Muusikoiden.net
07.12.2016
 

Kitarat: kitarakamat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Putkitestereiden omistajat, hohoi!
1 2 3
Jucciz
20.02.2011 03:07:36 (muokattu 20.02.2011 03:14:39)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nyt kun tuli lopultakin hommattua laite, jonka hankkimista olen suunnitellut jo vuosikausia - eli putkitesteri - ajattelin herätellä keskustelua aiheesta. Kuinka monella ylipäätään täällä on moinen vempele? Ai löytyy? No, mimmoinen ja miltä vuodelta? Minkälaisia ominaisuuksia löytyy, eli mitä kaikkea kyseisellä vempeleellä voi mitata? Kiinnostaa tosi paljon!
 
Hirmu monihan täälläkin käyttää putkivahvistimia, mutta käsittääkseni monilla ei ole mitään käsitystä siitä, missä kunnossa olevia putkia vahvistimien sisältä todella löytyyy. Sisäinen "hullu tiedemies" sai lopultakin tällä kertaa täällä päässä yliotteen ja oli yksinkertaisesti pakko hankkia laite, jolla voisin lopultakin selvittää sen, mitä kaikkea kaapin perukoilta ja vahvistimista löytyykään: aarteita vaiko silkkaa roskaa. Okei, mua on aina kiinnostanut selvittää, miten asiat toimii ja lisäksi on sangen lystikästä mitata kaikkea kiinnostavaa, mikä vaan mitattavissa on: miksei siis myös tyhjiöputkien milliampeerilukemat?
 
Mainittakoon, että sain testerin torstaina, eli kolme päivää sitten, ja samana iltana+yönä oli välittömästi pakko testata toista sataa putkea ihan vaan siksi, että on ihan suunnattoman jännää nähdä, millaisia lukemia näytölle ilmestyy - äärimmäisen koukuttava laite, luultavasti paljon jännempi kuin Salkkarit ja Kauniit&Rohkeat yhteensä. :D Sanotaan se vielä tässäkin yhteydessä: nyt kun tuo testeri on olemassa, tarjoan mielelläni myös muille putkien mittauspalveluita. Saa nykäistä hihasta, jos tämänkaltainen homma kiinnostaa. Torille laitoin ilmoituksen aiheesta myös.
 
Sana olkoon vapaa: turha tässä on kauhean tiukkoja raameja keskustelulle asettaa. Voin myös itse kertoilla omia kokemuksiani tuosta omasta testeristäni (Longhin LO460) sitä mukaa, jos/kun kysymyksiä satelee.
 
Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan!
slapvete
20.02.2011 12:00:27
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mistäs kone löytyi? Oliko hintava? Alkoi gasittamaan itseäkin moinen.
 
"There's something both hysterically funny and totally great about SUCKING at something and REFUSING TO GIVE UP... It really irritates the fuck outta some people." - Slipperman
Jucciz
20.02.2011 12:12:12
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

slapvete: Mistäs kone löytyi? Oliko hintava? Alkoi gasittamaan itseäkin moinen.
 
Italiasta löytyi, ostin ihan uutena suoraan valmistajalta. 534 euroa lähetyksineen.
 
http://www.radiostoria.com/provavalvole.htm
 
Paolo, pääpomo itse, vastaa tarvittaessa sähköpostitse kysymyksiin hyvin, hm... persoonallisella englannin kielellään ja myös laitteen "englanninkielinen" käyttöohje on jotain, jolla tuskin pääsisi englannin kielen yo-kirjoituksista edes läpi. Yleensä asiat tulevat kuitenkin selväksi. On hienoa, että tekninen tuki pelaa. :)
 
Laite itse tuntuu toimivan moitteettomasti ja testilukemat ovat tähän mennessä olleet johdonmukaisia.
 
Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan!
slapvete
20.02.2011 12:50:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Äzt! Sinne menee seuraava liksa! Damn you, woman!
 
"There's something both hysterically funny and totally great about SUCKING at something and REFUSING TO GIVE UP... It really irritates the fuck outta some people." - Slipperman
jii.haanpaa
20.02.2011 13:12:29
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Voisko joku enginjööri selvittää, että mitä tuo testeri mittaa ja miten sen perusteella voidaan vetää johtoäpäätös putken elinkaaren hetkestä tai siitä, että pitäisikö putkilon olla parhautta vai huonoutta?
 
Jucciz
20.02.2011 21:03:11 (muokattu 20.02.2011 21:08:50)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jii.haanpaa: Voisko joku enginjööri selvittää, että mitä tuo testeri mittaa ja miten sen perusteella voidaan vetää johtoäpäätös putken elinkaaren hetkestä tai siitä, että pitäisikö putkilon olla parhautta vai huonoutta?
 
En ole insinööri, alan opiskelija tai edes harrastaja, mutta yritän:
 
Testeri mittaa putken anodivirran halutuissa olosuhteissa: säädettäviä parametreja ovat hehkujännite, anodijännite ja negatiivinen hilajännite (eli bias-jännite). Mitä suurempi lukema anodivirraksi saadaan, sitä pidempi on putken odotettavissa oleva elinikä. Eri putkityypeille on olemassa referenssiarvot, joiden pohjalta voidaan tehdä päätelmiä siitä, missä kunnossa mitattavat putket ovat.
 
Esimerkkinä ECC83:n datalehti, vaikkapa tässä: http://www.drtube.com/datasheets/ecc83-telefunken1954.pdf
 
Tuolta voidaan nähdä, että 250 voltin anodijännitteellä ja -2 voltin bias-jännitteellä uutta vastaava ECC83 antaa lukeman 1,2 mA. Mainittakoon, että toisinaan kohdalle osuu "huippuyksilöitä", jotka voivat antaa 1,5 tai jopa lähemmäs kahden milliampeerin lukemia. Näille on odotettavissa poikkeuksellisen pitkä käyttöikä, jos vaan putki ei jostain syystä rikkoonnu.
 
Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan!
nakedzen
21.02.2011 09:22:27
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ihan mielenkiinnosta että onko tuollaisesta vehkeestä mitään hyötyä ellei satu omistamaan sadoittain NOS-putkia? Uudet etuset kun kestävät kymmenenkin vuotta ja päätteet tulee itsellä vaihdettua enemmän kalenterin kuin soittotiheyden mukaan. Ebayssa näyttää noita liikkuvan aika paljon.
Murgo
21.02.2011 09:39:15 (muokattu 21.02.2011 09:42:34)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mielenkiintoinen laite kyllä. Mutta haittaako mitään että tuossa näyttäisi maksimi anodijännite olevan 300V, kitaravahvistimissa kun kai käytetään usein suurempiakin? Vai antaako testaaminen alemmalla jännitteellä riittävän kuvan ominaisuuksista myös "väärinkäytettynä" kuten kitaravahvistimissa käsittääkseni on tapana?
 
Niin vähän aikaa,niin paljon puuhasteltavaa!
Jucciz
21.02.2011 10:41:01
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

nakedzen: Ihan mielenkiinnosta että onko tuollaisesta vehkeestä mitään hyötyä ellei satu omistamaan sadoittain NOS-putkia? Uudet etuset kun kestävät kymmenenkin vuotta ja päätteet tulee itsellä vaihdettua enemmän kalenterin kuin soittotiheyden mukaan. Ebayssa näyttää noita liikkuvan aika paljon.
 
Se lienee kiinni vain siitä, miten "hyödyn" kukin näkee. Kyllä tähän maahan mahtuu monta muutakin putkihörhöä allekirjoittaneen lisäksi. Eli kyllä niitä tyyppejä näyttäisi olevan, joilla putkistoa on. Hyvä huomio tuo, että nykytuotantoetuasteputket kestävät kymmenen vuotta ... "wanhat kunnon" etuasteputket näyttävät kestävän moninkertaisesti sen. ;)
 
Heh, sopivasti pääsen kertomaan esimerkin. Mulla on tuo vuoden '67 Marshall JMP, joka on hyvin todennäköisesti edelleen alkuperäisillä putkilla päätellen siitä, että etuasteessa on Brimar:in leimalla olevat ECC83:t (3 kpl) sekä EL34:t, joissa on koodi "XF3", eli Mullardin merkintä. Myös Brimar:it ovat siis Mullardin valmistamia. Mittasin putket ja sain seuraavia lukemia:
 
- kummatkin pääteputket antavat EL34:n datalehden "perusasetuksilla" (250V / -12V) anodivirraksi n. 75 mA, kun 100 mA on samoilla säädöillä uuden putken antama lukema.
- ECC83:t testautuivat lukemiin 1,2/1,3 mA, 1,5/1,5 mA sekä 1,8/1,8 mA, eli yksi putkista on nykyään yhtä voimissaan kuin uusi kaupasta ostettava keskimääräinen ECC83 (1,2/1,2 mA), kaksi muuta puolestaan ovat selvästi reippaammassa kunnossa. :D
 
Jokainen tehkööt omat päätelmänsä. Mulla ei toki ole tietoa, miten kovalla käytöllä tuo vahvistin on ollut ensimmäisen 43 elinvuotensa aikana, mutta vaikka se olisi seissyt noine putkineen kaapissa valmistuspäivästään lähtien, eivät nuo lukemat mun mielestä kauhean huonoja ole. Samansuuntaisia huomioita mulla on muistakin tuon ajan putkista, joita käsieni kautta on kieltämättä kulkenut jonkin verran.
 
Murgo: Mielenkiintoinen laite kyllä. Mutta haittaako mitään että tuossa näyttäisi maksimi anodijännite olevan 300V, kitaravahvistimissa kun kai käytetään usein suurempiakin? Vai antaako testaaminen alemmalla jännitteellä riittävän kuvan ominaisuuksista myös "väärinkäytettynä" kuten kitaravahvistimissa käsittääkseni on tapana?
 
Arvaapas, mistä tuo tuotenimi "LO460" tulee. :)
 
Jep, eli tämä on 460 voltin versio. Voi olla, että jotkut bassovahvistimet ajavat pääteputkia vielä kovemmilla jännitteillä, mutta ainakaan mulla ei ole tainnut olla yhtään kitaravahvistinta, jossa anodijänite olisi ollut yli 460 volttia.
 
Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan!
Murgo
21.02.2011 12:22:55 (muokattu 21.02.2011 12:25:02)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Arvaapas, mistä tuo tuotenimi "LO460" tulee. :)
 
Jep, eli tämä on 460 voltin versio. Voi olla, että jotkut bassovahvistimet ajavat pääteputkia vielä kovemmilla jännitteillä, mutta ainakaan mulla ei ole tainnut olla yhtään kitaravahvistinta, jossa anodijänite olisi ollut yli 460 volttia.

 
Ok, luin liian hätäisesti nuo valmistajan sivut (italia ei ole vahvin kieleni:).
 
Tuli vain mieleen kun muistaakseni jostain joskus luin etteivät ne putkitesterit joita ennenwanhaan oli radio- ja TV-liikkeissä välttämättä pääse kitaravahvistimissa käytetyille alueille kun ovat tarkoitettuja sellaisten putkien testaukseen joita käytetään niiden "oikealla", suunnitellulla toiminta-alueella, kitaravahvistimissa kun kai putkia aika usein "rääkätään" pois lineaariselta alueelta jolloin saadaan kaikenlaisia kivoja epälineaarisuuksia (lue säröä :) esiin.
 
Mutta tässä laitteessa siis ilmeisesti "hönkää riittää".
 
Niin vähän aikaa,niin paljon puuhasteltavaa!
pekurides
21.02.2011 14:53:10
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

KT88 vehekeet höyryävät ainakin suht lujaa, mulla VHT pääte n.650v muistaakseni ja vintagepuolelta taisi ainakin joku voxi vai mikähän se oli myös 700v hujakoilla pyörivän, en muista mutta vahvistinkorjaajat aina muistavat mainita asiasta että kyllä sitä ennekin osattiin.
 
Aika monet high-gain vehkeet taitavat myös siinä n.500v nurkilla pyöriä.
 
Pirkule kun olisi kiva itekkin samanmoisella aparaatilla leikitellä, useampi tusina itelläkin epämääräisiä putkiloita nurkissa lojuu ja ei raaski viskoa pois kun ei tiedä missä kunnossa ja ei jaksa erikseen kaikkia vaffareissa testiä:=)
 
Varsinkin päättäreiden kanssa kun vaikea sitä saundia vuosien päästä arvioida ilman referenssiä.
 
-p-
 
They see me rollin, they hatin.
nakedzen
21.02.2011 15:07:48
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jucciz:Hyvä huomio tuo, että nykytuotantoetuasteputket kestävät kymmenen vuotta ... "wanhat kunnon" etuasteputket näyttävät kestävän moninkertaisesti sen. ;)
 
Eipä se 9€ per putki niin paha hinta ole kerran vuosikymmenessä maksaa. :)
pekurides
21.02.2011 15:17:22
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

nakedzen: Eipä se 9€ per putki niin paha hinta ole kerran vuosikymmenessä maksaa. :)
 
Tuli selainen ajatus mieleen että melkeimpä voisi putkia kieliin verrata, toiset kuulemma ajelleet jopa vuoden samalla kielisetilla, että kestäähän ne:=)
 
They see me rollin, they hatin.
jii.haanpaa
21.02.2011 15:20:19
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jucciz: Se lienee kiinni vain siitä, miten "hyödyn" kukin näkee. Kyllä tähän maahan mahtuu monta muutakin putkihörhöä allekirjoittaneen lisäksi. Eli kyllä niitä tyyppejä näyttäisi olevan, joilla putkistoa on. Hyvä huomio tuo, että nykytuotantoetuasteputket kestävät kymmenen vuotta ... "wanhat kunnon" etuasteputket näyttävät kestävän moninkertaisesti sen. ;)
 
Heh, sopivasti pääsen kertomaan esimerkin. Mulla on tuo vuoden '67 Marshall JMP, joka on hyvin todennäköisesti edelleen alkuperäisillä putkilla päätellen siitä, että etuasteessa on Brimar:in leimalla olevat ECC83:t (3 kpl) sekä EL34:t, joissa on koodi "XF3", eli Mullardin merkintä. Myös Brimar:it ovat siis Mullardin valmistamia. Mittasin putket ja sain seuraavia lukemia:
 
- kummatkin pääteputket antavat EL34:n datalehden "perusasetuksilla" (250V / -12V) anodivirraksi n. 75 mA, kun 100 mA on samoilla säädöillä uuden putken antama lukema.
- ECC83:t testautuivat lukemiin 1,2/1,3 mA, 1,5/1,5 mA sekä 1,8/1,8 mA, eli yksi putkista on nykyään yhtä voimissaan kuin uusi kaupasta ostettava keskimääräinen ECC83 (1,2/1,2 mA), kaksi muuta puolestaan ovat selvästi reippaammassa kunnossa. :D
 
Jokainen tehkööt omat päätelmänsä. Mulla ei toki ole tietoa, miten kovalla käytöllä tuo vahvistin on ollut ensimmäisen 43 elinvuotensa aikana, mutta vaikka se olisi seissyt noine putkineen kaapissa valmistuspäivästään lähtien, eivät nuo lukemat mun mielestä kauhean huonoja ole. Samansuuntaisia huomioita mulla on muistakin tuon ajan putkista, joita käsieni kautta on kieltämättä kulkenut jonkin verran.

 
Tällaisen nippelistin vinkkelistä katsottuna mielenkiintoista dataa. Mutta näin maallikkona hieman arveluttaa tuo ajatus siitä, että järkyttävästi spekseistä poikkeava ja suuri anodivirta olisi tässä tapauksessa automaattisesti etu ja hyvä asia. Voihan se sitä toki olla, mutta vain siinä tapauksessa, että värkki kuulostaa sillä "paremmalta" ja on vaikea uskoa mikään testeri pystyisi tuollaista toteamaan. Maalaispolla lähinnä sanoisi, että jos putken vahvistusarvo poikkeaa 50% speksatuista, niin kyseessähän on "viallinen" yksilö, eikä mitään tavoiteltavaa?
 
Ylläolevasta jää käteen myös sellainen mielikuva, että jos anodivirta ei sitten juuri olekaan (etuaste)putken käyttöiästä riippuvainen, niin mikä olisi parempi ihmettelyn kohde? Anodivirran nousunopeus kenties?
 
harpist
21.02.2011 15:23:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jii.haanpaa: Voisko joku enginjööri selvittää, että mitä tuo testeri mittaa ja miten sen perusteella voidaan vetää johtoäpäätös putken elinkaaren hetkestä tai siitä, että pitäisikö putkilon olla parhautta vai huonoutta?
 
Tuon testerin ominaisuuksista - johon kysymys viittaa - en osaa sanoa ....
 
mutta tässä selvennystä markkinoilla aikoinaan olleisiin muutamaan testeriin ja niiden ominaisuuksiin:
 
http://tone-lizard.com/Tube_Testers.html
 
" Soittaa tunteella - tarvittaessa vähemmän " ....... soittotaitoa sekin.
Jucciz
21.02.2011 16:47:23
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jii.haanpaa: Tällaisen nippelistin vinkkelistä katsottuna mielenkiintoista dataa. Mutta näin maallikkona hieman arveluttaa tuo ajatus siitä, että järkyttävästi spekseistä poikkeava ja suuri anodivirta olisi tässä tapauksessa automaattisesti etu ja hyvä asia. Voihan se sitä toki olla, mutta vain siinä tapauksessa, että värkki kuulostaa sillä "paremmalta" ja on vaikea uskoa mikään testeri pystyisi tuollaista toteamaan. Maalaispolla lähinnä sanoisi, että jos putken vahvistusarvo poikkeaa 50% speksatuista, niin kyseessähän on "viallinen" yksilö, eikä mitään tavoiteltavaa?
 
Soundin paremmuus jää aina korvilla ratkaistavaksi. Testeri ei kerro tätä - eikä monessakaan tapauksessa edes sitä, kohiseeko tai paukkuuko putki tai onko siinä muunlaisia häiriöitä. Sen takia itse testaan putket itse aina myös kitaravahvistimessa. Siitäkin huolimatta myös tuo anodivirtalukema on varsin hyödyllinen tieto odotettavissa olevan eliniän kannalta.
 
Sen sijaan speksin ylittämistä en ole kenenkään kuullut koskaan pitävän huonona, vaan päinvastoin erinomaisena asiana: käyttöikää on tällöin luvassa odotettua enemmän. Joku viisaampi toki kertokoon, onko tämä virheellnen olettama.
 
Ylläolevasta jää käteen myös sellainen mielikuva, että jos anodivirta ei sitten juuri olekaan (etuaste)putken käyttöiästä riippuvainen, niin mikä olisi parempi ihmettelyn kohde? Anodivirran nousunopeus kenties?
 
Kyllä se käsittääkseni niin menee, että loppusuoralla oleva putki ei enää paljoa virtaa anna. Se, miksi joissakin kymmeniä vuosia vanhoissa laatuputkissa on edelleen todella hyvin hönkää, johtunee siitä, että monet niistä olivat tehtaalta tullessaan huomattavasti elinvoimaisempia kuin mitä niiden speksit edellyttävät - eli aikanaan lukemat olivat luultavasti vielä hurjempia.
 
Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan!
jii.haanpaa
21.02.2011 17:14:27 (muokattu 21.02.2011 17:18:18)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jucciz: Sen sijaan speksin ylittämistä en ole kenenkään kuullut koskaan pitävän huonona, vaan päinvastoin erinomaisena asiana: käyttöikää on tällöin luvassa odotettua enemmän. Joku viisaampi toki kertokoon, onko tämä virheellnen olettama.
 
Eikös tuo anodivirta kerro suoraan putken vahvistuskertoimen, jos katodi- ja hilaparametrit pidetään vakiona? Mikäli tämä menee näin yksioikoisesti, niin eikös noin reippaan eron pitäisi jo kuuluakin? Jos absoluuttinen käyttöikä on tärkeämpi ominaisuus kuin speksien mukainen toiminta/soundi, niin eipä siinä mitään, mutta asiaa tuntematon saanee ihmetellä typeriäkin :)
 
Kyllä se käsittääkseni niin menee, että loppusuoralla oleva putki ei enää paljoa virtaa anna. Se, miksi joissakin kymmeniä vuosia vanhoissa laatuputkissa on edelleen todella hyvin hönkää, johtunee siitä, että monet niistä olivat tehtaalta tullessaan huomattavasti elinvoimaisempia kuin mitä niiden speksit edellyttävät - eli aikanaan lukemat olivat luultavasti vielä hurjempia.
 
Se, että viimeisiä henkosiaan vetelevä putki ei enää anna täyttä arvoa kuulostaa aivan loogiselta, mutta edellisen perusteella jäi sellainen mielikuva, että etusputken anodivirta ei kulje lineaarisesti iän mukana, vaan pikemminkin niin, että 9X% käyttöiästään se tuuttaa pihalle sitä samaa virtaa kunnes taantuma alkaa ja romahtaa nopeasti?
 
Jos tuo "hönkä" on sama asia kuin putken vahvistuskerroin, niin näin yhtäkkiseltään ajateltuna luulisi, että sen stabiiliutta arvostettaisiin enemmän kuin sen mahdollisimman suurta absoluuttista arvoa. Gainin hallintaan kun luulisi olevan parempiakin konsteja kuin putkien järkyttävät toleranssit :) Mutta ilmeisesti multa jää jotakin oleellista huomaamatta/ymmärtämättä. Oma käsienheiluttelu jääköön siis tähän, seuraan mielenkiinnolla keskustelua sivusta.
 
Heikki
21.02.2011 22:33:39 (muokattu 21.02.2011 22:41:48)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mainittakoon, että toisinaan kohdalle osuu "huippuyksilöitä", jotka voivat antaa 1,5 tai jopa lähemmäs kahden milliampeerin lukemia. Näille on odotettavissa poikkeuksellisen pitkä käyttöikä, jos vaan putki ei jostain syystä rikkoonnu.
 
Tämä ei ole totta ollenkaan, tietyssä toimintapisteessä saatava DC anodivirta ei vaikuta putken käyttöikään. Normaali sallittu DC anodivirran toleranssi oli putkivalmistajilla aikanaan +- 20% tai jopa +-40%, jos DC anodivirta osuu tähän toleranssiin putki sopii mainiosti audio käyttöön.
 
Jos nyt ymmärsin oikein niin tällä LO460 testerillä voi vain mittaila DC arvoja? Jos haluaa mittailla vain putken DC arvoja kannattaa säästää pitkä penni ja käyttää kitaravahvistinta ja putken datalehden ominaiskäyriä. Näin voi helposti verrata kuinka lähellä putken DC jännitteet ja DC virrat ovat datalehden antamia lukemia. Nykyajan putkivalmistajat eivät yleensä julkaise riittäviä datalehtiä tähän tarkoitukseen, mutta onneksi entisten valmistajien datalehtiä on netti pullollaan.
 
Ylipäätänsä putkitesteri jolla voi vain mittailla DC arvoja on aika turha ostos. Koska halutaan vahvistaa audiosignaalia, eli vaihtosähköä on paljon tärkempää tietää miten putki käyttäytyy signaalin kanssa. Mielestäni hyvässä putkitesterissä pitäisi olla myös ainakin transkonduktanssin (gm) mittaus. Etenkin pääteputkissa voidaan huomata kuinka pitkän käytön jälkeen transkonuktanssi alkaa tippua ja tämän myötä saatava tehokin pienenee. Myös yleensä putkia sovittaessa DC anodivirran lisäksi sovitetaan myös transkonduktanssi. Transkonduktanssin sovitus on kuitenkin ehkä vähemmän tarpeellista kitaravahvistimissa kuin hifi vahvistimissa.
 
jii.haanpaa: Eikös tuo anodivirta kerro suoraan putken vahvistuskertoimen, jos katodi- ja hilaparametrit pidetään vakiona?
 
Ei. Mutta testerillä jolla voidaan muutta DC anodi ja hila jännitteitä voidaan tämäkin selvittää.
 
Transkonduktanssi (gm) on anodivirran (ib) muutoksen suhde ohjaushilan jännitteen (ec) muutoksen, anodijännitteen pysyessä vakiona. Elikkäs jos kyseessän on vaikka 12AX7 muutetaan hilajännitettä vaikka 0.5V ja katsotaan kuinka paljon anodivirta muuttu. Jos anodivirta muuttuu 0.5V muutoksen jodosta 0.8mA transkonduktanssi on 0.8mA/0.5V = 1.6mA/V
 
Tämän jälkeen selvitetään anodin AC resistanssi. Anodin AC resistanssi (rp) on anodijännitteen (eb) muutoksen ja anodivirran (ib) muutoksen suhde ohjaushilan jännitteen pysyessä vakiona. Elikkäs muutetaan anodijännitettä vaikka 15V ja katsotaan kuinka paljon anodivirta muuttuu. Jos anodivirta muuttuu 0.25mA kun anodijännitettä muutetaan 15V saadaan anodin AC resistanssiksi 15V/0.25mA = 60k ohm.
 
Tämän jälkeen voidaan laske vahvistuskerroin u= rp * gm, joka tässä esimerkissä on 60k ohm * 1.6mA/V = 96. Helpomalla tietysti pääsee testerillä joka mittaa näitä suoraan.
 
Eli hyvät ihmiset jos ostatte putkitestereitä varmistakaa, että niillä voi ainakin mitata transkonduktanssin, koska jos haluatte mittailla vain DC arvoja tulette toimeen yhtä hyvin vahvistimella ja yleismittarilla. Ja kannattaa ylipäätänsä miettiä onko putkitesteristä mitään hyötyä, mutta onhan se kuitenkin kiva leluja olla ja niillä leikkiä.
 
vänkylä
21.02.2011 22:56:37
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Huippuvehje toi tommonen putkitesteri.
 
Jucciz
21.02.2011 23:46:58
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiitos Heikki valaisevasta informaatiosta. Aina oppii uutta.
 
testerillä jolla voidaan muutta DC anodi ja hila jännitteitä voidaan tämäkin selvittää.
 
Jeps, Longhinissa moinen onnistuu. Tuon vehkeen hauskimpia ominaisuuksia onkin se, että siinä voi muuttaa anodi- ja hilajännitteitä portaattomasti ja nähdä, miten putki käyttäytyy eri olosuhteissa. Kitaravahvistimessa tämmöinen ei ole läheskään yhtä helppo toteuttaa: okei, biasia voi kyllä ruuvata, mutta anodijännitteen sahaaminen ylös tai alas ei liene yhtä helppoa kuin tässä: vain potikkaa pyöräyttämällä.
 
Tää kysymys Heikille, kun selvästikin olet asioista perillä:
Etenkin tuo transkonduktanssia koskeva asia onkin mietityttänyt, kun siitä puhutaan joidenkin mitattujen putkien kohdalla, mutta useimmiten mainitaan vain tuo milliampeerilukema. Sekö siis on mitattavissa testerillä, jossa voidaan hilajännitettä muuttaa? Ja tarvitseeko hilajännitteen ja anodivirran välisiä lukemia ottaa pitkältä matkalta laskutoimitusta varten, vai riittääkö pari-kolme pykälää? Ts. onko tuo muutoksen suuruus yleensä koko lailla vakio? Nuo lukemathan on helppo syöttää vaikkapa excel-taulukkoon, joka laskee suoraan arvot ja piirtää tarvittaessa vaikka käppyrän lukemien pohjalta, jos niin haluaa.
 
(...onhan Longhinilla malli, joka käsittääkseni tekee tämän suoraankin, käppyrät siis...)
 
Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan!
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti