Muusikoiden.net
07.12.2016
 

Kitarat: kitarakamat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Kitaran rakenteen vaikutus soundiin.
1 2
Vladi
27.12.2009 20:07:15
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pahoittelut typerästä otsikosta ja myös siitä, jos tämmöinen ketju on jo olemassa. En löytänyt sitten milalään, vaikka hakua käytin.
 
Elikkäs sellaista oon jo pitkään pohtinut, että kuinka paljon kitaran rakenne vaikuttaa soundiin. Ja siis tarkoitan tilannetta jossa mulla on vaikkapa PRS-muotoinen ja Lespan muotoinen skeba. Kummassakin kaikki osat ovat samaa(niin hyvää) puuta. Kaikki hardwaret ja mikit ym. on identtiset. Kitaroiden ainut ero fyysisesti ja osallisesti on siis muoto. Kuulostavatko nuo kaksi siis samalta silloin, ainakin lähestulkoon?
 
Jos tämmöinen ketju on jo olemassa, olkaa ystävällisiä ja linkittäkää se mulle.
 
Kyllä se siitä.
Mr. Speed
27.12.2009 20:11:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vladi: Pahoittelut typerästä otsikosta ja myös siitä, jos tämmöinen ketju on jo olemassa. En löytänyt sitten milalään, vaikka hakua käytin.
 
Elikkäs sellaista oon jo pitkään pohtinut, että kuinka paljon kitaran rakenne vaikuttaa soundiin. Ja siis tarkoitan tilannetta jossa mulla on vaikkapa PRS-muotoinen ja Lespan muotoinen skeba. Kummassakin kaikki osat ovat samaa(niin hyvää) puuta. Kaikki hardwaret ja mikit ym. on identtiset. Kitaroiden ainut ero fyysisesti ja osallisesti on siis muoto. Kuulostavatko nuo kaksi siis samalta silloin, ainakin lähestulkoon?
 
Jos tämmöinen ketju on jo olemassa, olkaa ystävällisiä ja linkittäkää se mulle.

 
Kyllähän puun määrä jo vaikuttaa aika paljon. Tästä syystä esim. Rhoadseissa noin yleisesti taitaapi olla vähäsen perus Soloistia ohkasempi sointi. Puuta on tallan ja mikkien ympärillä vähemmän.
 
Telecasterilla soittavissa ihmisissä täytyy olla jotain vikaa.
jpjanhun
27.12.2009 20:26:34
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PRS-muotoinen ja Lespan muotoinen skeba
 
Ei oikeastaan liity asiaan, mutta prs:sissä usein pidempi skaala/kielten jännityspituus kuin les paulissa. Jos virittää molemmat standardivireeseen niin les paulissa siis tuolloin kielet löysemmällä. Tämä vaikuttaa erittäin paljon soundiin, kuin myös intonaatioon yms.
 
Jos kuitenkin oletetaan että molemmissa on les paulin skaala niin tuossakin tapauksessa muoto vaikuttaa, mutta en osaa sanoa miten. Joku muu osaa. Jotkuthan ovat tehneet mm. erinäisiä kokeiluita lisäämällä massaa kitaraan jonnekin ja sitten taas vaihtamalla tuon lisätyn kappaleen paikkaa. Tällä on ollut selviä vaikutuksia soundiin, sustainiin yms. mutta en osaa kertoa tästä tarkemmin ja käsittääkseni tuossa on erittäin monta muuttujaa jotka asiaan vaikuttavat,
 
Vladi
27.12.2009 20:48:59
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jpjanhun: Ei oikeastaan liity asiaan, mutta prs:sissä usein pidempi skaala/kielten jännityspituus kuin les paulissa. Jos virittää molemmat standardivireeseen niin les paulissa siis tuolloin kielet löysemmällä. Tämä vaikuttaa erittäin paljon soundiin, kuin myös intonaatioon yms.
 
Jos kuitenkin oletetaan että molemmissa on les paulin skaala niin tuossakin tapauksessa muoto vaikuttaa, mutta en osaa sanoa miten. Joku muu osaa. Jotkuthan ovat tehneet mm. erinäisiä kokeiluita lisäämällä massaa kitaraan jonnekin ja sitten taas vaihtamalla tuon lisätyn kappaleen paikkaa. Tällä on ollut selviä vaikutuksia soundiin, sustainiin yms. mutta en osaa kertoa tästä tarkemmin ja käsittääkseni tuossa on erittäin monta muuttujaa jotka asiaan vaikuttavat,

 
Juu, hain nimenomaan sitä että kumpikin kitara olis myös samanlainen skaalaltaan. En vaan hoksannu tuota kirjoitusvaiheessa. :)
 
Kyllä se siitä.
mitja
27.12.2009 22:01:35
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vladi: Juu, hain nimenomaan sitä että kumpikin kitara olis myös samanlainen skaalaltaan. En vaan hoksannu tuota kirjoitusvaiheessa. :)
 
No, jos kaikki on muuten identtistä, kuten vaahterakannet ym. ja ainoana tai suurimpana erona se että PRS:ssä on 2 soololovea, niin hmm...
Ei pitäisi olla juurikaan eroa mielestäni.
 
Mahonkikitarasta kun on kyse, niin omien kokemusteni sekä kirjallisten lähteiden mukaan tärkeä osa soundia on kaula. Jos on paksuhko kaula, ja vähintään puolen tuuman vaahterakansi mahonkibodyssa, niin siinä on jo iso osa muhkeaa Les Paul soundia. Sen takia mielestäni PRS MAc Carty -malli on aina ollut lähellä les paulia, vaikka skaala olisi vähän pidempi.
 
Olikohan se Beauty Of The Burst -kirja jossa oli teoriaa Les Paul-kepin fysiikasta enemmänkin.
 
Björn E. Borg
27.12.2009 22:43:41
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vladi: Pahoittelut typerästä otsikosta ja myös siitä, jos tämmöinen ketju on jo olemassa. En löytänyt sitten milalään, vaikka hakua käytin.
 
Elikkäs sellaista oon jo pitkään pohtinut, että kuinka paljon kitaran rakenne vaikuttaa soundiin. Ja siis tarkoitan tilannetta jossa mulla on vaikkapa PRS-muotoinen ja Lespan muotoinen skeba. Kummassakin kaikki osat ovat samaa(niin hyvää) puuta. Kaikki hardwaret ja mikit ym. on identtiset. Kitaroiden ainut ero fyysisesti ja osallisesti on siis muoto. Kuulostavatko nuo kaksi siis samalta silloin, ainakin lähestulkoon?
 
Jos tämmöinen ketju on jo olemassa, olkaa ystävällisiä ja linkittäkää se mulle.

 
Jotenkin luulisi kyllä että se toinen soololovi sitä saundia kyllä muuttaa. Kyllä minä olen lukenut kitaranvalmistajien kertovan, että oikeaa loven linjaa on haettu juuri nimenomaan saundin, soitettavuuden ja ulkonäön kompromissina. Monet vastustavat jopa stratosta tuttuja contoureja (kylkiluille ja näppäilykäden käsivarrelle) koska ne vähentävät puumassaa ja vaikuttavat sitä kautta sointiin.
 
Kitaran kaulahan pitäisi oikeastaan kiinnittää syvemmälle kuin rungon reunaan. Silloin voidaan tehdä kitara kahdella soololovella paremmin ominaisuuksin.
Tämä deep set-liitostekniikka on nykyään monien laadukkaiden boutique-kitaroiden tavaramerkki. Silloin kun Les Paul-malli kehitettiin, ei vain kenenkään mieleen tullut että kitaran rakenteessa voisi olla tällainen piirre.
 
Sarjatuotantoon taitaa paras liitosratkaisu olla liian hankala, niinpä sellaista ei ole yritetty Gibsonilla sen paremmin kuin PRS:lläkään. Itse liitoksen muotoon on toki uusissa Les Pauleissa haettu parempaa äänen johtavuutta.
 
Itseäni ihmetyttää että ainakin kuvan perusteella paljon ergonomisemman oloinen L6S-kitara ei aikanaan tullut sen suositummaksi. Sitä tosin tehtiin leppärungolla, mutta mahonkiversiona siitä saisi varmaan melko muhkean saundisen kitaran.
 
Samaa ideaa mukaillen tänä vuonna ilmestynyt Bucketheadin signature-LP on normi-Les Paulia hiukan isompi, joten käsivarsi saa hiukan parempaa tukea.
 
Liitoksen tiukkuus on myös muuten erittäin tärkeää. Jos kitara valmistetaan kosteammassa ilmastossa kuin missä sitä sitten pidetään, niin saundi kärsii.
 
Itse olen huomannut että kitara soi paremmin, kun kielet ovat kaukana kannesta. Siksi tasakantiset kitarat joissa on kaulassa kulmaa ovat minusta parempi ratkaisu kuin kaarevakantiset. Massaa olisi parempi lisätä leveys kuin paksuus-suunnassa. koska paksuja ja kapeita kitaroita on ikävä soittaa.
 
Kiinankeisari
27.12.2009 22:47:43
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ei varsinaisesti liity tähän PRS vs. LP-juttuun, mutta lukuisia ruusupuuotelautaisia leppästratoja soittaneena niissä puissakin on on ihan oikeasti eroja, toiset on luonnostaan kimakampia, toiset jytisee, osa on vaan jotenkin tukossa jne.
 
My pedal concept is a pedal that will only produce out of tune pentatonic blues bends. The input will be stamped "Strat here" and the other side will say "Connect to Tubescreamer".
jussi1976
27.12.2009 23:17:06 (muokattu 27.12.2009 23:21:27)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vaikuttaa se. Siihen vaikuttaa ensinnäkin mm. kaulan paksuus. Toisekseen vaikuttaa tietysti puun määrä bodyssä. Alakuhan Jussi selitti noita mulle aikoinaan, mutta en muista enää tarkasti, koska Jussi on ollut kuolleena jo vuosia. Saundiin vaikuttaa myös bodyn muoto ja se, miten pitkältä matkalta mm. pulttikaulassa kaula on kiinni bodyssä. Muuttujia on kuitenkin niin monta, että on kai mahdotonta sanoa tarkasti mitään lukuja. Jussi mm. kertoi, että rasvaisempi ruusupuu on otelautana paremman näköistä, mutta soi huonommin kuin kuivempi.
 
Vapour
28.12.2009 13:19:23
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eroa tulee kyllä bodyn muodossa, mutta jos ainoa ero on toisenkitaran ylimääräinen soololovi, niin ero on varmasti kovin pieni. Ehkä jopa huomaamaton. Eri asia on sitten se, jos kitaroissa on erilaiset rungon paksuudet ja pinta-alat. Matala ja leveä runko antaa kait napakamman soinnin, kuin paksu ja kapea. Vrt. Gibson SG faded vs. Gibson LP faded. Noilla kitaroilla tuo testin tekeminen on itseasiassa varsin mielekästä, sillä ovat mikkejä lukuunottamatta identtisiä materiaaleiltaan.
 
Teoriapuolta olen mietiskellyt, jotta miksi ja miten, mutta fysiikkapohja ei vielä riitä muuhun kuin "semi-educated guess" -osastolle. Joka tapauksessa kyseessä on suht monimutkainen tapahtumasarja, johon liittyy äänen nopeus puussa, puun ilmaa pienempi "impedanssi", puun solurakenteen ja ominaismassan vaikutus resonansseihin, vaimentumiin ja neutraaleihin taajuuksiin yms.
 
Monipuisissa rungoissa ja kauloissa lisäksi vielä em. ominaisuuksien erot puiden välillä, kansipuun muoto, esim. oheneeko reunoja kohden (jolloin -näin luulen- äänen paine puukannen reunoilla kasvaa ja ääni ikäänkuin painuu suuremmalla paineella väkisin runkopuuhun saaden sen soimaan voimakkaammin myös rungon reunoilla) ja kaikki ne fysikaaliset tekijät joiden arvioimiseen mun rahkeet ei alkuunkaan riitä.
 
If the real jesus christ were to stand up today, He'd be gunned down cold by the c.i.a. -TheThe.
Volle
28.12.2009 13:49:14 (muokattu 28.12.2009 13:52:34)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vapour: Teoriapuolta olen mietiskellyt, jotta miksi ja miten, mutta fysiikkapohja ei vielä riitä muuhun kuin "semi-educated guess" -osastolle. Joka tapauksessa kyseessä on suht monimutkainen tapahtumasarja, johon liittyy äänen nopeus puussa, puun ilmaa pienempi "impedanssi", puun solurakenteen ja ominaismassan vaikutus resonansseihin, vaimentumiin ja neutraaleihin taajuuksiin yms.
 
Värähtelyt voi laskea nykytietsikkasysteemeillä aika hyvin, vaikka puu onkin tarkkaan ottaen aika ilkeä materiaali laskennassa mm. epähomogeenisuutensa ja ortotrooppisuutensa (materiaaliparametrit erilaiset syyn suunnassa ja syylle kohtisuorassa suunnassa) takia. Niihin vaikuttaa teoriassa simppelisti ajateltuna lähinna jäykkyys, massa (ja sen jakautuminen) ja puun vaimennusominaisuudet. Jäykkyys on siis eri syyn suunnassa ja sille kohtisuorassa suunnassa ja siihen vaikuttaa aika paljon kitaran rungon muoto, samoin kuin massaan ja sen jakautumiseen. Eri puulajeilla on erilaiset jäykkyysominaisuudet, tiheys (eli massa) ja vaimennusparametrit. Ne voivat myös vaihdella aika paljon saman puulajin sisälläkin.
 
Periaatteessa näin pelkästään teoriapohjalta arvioiden ohut, mutta leveä lankku resonoi matalemmilla taajuuksilla kuin saman massainen paksu ja kapea runko.
 
Mä olen monta kertaa miettinyt, että joskus oikein tietsikalla laskisin noita resonansseja ja ehkä jotain vasteita erilaisille rungon muodoille pitämällä koko ajan materiaaliparametrit samoina. Sillä tavalla voisi vähän päästä jyvälle, onko niillä runkomuodoilla merkittäviä eroa ja just esim. soololoven lisäämisellä muutakin merkitystä kuin helpottaa soittamista. Sinänsä homma ei edes olisi mikään kovin suuritöinen, mutta eipä ole vaan tullut jaksettua.
 
Björn E. Borg
28.12.2009 13:49:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vapour: Eroa tulee kyllä bodyn muodossa, mutta jos ainoa ero on toisenkitaran ylimääräinen soololovi, niin ero on varmasti kovin pieni. Ehkä jopa huomaamaton.
 
...kansipuun muoto, esim. oheneeko reunoja kohden (jolloin -näin luulen- äänen paine puukannen reunoilla kasvaa ja ääni ikäänkuin painuu suuremmalla paineella väkisin runkopuuhun saaden sen soimaan voimakkaammin myös rungon reunoilla)..

 
Tässä on kyllä järkeä. Alunperinhän tuo kaareva kansi kopsattiin Les Pauliin orkesterikitaroista, mutta saattaapa sillä olla kuvatun kaltainen vaikutus.
 
Tuo mitä sanoit kahdesta soololovesta saattaa hyvinkin pitää paikkansa. Double-cut-kitaroissa on yleensä muutakin eroa siihen singlecut-versioon kuin tuo lovi. Siksi vertailu on vaikeaa.
 
fox
28.12.2009 14:03:06
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Volle: Eri puulajeilla on erilaiset jäykkyysominaisuudet, tiheys (eli massa) ja vaimennusparametrit. Ne voivat myös vaihdella aika paljon saman puulajin sisälläkin.
 
Periaatteessa näin pelkästään teoriapohjalta arvioiden ohut, mutta leveä lankku resonoi matalemmilla taajuuksilla kuin saman massainen paksu ja kapea runko.
 
Mä olen monta kertaa miettinyt, että joskus oikein tietsikalla laskisin noita resonansseja ja ehkä jotain vasteita erilaisille rungon muodoille pitämällä koko ajan materiaaliparametrit samoina. Sillä tavalla voisi vähän päästä jyvälle, onko niillä runkomuodoilla eroa ja just esim. soololoven lisäämisellä merkitystä. Sinänsä homma ei edes olisi mikään kovin suuritöinen, mutta eipä ole vaan tullut jaksettua.

 
Kaikki hyviä pointteja, laskentaa eri mallinnuksilla vaikeuttaa kovasti kyllä tietyt tiedostamas ominaisuudet - ei oo olemassa "vakiopuuta". Eli ominaisuudet vaihtelevat jopa tehtaalla saman puuerän sisällä, osin jopa radikaalisti.
Esimerkiks jos otetaan vaikka Gibsonin käyttämä afrikkalainen mahonki: painoluokka vaihtelee jopa todella radikaalisti riippuen siitä, miten paljon se puu on kasvaessaan "imenyt" aineeseensa mineraaleja, varsinkin piitä. Näin mulle on aikoinaan kerrottu.
Periaatteessa sähkösoittimen soundiin vaikuttaa monia osa-alueita, ettei pelkästään voi tuota runko- ja kaulamateriaalia tarkastella. Jos kitara on rakennettu akustisesti "herkästä" puusta, joka ylläpitää sitä kielen värähtelyä eikä absorboi sitä itseensä (vaimenna sitä värähtelyä), niin periaatteessa silloin kyseessä on hyvä ja toimiva ratkaisu. Vaimennukseen vaikuttaa myös se puun (puuaineksen) rakenne, tästä syystä aika harvoin käytetään kovin huokoisia puita sähkösoittimissa, ellei sitten haeta jotain muuta soinnillista juttua.
Värähtelyn ylläpitoon (juu, siihen sustainiin..) ei sinällään ole hirveän radikaalisti väliä, miten se kaula/runkoliitos on toteutettu, kunhan sovitteet on hyvät, ettei tule mitään "katkoja" värähtelyjen siirtymässä runkoon tms.
Tästä nimenomasesta asiasta on kyllä ennenkin keskusteltu, vaan mitäpäs, kyllähän nämä jutut on niitä "perimmäisiä asioita" sähkösoittimissakin. Jatketaan juttua!
 
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1
Juniper
28.12.2009 15:04:15
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kitaramallin vaikutusta voisi testata vaikkapa seuraavasti:
Otetaan esim 1 kpl Les Paul (mitä kalliimpi ja vanhempi sen uskottavampi testi)
Pultataan jonkunlaiseen testipenkkiin.
Laitetaan robotti soittamaan kitaraa ja nauhoitetaan soitto.
Sahataan kitaraan esim ylä sarvi (kitaraa ei saa irroittaa testipenkistä ettei vakio-olosuhteet muutu)
Toistetaan soitto ja nauhoitus
Verrataan eroja
Sahataan lisää kitaran puuta pois ja ja toistetaan toimenpiteet.
Lopuksi voi tehdä johtopäätelmät....
 
Nurmituomas
28.12.2009 15:26:19 (muokattu 28.12.2009 15:30:55)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Merkittävimmät erot tulee varmaan les paulin eduksi siitä, että se on niin massiivinen ja siksi soi pitkään. erilaisissa kitaroissa eri äänentaajuudet vähenevät eri nopeudella, pulttikaulassa ääni kuolee nopeammin.
 
omia havaintoja on, että jos soittaa kitaraa ilman vahvistinta, niin les paul on ehkä ääneltään voimakkain. sen jälkeen tulee muut kaula kunnolla kiinnitetyt tai kaula rungon läpi kitarat ja oikeastaan lyhin ja heikoin akustinen ääni tulee pulttikaulasta.
 
les paul mallien lyhyt skaala voi olla omiaan kyllä korostamaan tuota, koska kieli on löysempi ja täten värähtelee laajemmin, ehkä se myös siksi soi pitempään. Myös sen olen huomannut, että kielten 'gary moore' tyyppinen venyttely on paljon helpompaa lyhyt skaalaisella kitaralla. oikeastaan pitkaskaalaiseen tottuneella menee kaikki bendit yli ennenkuin tottuu, että bendit on vaan niin paljon helpompia. löysemmät kielet myös tekevät sen helpommaksi, ja sormille vähemmän rasittavaksi. Haittapuolena tuntuisi, että vireen pito on vähän hankalampi, otteen sormituksen virhe joka aiheuttaa kielen sivusiirtymää, tekee epävireen helpommin kuin pitkän skaalan kitarassa. myös viritys on vähän tarkemman tuntuinen.
 
les paul tyyppi myös soi järjettömän pitkään, joten gary moore henkinen venyttely on helpompaa kun se soi erittäin pitkään. Kyseessä siis Tokai LS85 .
 
Itsellä on myös pitkäskaalainen ARAI pro rev sound läpirungona kaula, soi aika voimakkaasti, mutta ei kyllä niin kuin lespaulit. venyttely on vaikeaa(kapea kaula ja pitkä skaala). seinäkoriste.
 
Kiinankeisari
28.12.2009 17:58:08
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Merkittävimmät erot tulee varmaan les paulin eduksi siitä, että se on niin massiivinen ja siksi soi pitkään. erilaisissa kitaroissa eri äänentaajuudet vähenevät eri nopeudella, pulttikaulassa ääni kuolee nopeammin.

omia havaintoja on, että jos soittaa kitaraa ilman vahvistinta, niin les paul on ehkä ääneltään voimakkain. sen jälkeen tulee muut kaula kunnolla kiinnitetyt tai kaula rungon läpi kitarat ja oikeastaan lyhin ja heikoin akustinen ääni tulee pulttikaulasta.

 
uskallan väittää että höpö höpö: mun kokemusten mukaan nimenomaan akustisesti soitettuna les paulit ei oo todellakaan mitenkään ylivertaisia juurikin sustainin tai edes soinnin voimakkuuden kannalta. siinä vaiheessa kun perään laitetaan vahvistin ja kivasti volaa niin aletaankin jo olla lähempänä sitä sointia minkä monet LP-tyylisiin kitaroihin yhdistävät.
 
samoin se, että pulttikaula jotenkin heikentäisi sointia on mun korvaan myytti joka tod. näk. on saanut alkunsa pulttikaulaisista halpisritsoista. monen näköistä keppiä on tullut käpisteltyä nimenomaan ilman vahvistinta ja minusta pisimpään ja isoiten soi yleensä hyvistä puista kasatut telet (joita ei yleensä ekana pitkään sustainiin yhdistetä). nää jutut on ehkä senkin takia vaikeita että psykoakustiikalla on välillä yllävän iso rooli.
 
My pedal concept is a pedal that will only produce out of tune pentatonic blues bends. The input will be stamped "Strat here" and the other side will say "Connect to Tubescreamer".
LaXu
28.12.2009 18:08:44
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mun kokemus ja noi 6 tuossa vieressä lötköttävää tyystin erilaista sähkökitaraa kertoo, että hyvän sopan saa keitettyä monenlaisista aineksista. Esimerkiksi mun Yamahan tele ei juuri häviä Fenixin LP-kopiolle sustainissa pulttikaulasta ja hieman ohuemmasta rungosta huolimatta. Vibratallaisissakin kitaroissa sustainia on kunnollisessa kitarassa ihan riittämiin.
 
Soundieroja syntyy jo sitten rakenne-eroista ja mikeistä, mutta esimerkiksi mun Yamahan ES-335 tyyppinen skeba, kuin myös Flaxwood Rautia, on melko samansuuntaisia soundiltaan kuin LP kopsu. Ontto rakenne (Flaxwoodissa kokonaan, Yammussa puoliksi) lisää dynamiikkaa ja tekee yläpäästä jotenkin "kermaisemman", mutta on se soundi siltikin sinne Les Pauliin yhdistettävään maailmaan kallellaan.
 
Mulle ehkä soundia tärkeämpää onkin, että erilaiset kitarat inspiroi soittamaan erilaisia juttuja. Telellä vähän räkäisempää, Ibanezilla tilut tiskiin jne.
 
Midrange
28.12.2009 19:15:20 (muokattu 28.12.2009 19:16:13)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ibanezin S (saber ) series on hyvä esimerkki siitä että myös ohut ja kevyt kitara voi soida akustisestikin hyvin. Ei sen jälkeen oo tehnyt mieli ottaa kertaakaan syliini tonnin painavaa les paulia. Ei mulla muuta, jatkakaa
 
Ps. Elä välitä kirjoitusvirheistä. En oo korjaamassa
Void
28.12.2009 19:29:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Midrange: Ibanezin S (saber ) series on hyvä esimerkki siitä että myös ohut ja kevyt kitara voi soida akustisestikin hyvin. Ei sen jälkeen oo tehnyt mieli ottaa kertaakaan syliini tonnin painavaa les paulia. Ei mulla muuta, jatkakaa
 
Kyllä mäkin mieluummin kevyen SG:n otan syliin/soitantaan kuin Les paulin, mutta eivät nuo uudet LP:t enää mitään "tonnikeijuja" ole. Ergonomiassa LP:t toki yhä (ja aina) häviävät.
 
War... war never changes.
mitja
28.12.2009 21:56:02 (muokattu 28.12.2009 21:57:20)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiinankeisari: uskallan väittää että höpö höpö: mun kokemusten mukaan nimenomaan akustisesti soitettuna les paulit ei oo todellakaan mitenkään ylivertaisia juurikin sustainin tai edes soinnin voimakkuuden kannalta. siinä vaiheessa kun perään laitetaan vahvistin ja kivasti volaa niin aletaankin jo olla lähempänä sitä sointia minkä monet LP-tyylisiin kitaroihin yhdistävät.
 
samoin se, että pulttikaula jotenkin heikentäisi sointia on mun korvaan myytti joka tod. näk. on saanut alkunsa pulttikaulaisista halpisritsoista.

 
Näin se on.
Set neck -rakenne ei mitenkään itsessään edistä sustainia verrattuna hyvään pulttikaulaan.
Jos vertaa vaikka stratocasteriin tai floyd rosella varustettuun laatukitaraan, niin nämä jousitallaisiet soivat huomattavasti pidempään pulttikaulaisinakin.
Niissä kun kielten värähtely/energia ei purkaudu yhtä paljon tallan kautta kitaran koppaan joka alkaa värähtelemään omalla tavallaan ja osaksi kumoaa kaulassa ja kielissä syntyvää värähtelyä.
 
Kyllä esim. kevyessä mahongissa on paljon ilmaa ja akustisia ominaisuuksia, minkä takia jotkun Les Paulitkin soivat lujaa, mutta useimmin L.P.:t eivät ole akustisesti kovin kovaäänisiä.
Ja usein nämä akustisesti kovaääniset kitarat eivät ole niitä joissa on isoin sustain.
En sano paras sustain koska se ei välttämättä ole millään lailla tavoiteltavin ja paras ominaisuus.
Sopii usein soolosoittoon, mutta rytmikitaroinnista alkaa uupumaan dynamiikkaa ja "ätäkkiä".
 
fox
28.12.2009 22:18:52
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

mitja:
Jos vertaa vaikka stratocasteriin tai floyd rosella varustettuun laatukitaraan, niin nämä jousitallaisiet soivat huomattavasti pidempään pulttikaulaisinakin.
Niissä kun kielten värähtely/energia ei purkaudu yhtä paljon tallan kautta kitaran koppaan joka alkaa värähtelemään omalla tavallaan ja osaksi kumoaa kaulassa ja kielissä syntyvää värähtelyä..

 
Suuren maailman foorumeiltakin tuttu juttu tämä - mikä on sitten se "puun osuus" ja mikä noitten "vietereitten".. Jousien helinä ei sinällään ole kuitenkaan se kovin tavoiteltava ominaisuus myöskään. Jopa jotkut joutuvat kaikenlaisia kikka-kakkosia kehittelemään tuon hillitsemiseksi, toiset taas pitävät sitä "Strato-soundin" ytimenä. Makuasioitahan nämä.
 
Toki "liika sustain" ei myöskään ole kaikkein tavoiteltavin juttu, muutenhan kaikki soittaisivat jollain Sustainereilla ladatulla kitaralla.. ;)
Mitä tulee tuohon painokysymykseen, niin jo 70-luvun loppupuolella Ibanezin suunnittelija Jeff Hasselberger kumosi tuon myytin rakentamalla messingistä yli 40 kiloa painaneen Ibanez Artist-mallin yksilön - se ei suin surminkaan ollut hyvä, eikä tuottanut mitään "päättymätöntä sustainia", ei juurikaan enempää, kuin ihan tavan mahonkirunkoinen ja vaahterakannellinen sisarensa.
Todellakin, hyvin istutettu pulttikaula ei sanottavasti ole ollenkaan liimakaulaa huonompi, ehkä aavistuksen verran tuohon kaulan ja rungon liitokseen vaimentuu värähtelyjä. Mutta pulttikaula ei myöskään ole aivan yhtä hyvä rakenneratkaisu, ei mitenkään ylivertainen, ja ainoastaan tuotantokustannuksiltaan halvempi, kuin kunnollinen liimakaula. Noitten kahden väliin sitten osuu mm. "neck thru bridge" - ratkaisu, jossa pulttikaula ulottuu todella pitkään kaulataskuun, pisimmillään tallaan asti. (S.D.Curlee)
Ehdottomasti sustainin kannalta paras ja valitettavasti tuotantoteknisesti kallein on tietenkin läpirungon kaula. Taas voidaan tavallisen liimakaulan ja läpirungon kaulan välille jotenkin määritellä esim. Westonen käyttämä "bayonet set neck" joka on hieman kuin eräitten merkkien käyttämä long tenon -liitos, mutta viety vielä pidemmälle runkoon. (Itse en kyllä oo Westonen ja esmerkiks Gibsonin välillä kyllä mitään sustain-eroja havainnut)
Voitanee todeta, että hyvin tehtynä kaikilla kaularatkaisuilla on omat vaikkakin pienet eroavuutensa, sekä hyvät ja huonot puolensa.
 
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti