |
Edelliseen foxin hauskaan tarinaan viitaten. Sitähän on tutkittu, että ihmiset, joihin aidosti luotetaan käyttäytyvät paljon luotettavammin kuin ihmiset, joihin ei luoteta tai luottamus perustuu kyttäykseen. Niinpä luulen, että tuo Ahosen taktiika on voinut toimia hiton hyvin, jos myyntivoittoa mietitään. | |
Ssyba:Oikeessa oot. Tulihan jäädyttyä taas. Mutta tahdoin sitä sanoa jos nyt esimerkin vaikka heittäsin, niin yhtä yamahan syntikkaa katselin, ja hintaa oli muutamaa euroa vaille TUPLAmäärä thomanniin verrattuna. Ei kuulemma pennin latia tinkivaraa. ...
Tässä tullaan siihen tulokseen, että noilla liikkeillä on varmaan joku mystinen naamaraja noissa alennusten antamisissa, jota meikä ei toistaiseksi ole koskaan ylittänyt.
No hyvinhän nuo on t-kaupasta tulleet perille, sopuhintaan. Enkä tässä mitään sotaa yritä lietsoa, kunhan vaa nöyrimmin ihmetten tuota meininkiä.
Kyllä sitä joskus käy toisinkin päin. T-kauppakaan ei tingi pahemmin hinnoistaan.
Kerran kivijalkakaupasta eli JKL:n musikantista lähti yksi tuote puoleen hintaan siitä, mitä se T-kaupassa oli/on. Eli euroissa säästyi ihan selvät 1500€.
McNulty: Eihän tämä poikkea millään tavalla nykyisestä "normimeiningistä"... moni katsoo kotona ne hinnat valmiiksi tai surffaa kännykällä. Ihan perusmeininkiä. Moni myymälä ja tukkukin seuraa nettikauppojen hintoja ja hinnoittelee tuotteensa niiden mukaan.
Em. musiikkitarvikeliikkeessä on monesti myyjä alkanut netistä katsomaan, että paljonkos se T-kaupassa maksaa ja monesti on kyllä oltu hyvinkin kilpailukykyisissä hinnoissa ja jopa alle, kun puhutaan merkkituotteista. Halpiksien kanssa eivät pärjää hinnoittelussa ja toisaalta, onko se niin väliksikään.
Humpasta rautalankaan...
http://www.myspace.com/tanssiorkesterigalaxie | |
Jucciz: Mun matematiikalla nuo kaksi ovat sama asia.
Puolet = 50%, eli puolet kalliimpia on 50% kalliimpia = 1,5x.
Mä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi (lähes aina) humanistit pitävät tuota vanhaa väittelyn aihetta selviönä.
A maksaa 200 euroa. B maksaa 100 euroa.
A:sta puolet on 50% = 100 euroa. A on siis puolet kalliimpi kuin B ja B on 100% halvempi kuin A. Jos A maksaisi 1,5 * B:n verran, A maksaisi 150 euroa.
Jos A on "puolet kalliimpi" kuin B, niin missä kohtaa äidin_kieltä on määritelty, että kyse olisi juuri B:n, eikä A:n puolikkaasta. Luonnontieteilijälle tällaiset epämääräisyydet ovat aina määrittelykysymyksiä :D |  crestfall
04.07.2011 16:41:27 (muokattu 04.07.2011 16:48:42) | |
|
jii.haanpaa: B on 100% halvempi kuin A.
Mitäs vittua? Mun logiikan mukaan B maksaa tällöin 0 euroa, oli A:n hinta mitä tahansa. Muuten uskoisin näkeväni useammin 100% alennuksia.
e: Lisäksi, jos jossain lukee vain B:n olevan nyt hinnaltaan puolet kalliimpi, ilman mitään muita tietoja, ei olisi mitenkään järkevää sen olettaa olevan kaksinkertainen hinnaltaan logiikallasi, jonka mukaan puolet kalliimpi olisi puolet A:sta. Eihän missään mainittaisi mitään A:sta, josta määriteltävä puolikas tulisi!
Siksi:
joku maksaa n kertaa enemmän = 1 x n
joku maksaa puolet enemmän = 1 + 0,5.
Yhteenveto:
Idiootit, jotka eivät hahmota kieltä, ovat mieltäneet nämä samaksi, jonka takia se on levinnyt yleiseen käyttöön. Neliö. Todistus päättynyt.
Ever Circling Wolves - Matalavireistä muhjua, murinaa ja mäiskettä. Ja vieläpä ilmaiseksi. http://www.ecwdoom.com |  jii.haanpaa
04.07.2011 17:04:40 (muokattu 04.07.2011 17:07:14) | |
|
crestfall: Mitäs vittua? Mun logiikan mukaan B maksaa tällöin 0 euroa, oli A:n hinta mitä tahansa. Muuten uskoisin näkeväni useammin 100% alennuksia.
Hehe, onpas sulla kiihkeä suhtautuminen aiheeseen :)
A maksaa 200 euroa, B maksaa 100 euroa.
100% B:stä on 100 euroa. A-B=100 euroa -> B on sata euroa halvempi kuin A, eli B on 100% halvempi kuin A, jos vertailuhintana on B:n hinta. | Jucciz
04.07.2011 17:35:55 (muokattu 04.07.2011 17:38:21) | |
|
Ei ole loogista, että "puolet kalliimpi" on jollekulle tuplahinta, mutta "puolet halvempi" puolestaan sama kuin puoleen hintaan. Tällöin sana "puolet" tarkoittaa eri asiaa eri tilanteessa - ensiksi mainitussa tapauksessa kokonaista ja vain toisessa tilanteessa oikeasti puolikasta.
Sekaannuksien välttämiseksi en itse käytä koskaan termejä "puolet kalliimpi", "kaksi kertaa kalliimpi" saati "kaksi kertaa halvempi", koska ne voi ymmärtää niin monella eri tavalla. Ennemmin sanon vaikkapa "puolitoistakertainen hinta", "tuplahinta" tai "puoleen hintaan", jolloin ei pitäisi epäselvyyksiä syntyä.
Otetaan esimerkit:
A = 5
B = 10
C = 20
D = 30
Mulle:
D on kaksi kertaa suurempi kuin B, eli B:hen plussataan kaksi kertaa niin suuri luku kuin B itse on.
C on kerran suurempi (eli kaksi kertaa yhtäsuuri) kuin B. Eli B+B on sama kuin 2*B.
A on puolet pienempi kuin B. Toisin sanoen, A on puolet B:stä.
D on viisi kertaa suurempi kuin A (lisätään A:han viisi kertaa A:n suuruinen luku), eli kuusi kertaa yhtäsuuri kuin A.
En tiedä, meneekö tämä enemmän lauselogiikan vai matematiikan piikkiin, mutta esimerkiksi noista viimeinen kohta on mun ajattelussa väkisin juuri noin, koska jos D olisi kuusi kertaa suurempi kuin A ja samalla kuusi kertaa yhtäsuuri kuin A, tarkoittaisivat termit "suurempi kuin" ja "yhtäsuuri kuin" täsmälleen samaa asiaa, joka ei puolestaan käy järkeen(i). Eihän suurempi voi olla yhtäsuuri!
"Kaksi kertaa pienempi" on kaikista ongelmallisin ilmaisu: jos vaikka A on 10 ja B on -10, mielestäni silloin B on kaksi kertaa pienempi kuin A, koska silloin A:sta on kaksi kertaa vähennetty A:n suuruus. Avainsanat on mulle "suurempi" ja "pienempi", jotka viittaavat suoraan yhteen- ja vähennyslaskuun. Tämän logiikan mukaan "kerran pienempi" on puolestaan aina 0. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! | |
jii.haanpaa: Hehe, onpas sulla kiihkeä suhtautuminen aiheeseen :)
A maksaa 200 euroa, B maksaa 100 euroa.
100% B:stä on 100 euroa. A-B=100 euroa -> B on sata euroa halvempi kuin A, eli B on 100% halvempi kuin A, jos vertailuhintana on B:n hinta.
Et taida kyl olla matemaatikko.
Hard Ticket to Hawaii is best known for a scene in which a man, thought to be "smoking some heavy doobies", skateboarding on his hands upside down, and a blowup doll are individually hit with shoulder fired rockets. - Wikipedia | crestfall
04.07.2011 17:37:10 (muokattu 04.07.2011 17:38:25) | |
|
jii.haanpaa: Hehe, onpas sulla kiihkeä suhtautuminen aiheeseen :)
A maksaa 200 euroa, B maksaa 100 euroa.
100% B:stä on 100 euroa. A-B=100 euroa -> B on sata euroa halvempi kuin A, eli B on 100% halvempi kuin A, jos vertailuhintana on B:n hinta.
Mutta "kuin"-konjunktio viittaa A:han suomen kielen kieliopin mukaisesti! B on 50% halvempi kuin A, jos sen hinta on puolet siitä. Arghgrhgrh
E: Funkonaut: Et taida kyl olla matemaatikko.
Kyllä. Tämä.
Ever Circling Wolves - Matalavireistä muhjua, murinaa ja mäiskettä. Ja vieläpä ilmaiseksi. http://www.ecwdoom.com | crestfall
04.07.2011 17:43:58 (muokattu 04.07.2011 17:45:17) | |
|
Jucciz: Otetaan esimerkit:
A = 5
B = 10
C = 20
D = 30
Mulle:
D on kaksi kertaa suurempi kuin B, eli B:hen plussataan kaksi kertaa niin suuri luku kuin B itse on.
C on kerran suurempi (eli kaksi kertaa yhtäsuuri) kuin B. Eli B+B on sama kuin 2*B.
A on puolet pienempi kuin B. Toisin sanoen, A on puolet B:stä.
D on viisi kertaa suurempi kuin A (lisätään A:han viisi kertaa A:n suuruinen luku), eli kuusi kertaa yhtäsuuri kuin A.
Tässä taas on ihan käsittämätön logiikka, mutta ei kuitenkaan ainutlaatuinen, koska oon törmännyt tähän ennenkin.
Yleistäen, puhekielessä vertailut toimivat matematiikan logiikalla.
Näin ollen esimerkeistäsi:
D on kaksi kertaa suurempi kuin B -> D = 2xB -> 30 = 2x10. Ei toimi.
D = 3xB. Suurempi-sana taas on vain puhekielen muoto, jota ei tule sekoittaa matematiikan "suurempi kuin" -termiin (symbolina ">"). Tämä johtuu siitä, että puhekielessä on yksinkertaisesti kömpelöä sanoa D:n hinta on kaksi kertaa yhtä suuri kuin B.
Tuplahinta yms. termit on kyllä mielestäni oikein hyvä keino saada täysin jopa käsittämättömillä tavoilla ajattelevat ihmiset ymmärtämään hinnat oikein.
Ever Circling Wolves - Matalavireistä muhjua, murinaa ja mäiskettä. Ja vieläpä ilmaiseksi. http://www.ecwdoom.com | |
Jos markalla ostaa ja kahrella myy niin se on sillon rosentin tuotto. Eihän tuos oo mitään epäselvää. | |
Jucciz: Ei ole loogista, että "puolet kalliimpi" on jollekulle tuplahinta, mutta "puolet halvempi" puolestaan sama kuin puoleen hintaan. Tällöin sana "puolet" tarkoittaa eri asiaa eri tilanteessa - ensiksi mainitussa tapauksessa kokonaista ja vain toisessa tilanteessa oikeasti puolikasta.
Sekaannuksien välttämiseksi en itse käytä koskaan termejä "puolet kalliimpi", "kaksi kertaa kalliimpi" saati "kaksi kertaa halvempi", koska ne voi ymmärtää niin monella eri tavalla. Ennemmin sanon vaikkapa "puolitoistakertainen hinta", "tuplahinta" tai "puoleen hintaan", jolloin ei pitäisi epäselvyyksiä syntyä.
Otetaan esimerkit:
A = 5
B = 10
C = 20
D = 30
Mulle:
D on kaksi kertaa suurempi kuin B, eli B:hen plussataan kaksi kertaa niin suuri luku kuin B itse on.
C on kerran suurempi (eli kaksi kertaa yhtäsuuri) kuin B. Eli B+B on sama kuin 2*B.
A on puolet pienempi kuin B. Toisin sanoen, A on puolet B:stä.
D on viisi kertaa suurempi kuin A (lisätään A:han viisi kertaa A:n suuruinen luku), eli kuusi kertaa yhtäsuuri kuin A.
En tiedä, meneekö tämä enemmän lauselogiikan vai matematiikan piikkiin, mutta esimerkiksi noista viimeinen kohta on mun ajattelussa väkisin juuri noin, koska jos D olisi kuusi kertaa suurempi kuin A ja samalla kuusi kertaa yhtäsuuri kuin A, tarkoittaisivat termit "suurempi kuin" ja "yhtäsuuri kuin" täsmälleen samaa asiaa, joka ei puolestaan käy järkeen(i). Eihän suurempi voi olla yhtäsuuri!
"Kaksi kertaa pienempi" on kaikista ongelmallisin ilmaisu: jos vaikka A on 10 ja B on -10, mielestäni silloin B on kaksi kertaa pienempi kuin A, koska silloin A:sta on kaksi kertaa vähennetty A:n suuruus. Avainsanat on mulle "suurempi" ja "pienempi", jotka viittaavat suoraan yhteen- ja vähennyslaskuun. Tämän logiikan mukaan "kerran pienempi" on puolestaan aina 0.
Kaikennäköstä ne nykyjään soitinliikkeissä sutkauttelee.
Toi mnetin avatarin koko on selkeesti suunniteltu tissejä varten. Itsehän en tissikuvia tuijottele. | |
crestfall: Mutta "kuin"-konjunktio viittaa A:han suomen kielen kieliopin mukaisesti! B on 50% halvempi kuin A, jos sen hinta on puolet siitä. Arghgrhgrh
Thihii :D
Okei, siis jos...
"B on 50% halvempi kuin A, jos sen hinta 0,5*A", niin
"B on puolet kalliimpi kuin A, jos sen hinta on 1/0,5*A"?
;) | |
jii.haanpaa:Okei, siis jos...
"B on 50% halvempi kuin A, jos sen hinta 0,5*A", niin
"B on puolet kalliimpi kuin A, jos sen hinta on 1/0,5*A"?
Ehkä mä oon vaan tyhmä, kun mä en tajua tosta juuri mitään. Mut sen voin sanoa, että ei se edelleenkään noin mene, jos tosta mitään sain hahmotettua.
B on puolet kalliimpi kuin A, jos sen hinta on A+0,5*A. Eli suomeksi: A:n hinta plus puolikas lisää. PUOLET KALLIIMPI.
Ever Circling Wolves - Matalavireistä muhjua, murinaa ja mäiskettä. Ja vieläpä ilmaiseksi. http://www.ecwdoom.com | |
jii.haanpaa:
"B on puolet kalliimpi kuin A, jos sen hinta on 1/0,5*A"?
;)
ei vaan B on puolet kalliimpi kuin A, jos sen hinta on 1/2A+A
Live long and prosper. | |
Puolet kalliimpi eli 1,5x
Puolet halvempi eli 0,5x
Piste! Nyt loppu se jankkaaminen!
Musiikin takia tänne tultiin, rölöjen takia tänne jäätiin.
"hö. just tommosia olette. annatte ymmärtää ja sitten ette ymmärräkkään antaa" -Sir Härö | |
SirElwood: Jos markalla ostaa ja kahrella myy niin se on sillon rosentin tuotto. Eihän tuos oo mitään epäselvää.
Häh... Oonks mää tyhjä vai onko tuo vitsi???
Eikö tuo ole 100% tuotto?
Virhe! Tyhmä tai liian ärsyttävä allekirjoitus. | |
tepeh: Puolet kalliimpi eli 1,5x
Puolet halvempi eli 0,5x
Piste! Nyt loppu se jankkaaminen!
Kyllä! Näin sen on aina mennyt ja tulee aina menemään. Muu on turhanpäiväistä semanttista väittelyä. Kaikilla on oikeus mielipiteisiini! :P
...mutta ei ihme että soitinliikkeissä on välillä hankala päästä hinnasta yksimielisyyteen, kun katsoo tätä keskustelua. ;) | |
Juzo95: Häh... Oonks mää tyhjä vai onko tuo vitsi???
Eikö tuo ole 100% tuotto?
Se on kauppiaan prosentti. Ja soitinmyyjistähän nyt on puhe. Tai oli tarkoitus olla. | |
SirElwood: Se on kauppiaan prosentti. Ja soitinmyyjistähän nyt on puhe. Tai oli tarkoitus olla.
Eli esim. jos soitinmyyjä ostaa 100e maksavan jutun ja myy sen sitten asiakaalle 200e niin miten se on 1% tuotto? Se jäi sen 100e voitolle. Eikös se itseäni korjaten ole sitten 50% tuotto?
No mut mää oon nyt hiljaa jos vaikka tulis hauskoja tarinoita..
Virhe! Tyhmä tai liian ärsyttävä allekirjoitus. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
