Muusikoiden.net
11.12.2016
 

Kitarat: kitarakamat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Kitarakamoja selväksi!?
1 2
Wildster
09.10.2009 16:22:30
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi kaikille kitaran soiton ja nyt tässä tapauksessa kamojen asiantuntijoille!
Eli pitäisi saada kohta luettelemani kitara kamat ja niiden tehtävät, hyödyt ja tarkoitukset selville. Itse en ole kitaristi mutta koitan saada selvitystä kamoihin joista bändini kitaristi ei itse tiedä yhtään mitään ja ei edes etsi tietoa joten valaistusta kiitos!
 
PS. Tiedän, että olisi pitänyt kirjoittaa jollekkin valmiille alueelle mutta nyt on ihan pakko saada tieto selvästi joten turvauduin tähän. Antakaa anteeksi..
 
Kamat:
 
1. Kitaraetuvahvistin | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
2. Kitarapäätteet | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
3. Vaimentimet | Mitä vaimentaa ja miten? Mihin tarkoitukseen hyvä peli?|
4. Taajuuskorjaimet | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
5. DI-boksit | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
6. Kitarasyntetisaattorit | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
7. MIDI pedaalit | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
 
Ja sitten vielä mitkä on transistori, putki, mallintava sekä hybridi vahvistimien erot?
 
Kiitos kaikille vastaajille etukäteen!!
 
Valtteri
 
Armageddon
ReBeat
09.10.2009 16:23:50
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tuolta selviää jotain:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=11&t=19764
 
Numb
09.10.2009 16:24:06 (muokattu 09.10.2009 16:28:48)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vahvistinterminologia löytyy tuolta: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=11&t=19764
 
edit: Uuh, tulin toiseksi...
 
Kirjoitetaas sitten jotakin muuta...
 
transistori, putki, mallintava sekä hybridi vahvistimien erot?
 
Transistori-, putki-, ja hybridi ovat tapoja toteuttaa vahvistimen äänenvahvistusfunktio, eli ne ovat ne, jotka ääntä vahvistavat.
 
Putkivahvistinten katsotaan säröytyvän musikaalisemmin kuin transistorivahvistimien, kun taas puhtaissa soundessa trankut pelaavat mainiosti. Hybridissä joko etu- tai pääteaste on putkilla ja se toinen osapuoli trankuilla.
 
Mallintavat taas pyrkivät nimensä mukaisesti mallintamaan muita vahvistimia, soundeja, efektejä, kitaroita jne. Eli siellä on joku algoritmi, joka muuttaa äänen haluttuun suuntaan. Nämä pelaavat sitten digitaalisesti.
 
Kaihomielinen ja poissaoleva jahkailija, joka vetäytyy mieluusti musisoimaan.
nannne
09.10.2009 16:26:12
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

-vaate-: Moi kaikille kitaran soiton ja nyt tässä tapauksessa kamojen asiantuntijoille!
Eli pitäisi saada kohta luettelemani kitara kamat ja niiden tehtävät, hyödyt ja tarkoitukset selville. Itse en ole kitaristi mutta koitan saada selvitystä kamoihin joista bändini kitaristi ei itse tiedä yhtään mitään ja ei edes etsi tietoa joten valaistusta kiitos!
 
PS. Tiedän, että olisi pitänyt kirjoittaa jollekkin valmiille alueelle mutta nyt on ihan pakko saada tieto selvästi joten turvauduin tähän. Antakaa anteeksi..
 
Kamat:
 
1. Kitaraetuvahvistin | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
2. Kitarapäätteet | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
3. Vaimentimet | Mitä vaimentaa ja miten? Mihin tarkoitukseen hyvä peli?|
4. Taajuuskorjaimet | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
5. DI-boksit | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
6. Kitarasyntetisaattorit | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
7. MIDI pedaalit | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
 
Ja sitten vielä mitkä on transistori, putki, mallintava sekä hybridi vahvistimien erot?
 
Kiitos kaikille vastaajille etukäteen!!
 
Valtteri

 
Käy lainaan kirjastosta suuri kitarakirja, siinä on melkopaljon kans näitä vermeitä ja niiden käyttötarkoitusta selvitetty.
 
probus
09.10.2009 16:29:33 (muokattu 09.10.2009 16:53:59)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

-vaate-: Moi kaikille kitaran soiton ja nyt tässä tapauksessa kamojen asiantuntijoille!
Eli pitäisi saada kohta luettelemani kitara kamat ja niiden tehtävät, hyödyt ja tarkoitukset selville. Itse en ole kitaristi mutta koitan saada selvitystä kamoihin joista bändini kitaristi ei itse tiedä yhtään mitään ja ei edes etsi tietoa joten valaistusta kiitos!
 
PS. Tiedän, että olisi pitänyt kirjoittaa jollekkin valmiille alueelle mutta nyt on ihan pakko saada tieto selvästi joten turvauduin tähän. Antakaa anteeksi..
 
Kamat:
 
1. Kitaraetuvahvistin | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
2. Kitarapäätteet | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
3. Vaimentimet | Mitä vaimentaa ja miten? Mihin tarkoitukseen hyvä peli?|
4. Taajuuskorjaimet | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
5. DI-boksit | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
6. Kitarasyntetisaattorit | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
7. MIDI pedaalit | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
 
Ja sitten vielä mitkä on transistori, putki, mallintava sekä hybridi vahvistimien erot?
 
Kiitos kaikille vastaajille etukäteen!!
 
Valtteri

 
Lisäksi efekteistä löytyy oma faq:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=11&t=21846
 
Muutenkin varmaan aloittelijat-alueelta löydät kaipaamasi tiedot. Noilla muilla laitteilla ette käytännössä tee mitään.
 
edit. "muilla laitteilla" tarkoitan siis näitä midi-pedaaleja, syntetisaattoreita yms. kitara + vahvistin + efektit = rock
 
McNulty
09.10.2009 16:41:44
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

-vaate-: 4. Taajuuskorjaimet
Mikä tehtävä/tarkoitus?

Taajuuskorjain tekee juuri sitä mitä nimi sanoo. Sillä voi korostaa tai leikata signaalista tiettyä taajuutta. Esim. kitarakäytössä vaikkapa 800Hz tai 1,2KHz.
 
hyöty
Tonaaliset muutokset. Signaalia voi korostaa tai leikata haluttujen hertsien kohdalta. Sillä voi siis esim. boostata soolo- ja leadsoitossa kitarasoundin keskialueetta jolloin se erottuu bändin kokonaissoundista selkeämmin. Sillä voi korostaa laulajan bassosoundia, leikata rummuista yläkertaa... mitä ikinä keksiikään tehdä.
 
5. DI-boksit
Mikä tehtävä/tarkoitus?

Muuttaa korkeaimpedanssinen, balansoimaton linjatasoinen signaali matalaimpedanssiseksi, balansoiduksi "mikkitasoiseksi" signaaliksi. Yleensä DI-boksin avulla kytketään kitara, basso tai muu mikki miksauspöytään.
 
hyöty
Soittimet joissa ei ole balansoitua lähtöä saadaan kytkettyä mikseriin. Esim. mikitetty kontrabasso, akustinen kitara tms.
 
7. MIDI pedaalit
Mikä tehtävä/tarkoitus?

Usein pelkkä kontrolleri, joka lähettää midi-formaatin tietoa erinäisille laitteille. Sen tehtävä on siis toimia kytkimenä jolle voidaan asettaa erilaisia toimintoja (soundin vaihtaminen, parametrin vaihtaminen, parametrin arvojen vaihtaminen...)
Midi-pedaalia käytetään usein kitarakamoissa jonkin efektilaitteen (usein räkkimallinen) "kaukosäätimenä".
 
hyöty
Ei tarvitse käsin vaihtaa soundipresettiä tai -pankkia. Helpottaa siis kummasti livesoittoa kun saa jalalla vaihdettua soundia, eikä tarvitse päivystää räkin tai vastaavan vieressä.
 
Google kertoo kyllä vastauksen. Hivenen siis oma-aloitteisuuttakin messiin mukaan, niin hyvä tulee :)
 
"Perseverance does not equal worthiness." -Greg House
fox
09.10.2009 16:56:07
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

bonecrusher:
Google kertoo kyllä vastauksen. Hivenen siis oma-aloitteisuuttakin messiin mukaan, niin hyvä tulee :)

 
Näin. Lisäks noissa kyssäreissä on osa-alueita, joitten selvittämiseen yksinkertasesti ei kovin moni ryhdy. Ja ihmetyttää sekin, jos bändin kitaristilla on esim. kitarasyntetisaattori, vaan ei tiedä siitä mitään.. ;) Ettei nyt teetettäis jotain yleisluonteista esitelmää näppärästi.. ;)
Kitarasyntetisaattorit juurikin on osa-alue josta kovin monella ei sitten varsinaista perskohtaista kokemusta ole..
Mutta: netistä löytyy. Hae vaikka "aikakautensa huippu" ARP Avatar. Tai Rolandin huokeampi GR. Tai Ibanezin vastaava..
Kitarasyntetisaattoreissahan ei ole pelkästään kyse siitä, että kitaran kielten info muutetaan joko heksamikillä tai optisella "mikillä" digitaalimuotoon, jolla ohjataan esim. jotain midilaitetta, vaan ihan ko. soitinta palveleva syntetisaattori, jolla on omanlaisensa "timbre".
 
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1
Ziggy Bubba
09.10.2009 17:02:29
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hyvän soundin luomiseksi se kitaristi tarttee toimivan kitaran ja hyvän vahvistimen - efektit on sitten mausteita, joille ei välttämättä ole edes tarvetta. Kun nuo kaksi perusasiaa on kunnossa, niin on hyvä lähteä kattomaan tarvitaanko muuta. Huonoa vahvaria on turha yrittää pelastaa säröpedaaleilla sun muilla.
 
Etenkin jos soittelu tapahtuu treenikämpällä tai vastaavassa paikassa (jossa saa vähän lujempaa roiskia), niin kannattanee nykypäivänä sijoittaa putkivahvariin. Nuo kun ovat tänä pänä jo aikas halpoja. Himasoitteluun/nauhoitteluun monet mallintavat etuasteet (Pod XT, Vox Tonelab ym.) ovat myös passeli valinta. Nuo toimivat yleensä hyvin myös niiden perinteisten kotistereoiden läpi.
 
The Crookmachine Project
Björn E. Borg
10.10.2009 00:04:09
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

-vaate-: Moi kaikille kitaran soiton ja nyt tässä tapauksessa kamojen asiantuntijoille!
Eli pitäisi saada kohta luettelemani kitara kamat ja niiden tehtävät, hyödyt ja tarkoitukset selville. Itse en ole kitaristi mutta koitan saada selvitystä kamoihin joista bändini kitaristi ei itse tiedä yhtään mitään ja ei edes etsi tietoa joten valaistusta kiitos!
 
PS. Tiedän, että olisi pitänyt kirjoittaa jollekkin valmiille alueelle mutta nyt on ihan pakko saada tieto selvästi joten turvauduin tähän. Antakaa anteeksi..
 
Kamat:
 
1. Kitaraetuvahvistin | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
2. Kitarapäätteet | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |

 
Kitaravahvistin koostuu yleensä sekä etu- että päätevahvistimesta. Usein siihen on vielä integroitu kaiuttimetkin. Tällöin puhutaan ns. combosta joka on järkevin ja edullisin ratkaisu. Jos halutaan, että kitaravahvistin on huomattavan tehokas, niin kaiuttimet ja vahvistin ovat erikseen, koska tehokkaat combot ovat painavia, niin niitä on helpompaa kuljetella.
 
Etuvahvistin ja päätevahvistinkin voivat olla erilliset. Jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin aika pienellä hyvällä combolla selviää melkein mistä tahansa kitaran vahvistamiseen liittyvästä tilanteesta. Siihen laitetaan sitten mikrofoni eteen ja se vahvistetaan edelleen PA:n kautta.
 
Jos nyt erityisesti katsoo, että haluaa siihen etuvahvistukseen ja päätevahvistukseen jonkun erityisen laitteen, vaikkapa siksi, että taiteellinen ilmaisu sitä nimen omaan vaatii, niin näinkin voi toimia.
 
3 Vaimentimet | Mitä vaimentaa ja miten? Mihin tarkoitukseen hyvä peli?|
 
Öö mä en tiedä mikä on vaimennin, mutta jostain syystä vahvistin (tai joku muu härveli joka on liitetty signaaliketjuun) on liian tehokas tilanteeseen nähden, niin jos volume lasketaan liian alas, niin ne eivät niin sanotusti enää soi. Silloin ne laitetaan sellaiseen hyvään asentoon ja sitten käytetään vaimennusta äänenpaineen alentamiseksi.
 
4. Taajuuskorjaimet | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
 
Taajuuskorjaimella muutetaan äänen väriä tai leikataan eri syistä epäsuotuisia (mikrofonikierto tai kaikuolosuhteet) taajuuksia. Äänen värin muokkaaminen on myös esteettinen ja ilmaisullinen toimenpide (tietyt taajuudet ovat korostuneina "rumia", tietyt "kauniita"), ja ennen kaikkea sillä luodaan soittimiin erottuvuutta.
 
5. DI-boksit | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
 
Kitaravahvistimilla on taipumus tuoda gainiksi kutsuttua "presenssiä" tai kovuutta sointiin. Jos halutaan laajaa saundivalikoimaa hyvin puhtaaseen sointiin päin, DI-boksilla voidaan eristää kitarasta mikrofonin rekisteröimä signaali ja viedä se sellaisenaan PA-laitteistoon. PA-järjestelmällä voidaan ääntä käsitellä "puhtaana", mihin kitaravahvistimet eivät pysty niin hyvin ja voidaan saada siis vaihtelua tai ylimääräistä väriä saundiin.
 
Suurin hyöty DI-boksista on miksaajalle. Aika tavallista on että käytetään sekoitettua signaalia, jossa osa tulee mikitettynä vahvistimesta ja osa DI-boksin kautta suoraan linajsta. Harjoituksissakin on ihan mukava jos kitaraa tulee vähän sieltä sun täältä ja DI-boksin yhdistäminen mikseri/vahvistimeen on ihan hyvä keino saada kokonaisuuteen tasapainoa. Joissakin vahvistimissa on DI-ulostulo, eikä erillistä laitetta tarvita.
 
6. Kitarasyntetisaattorit | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus? |
 
Kitarasyntesisaattorin tarkoitus on mahdollistaa syntetisaattorin soittaminen sellaisille henkilöille, jotka eivät osaa soittaa hyvin koskettimia mutta ovat eteviä kitaristeja.
 
Omasta mielestäni kitarasyntesisaattorien perimmäinen tarkoitus on, että on joku asia mistä kannattaa pysyä niin etäällä kuin mahdollista.
 
7. MIDI pedaalit | Mikä tehtävä, hyöty ja tarkoitus?
 
Tästä asiasta en tiedä oikein mitään. MIDI on reaaliajassa suoritettava digitaalitekniikkaan liittyvä komentokieli. Kai tuollaiset isot pojat käyttää MIDI-ohjausta oman efektiarsenaalinsa hallintaan.
 
Nerokasta olisi jos voisi jollain MIDI-helvetinkoneella hallita analogisia efektejä (sellaisiakin laitteita taitaa olla olemassa)
 
Ja sitten vielä mitkä on transistori, putki, mallintava sekä hybridi vahvistimien erot?
 
Transistori ja katodiputki ovat täysin erilaisia (ja eri kokoisia!) elektronisia komponentteja, mutta niillä on sama tarkoitus. (öö niillä kai jotenkin vahvistetaan sitä signaalia) Putkien vaikutusta äänen laatuun kuvataan yleensä "lämpimäksi" ja jotenkin pyöreäksi, transistorit ovat kolkompia.
 
Putket ovat alttiita kolhuille. Lisäksi ne kuluvat ja ovat kalliita vaihtaa. Nykyaikaisen hybridi-vahvistimen filosofia on sellainen, että etuvahvistimessa on putket ja päätevahvistimessa (jonka pääasiallinen on vain lisätä signaalin tehoa, eikä luoda saundiin karaktääriä) on transistoritekniikka.
 
Makuasia on tämä, on aivan erinomaisia transistorivahvistimia ja täysin kelvottomia putkivahvistimia. Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttäristä. Ja joku hevosista.
 
"Mallintava" vahvistin on tätä nykajan digitaalisen teknologiauskonnon hevonsontaa. Ideana on se, että jonkun vahvistimen ominaissaundi pystytään muuttamaan digitaaliseksi koodiksi, joka voidaan sitten valita nuppia kääntämällä. Jos hiukan perehtyy siihen miten äänisignaali todellisuudessa muodostuu, niin ymmärtää että ihmiskorvaa voi tietyssä määrin huijata tällaisilla virtualisoinneilla, mutta todellisuudessa "mallintaminen" on mahdottomuus.
 
Hyvät vahvistimet ovat hyviä ja ne maksavat aivan helvetisti.
 
Kiitos kaikille vastaajille etukäteen!!
 
Valtteri

 
Ei mitään kiittämistä. Ihan kaikki ei taida edes olla oikein...
 
Jucciz
10.10.2009 00:50:20
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Björn E. Borg: Jos halutaan, että kitaravahvistin on huomattavan tehokas, niin kaiuttimet ja vahvistin ovat erikseen, koska tehokkaat combot ovat painavia, niin niitä on helpompaa kuljetella.
 
Niin mitä...? Täh?
 
Kitaravahvistimilla on taipumus tuoda gainiksi kutsuttua "presenssiä" tai kovuutta sointiin. Jos halutaan laajaa saundivalikoimaa hyvin puhtaaseen sointiin päin, DI-boksilla voidaan eristää kitarasta mikrofonin rekisteröimä signaali ja viedä se sellaisenaan PA-laitteistoon. PA-järjestelmällä voidaan ääntä käsitellä "puhtaana", mihin kitaravahvistimet eivät pysty niin hyvin ja voidaan saada siis vaihtelua tai ylimääräistä väriä saundiin.
 
Nyt kyllä tuli semmoinen luento, josta ei kyllä paljon käteen jäänyt. Gainiksi kutsuttu "preesenssi" oli mulle aivan uusi termi. Minkä verran olet yleisesti ottaen nähnyt käytettävän sähkökitaran suoraa DI-signaalia oikeassa live-tilanteessa?
 
Suurin hyöty DI-boksista on miksaajalle. Aika tavallista on että käytetään sekoitettua signaalia, jossa osa tulee mikitettynä vahvistimesta ja osa DI-boksin kautta suoraan linajsta. Harjoituksissakin on ihan mukava jos kitaraa tulee vähän sieltä sun täältä ja DI-boksin yhdistäminen mikseri/vahvistimeen on ihan hyvä keino saada kokonaisuuteen tasapainoa. Joissakin vahvistimissa on DI-ulostulo, eikä erillistä laitetta tarvita.
 
Sähköbasson kohdalla tämä tilanne pätee monestikin, sähkökitaran kanssa puolestaan ei ikinä. Sähkökitara kuulostaa käytännössä poikkeuksetta ihan paskalta ilman kitaravahvistinta.
 
Kitarasyntesisaattorin tarkoitus on mahdollistaa syntetisaattorin soittaminen sellaisille henkilöille, jotka eivät osaa soittaa hyvin koskettimia mutta ovat eteviä kitaristeja.
 
Kitarasynalla kitaristin on mahdollista soittaa soundeja, jotka perinteisesti ovat olleet vain kosketinsoittajien ulottuvilla. Sopivalla laitteistolla kitaran kielten värähtely muutetaan MIDI-käskyiksi, joilla voi ohjata kaikkia syntikoita/samplereita/mitävaan, joista vaan MIDI-sisääntulo löytyy.
 
Omasta mielestäni kitarasyntesisaattorien perimmäinen tarkoitus on, että on joku asia mistä kannattaa pysyä niin etäällä kuin mahdollista.
 
Niin kannattaa pysyä räjähteistäkin, jos ei tiedä, mitä niillä tehdään.
 
Putket ovat alttiita kolhuille. Lisäksi ne kuluvat ja ovat kalliita vaihtaa.
 
Putket kuluvat, kyllä, mutta ei normaalitilanteessa uusiin putkiin mene montakaan kymppiä vuodessa, ellei käyttötunteja vahvistimelle kerry tuhansia - ja tällöin yleensä keikkojakin on sen verran, että keikkapalkoista luulisi olevan varaa hankkia uudet putket. Putkien kolhiintuminen edellyttää sitä, että ei osaa käsitellä vahvistinta vähääkään. Normaalikäytössä en ole kuullut kenenkään koskaan hajottaneen yhtään putkea yhdestäkään vahvistimesta: monesti putket sijaitsevat vieläpä semmoisessa paikassa, etteivät edes suoraan vahvistimeen kohdistuvat iskut pääse putkille asti.
 
Nykyaikaisen hybridi-vahvistimen filosofia on sellainen, että etuvahvistimessa on putket ja päätevahvistimessa (jonka pääasiallinen on vain lisätä signaalin tehoa, eikä luoda saundiin karaktääriä) on transistoritekniikka.
 
Kyllä, mutta myös toisin päin olevia hybridejä on: putkipääte ja transistorietuaste. Esimerkkinä tästä vaikkapa Peavey Deuce -vahvistimet jostain 70-80-luvun taitteesta. Muitakin esimerkkejä on paljon.
 
"Mallintava" vahvistin on tätä nykajan digitaalisen teknologiauskonnon hevonsontaa. Ideana on se, että jonkun vahvistimen ominaissaundi pystytään muuttamaan digitaaliseksi koodiksi, joka voidaan sitten valita nuppia kääntämällä. Jos hiukan perehtyy siihen miten äänisignaali todellisuudessa muodostuu, niin ymmärtää että ihmiskorvaa voi tietyssä määrin huijata tällaisilla virtualisoinneilla, mutta todellisuudessa "mallintaminen" on mahdottomuus.
 
Mallintajille on paikkansa: niiden avulla on mahdollista saada suhteellisen huokeasti käden ulottuville runsas joukko toisistaan eroavia soundeja, joista osa voi "muun soiton seassa" olla jopa aivan käyttökelpoisen kuuloisia. Harmittavan harva mallinnus kyllä vieläkään kuulostaa samalta kuin esikuvansa, mutta mielestäni mallintaviin pitää suhtautuakin - kuten nimikin sanoo - mallintajina: ne matkivat jotakin enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Suurin ongelma mallintavissa koneissa on se, että ne eivät tunnu reagoivan samalla tavalla soittotatsiin kuin oikeat vahvistimet: soittotuntuma on outo ja vehje ei vaan "tottele" kun sitä käsketään.
 
Ei mitään kiittämistä. Ihan kaikki ei taida edes olla oikein...
 
Viisauden sanoja.
 
Björn E. Borg
10.10.2009 01:42:40
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jucciz: Niin mitä...? Täh?
 
Siis jos combo on suurikokoinen niin sitä on ikävä kuljetella, ja silloin on mukavampi kun on nuppi ja kaappi erikseen.
 
Gainiksi kutsuttu "preesenssi" oli mulle aivan uusi termi.
 
Mukavaa. että joku aina oppii uutta. Se oli "presenssi". Läsnäolo. Ihan tavallinen sana. Miten kuvailisit itse gainia? Potke? Jyty? Forssi?
 
Minkä verran olet yleisesti ottaen nähnyt käytettävän sähkökitaran suoraa DI-signaalia oikeassa live-tilanteessa?
 
No kyllä olen käyttänyt. Kyllä sähkökitaran voi laittaa vaikka kokonaan suoraan linjaan. Ihan hyvä idea se on, ja paljon käytetty.
 
Sähkökitara kuulostaa käytännössä poikkeuksetta ihan paskalta ilman kitaravahvistinta.
 
Taidat vitsailla?
 
Niin kannattaa pysyä räjähteistäkin, jos ei tiedä, mitä niillä tehdään.
 
Mitään kovin räjähtävää noista kitarasyntetisaattoreista ei ole kyllä tosiaan koskaan tullutkaan. Kuuluisia kitarasyntetisaattorin soittajia ovat...ovat...pahus kun ei tule mieleen.
 
Kyllä, mutta myös toisin päin olevia hybridejä on: putkipääte ja transistorietuaste. Esimerkkinä tästä vaikkapa Peavey Deuce -vahvistimet jostain 70-80-luvun taitteesta. Muitakin esimerkkejä on paljon.
 
On miehiä ja naisia ja sitten on sellaisia, jotka ovat sekä miehiä että naisia. Yleensä puhutaan vain miehistä ja naisista.
 
Trendkeel
10.10.2009 01:47:50
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Björn E. Borg: Siis jos combo on suurikokoinen niin sitä on ikävä kuljetella, ja silloin on mukavampi kun on nuppi ja kaappi erikseen.
 
Se on vaan melko hämmentävää puhua kaiuttimista ja vahvistimista, olisihan se aika hölmöä irroitella aina vähän väliä sitä elementtiä tai väsätä ihmeellisiä purkkaviritelmiä.
 
Still burning in hell and getting ass raped by John Holmes everyday! - http://en.wikipedia.org/wiki/Nathan_Gale
komero
10.10.2009 11:35:31
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Björn E. Borg: Siis jos combo on suurikokoinen niin sitä on ikävä kuljetella, ja silloin on mukavampi kun on nuppi ja kaappi erikseen.
 
Ei siitä alkuperäisestä tekstistäsi tuollaista (yllä olevaa, myöhemmin kirjoitettua) saanut millään irti:
 
Björn E. Borg: Jos halutaan, että kitaravahvistin on huomattavan tehokas, niin kaiuttimet ja vahvistin ovat erikseen, koska tehokkaat combot ovat painavia, niin niitä on helpompaa kuljetella.
 
Kyllä tuon voi käsittää niin, ja moni varmasti käsittääkin, että:
1. tehokas vahvistin = nuppi & kaappi (ja kyllä ne kombot ja nupit, saman merkkiset&malliset, ovat yhtä tehokkaita. Ja arvaan kyllä että hait jotain muuta kuin "tehokkuutta" tällä)
2. painava kombo = helpompi roudata kuin nuppi&kaappi.
 
komero
10.10.2009 11:36:29
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mitään kovin räjähtävää noista kitarasyntetisaattoreista ei ole kyllä tosiaan koskaan tullutkaan. Kuuluisia kitarasyntetisaattorin soittajia ovat...ovat...pahus kun ei tule mieleen.
 
Pat Metheny ja Scott Henderson ainakin
 
Jucciz
10.10.2009 11:55:54 (muokattu 10.10.2009 12:44:27)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Björn E. Borg: Mukavaa. että joku aina oppii uutta. Se oli "presenssi". Läsnäolo. Ihan tavallinen sana. Miten kuvailisit itse gainia? Potke? Jyty? Forssi?
 
"Pre(e)senssi" tai presence on vakiintunut kitarasoundista puhuttaessa tarkoittamaan taajuuksia karkeasti siellä 3-6 kilohertsin paikkeella, joita korostamalla soundiin saadaan läsnäolon tuntua. Tällä ei ole mitään tekemistä gain-säätimen kanssa.
 
Vanhoissa Fendereissä ja Marshalleissa ja sen myötä hirmu monissa muissa vahvistimissa on varta vasten presence-säädin. Tällä vaikutetaan vahvistimen negatiivisen takaisinkytkennän määrään: ääntä kaapataan signaaliketjun loppupäästä ja summataan takaisin ketjun alkupäähän ja tuloksena presence-taajuudet korostuvat. Olkoonkin, että ainakin juuri vanhoissa Marsuissa presence-potikan asento vaikuttaa myös särön määrään, se on vain edellä mainitun tapahtuman sivutuote. Presence-säädin on yleensä EQ:n säätimistä erillään, koska se ei sijaitse samassa paikkaa signaaliketjua kuin tone stack, eli normaalit bass-, (middle-) ja treble-säätimet.
 
Gain luonnollisesti säätää sitä, kuinka paljon jokin vahvistusaste päästää ääntä lävitseen: käytännössä gain-säädöllä valitaan, "kuinka vähän signaalia tietyssä kohtaa ketjua vaimennetaan", koska jos säädintä ei olisi, vastaisi se käytännössä tilannetta, jossa säädin olisi täysillä (esimerkkinä non-mastervolume-koneet). Arkikielessä gain on monelle yhtäkuin särö, mutta säröytyminen toki edellyttää, että kyseinen vahvistusaste yliohjautuu: gain voi joskus olla "isollakin", mutta äänessä ei silti kuulu olevan säröä.
 
sepisti
10.10.2009 12:30:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Björn E. Borg: Kitaravahvistimilla on taipumus tuoda gainiksi kutsuttua "presenssiä" tai kovuutta sointiin. Jos halutaan laajaa saundivalikoimaa hyvin puhtaaseen sointiin päin, DI-boksilla voidaan eristää kitarasta mikrofonin rekisteröimä signaali ja viedä se sellaisenaan PA-laitteistoon. PA-järjestelmällä voidaan ääntä käsitellä "puhtaana", mihin kitaravahvistimet eivät pysty niin hyvin ja voidaan saada siis vaihtelua tai ylimääräistä väriä saundiin.
 
Suurin hyöty DI-boksista on miksaajalle. Aika tavallista on että käytetään sekoitettua signaalia, jossa osa tulee mikitettynä vahvistimesta ja osa DI-boksin kautta suoraan linajsta. Harjoituksissakin on ihan mukava jos kitaraa tulee vähän sieltä sun täältä ja DI-boksin yhdistäminen mikseri/vahvistimeen on ihan hyvä keino saada kokonaisuuteen tasapainoa. Joissakin vahvistimissa on DI-ulostulo, eikä erillistä laitetta tarvita.

 
Melkosta soopaa äijä jauhaa... Edes itse en pysty moiseen:) Minkälaisissa kuvioissa teikäläinen pyörii, jos on normaalia viedä raakaa kitarasoundia di-boksin kautta mikseriin? Siis minkälaista musiikkia soitat jne.?
 
Jos muuten haluat puhdasta sointia, niin kannattaa hommata sellainen vahvistin, jossa on tarpeeksi tehoa.
 
Nerokasta olisi jos voisi jollain MIDI-helvetinkoneella hallita analogisia efektejä (sellaisiakin laitteita taitaa olla olemassa)
 
:)
 
Mäntä-Seppo JYRÄÄ!!!
Wildster
10.10.2009 17:12:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiitos kaikille neuvoista näillä eteenpäin!
 
Armageddon
mitja
10.10.2009 17:27:05 (muokattu 10.10.2009 17:28:19)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Björn E. Borg:
"Suurin hyöty DI-boksista on miksaajalle. Aika tavallista on että käytetään sekoitettua signaalia, jossa osa tulee mikitettynä vahvistimesta ja osa DI-boksin kautta suoraan linajsta. Harjoituksissakin on ihan mukava jos kitaraa tulee vähän sieltä sun täältä ja DI-boksin yhdistäminen mikseri/vahvistimeen on ihan hyvä keino saada kokonaisuuteen tasapainoa. Joissakin vahvistimissa on DI-ulostulo, eikä erillistä laitetta tarvita."
 
Siis jos tarkoitetaan vahvistetun signaalin viemistä pöytään suoraan vaikka nupin direct outista, tai esim Red Box:sta nupin ja kaapin välistä niin se on tavallista.
Raa´an kitaran vieminen suoraan pöytään kuulostaa kauhealta. Olen kyllä todistanut vastaavaa tehdyn kirkossa...
 
blaekie
10.10.2009 17:55:00 (muokattu 10.10.2009 17:56:26)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hih, taitaa alkuperäisellä kysyjällä mennä pää sekaisin , kun lukee näitä juttuja
täällä :) Osin asiaa ja osin soopaa, kuten aina vissiin näissä netin keskusteluissa !
 
Nii onkii ... vai oliko sittenkään .. ja jos onkii , nii entäs sitten ...
Ziggy Bubba
10.10.2009 18:10:26
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Björn E. Borg: Mukavaa. että joku aina oppii uutta. Se oli "presenssi". Läsnäolo. Ihan tavallinen sana. Miten kuvailisit itse gainia? Potke? Jyty? Forssi?
 
Miten olisi volyymi tai särö, riippuen mitä haetaan? Tuo "presenssi" kyllä viittaa pitkälti siihen monista vahvareista löytyvään saman nimiseen säätimeen.
 
No kyllä olen käyttänyt. Kyllä sähkökitaran voi laittaa vaikka kokonaan suoraan linjaan. Ihan hyvä idea se on, ja paljon käytetty.
 
Aika karmealta mössöltä sähköskeba yksinään kuulostaa, en oikein tajua tuon homman ideaa.
 
The Crookmachine Project
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti