| Aihe: Minkälaisia paristoja vanhoihin fuzz pedaaleihin? | |
|---|
|
The Duke: Ok, tattis taas!
Schaller Fuzz
http://images.pedalheaven.com/Images/5281137517637.jpg
No niimpä tietenniin =)
Tuossa mahtaapi nimittäin olla 100k logaritminen level potikka.
Perinteisessä Fuzz Face:ssa taas on 500k, jonka mukaan noita neuvoja latelin.
Tippautamma vähän arvoa:
http://www.millbrook.fi/tuotteet.ph … tekoodi=PUSH-250A&tuoteryhma_id=200
Ja ompi silikoonifutsi...
Tekisi myös mieli ehkä duunata MJM pedaaleihin samanlainen:
http://www.mjmguitarfx.com/london.htm
http://www.mjmguitarfx.com/britbender.htm
Ikuisuus projektina ollut tässä vintage Fuzz Face joka ei tällä hetkellä toimi. Olisi myös siihen ihan jees modaus.
Londoniin ei välttämättä mahdu. Tulee jakit eteen.
Oisko tässä spagaatin paikka? | |
Insane Kane: No niimpä tietenniin =)
Tuossa mahtaapi nimittäin olla 100k logaritminen level potikka.
Perinteisessä Fuzz Face:ssa taas on 500k, jonka mukaan noita neuvoja latelin.
Tippautamma vähän arvoa:
http://www.millbrook.fi/tuotteet.ph … tekoodi=PUSH-250A&tuoteryhma_id=200
Ok, eli Schalleriin tuo 100k ja joskus sit Fuzz Faceen 500k.
Ja ompi silikoonifutsi...
Mitä viddua?? Olen elänyt ihan siinä uskossa, että verme on germanium... Noh, eipä tuo mitään. Soundi enemmän kyllä mun mielestä germanium ku silicon. Pörinä on tosin kirkas mutta enemmän germanium henkinen.
Londoniin ei välttämättä mahdu. Tulee jakit eteen.
Joo, ovat pirun ahtaita polkimia. Täytyy tutkia miten käy.
*Brian Jones Boozing Society* | |
The Duke: Ok, eli Schalleriin tuo 100k ja joskus sit Fuzz Faceen 500k.
Juu, kuvassa oli 250k kun 100k potikka kytkimellä on vaikeampi löytää.
Mitä viddua?? Olen elänyt ihan siinä uskossa, että verme on germanium... Noh, eipä tuo mitään. Soundi enemmän kyllä mun mielestä germanium ku silicon. Pörinä on tosin kirkas mutta enemmän germanium henkinen.
Joo, ovat pirun ahtaita polkimia. Täytyy tutkia miten käy.
Juu, silikooni se kuitenniin on.
http://analogguru.an.ohost.de/193/schematics/Schaller_Fuzz-72.gif
Oisko tässä spagaatin paikka? | |
Zeeboo: Toimii toki. Mutta se pelaa myös jännitteen jaon osana jännitelähteen ja minkä tahansa jännitekarvassa sarjassa olevan komponentin kanssa. Jos vaikka trankkufuzzissa kollektorille on asetettu puolet pariston jännitteestä, niin tuo sarjavastus vetää sen pikkuisen alakanttiin. Siis jos lepopistettä ei himmailla kohdilleen jälkikäteen.
Tuon mun ajatuksen pohjalla oli se, että tuolla patterin "aktiivi-paskentimella" saisi patterin kyykkäämisen tapahtumaan vain määrätystä signaalitasosta ylöspäin, vain määrätystä signaalin taajuusalueella tms.
Niinkuin tuossa aikaisemmin mainitsin, että olen vain pyöritellyt ajatusta mielessä. Saattaahan tämäkin olla niitä jotka toimivat pirun hyvin. Ainakin ajatuksena.
Mun mielestä tämä päättely ei mene oikein. Käsittääkseni pariston sisäresistanssi pysyy jotakuinkin samana riippumatta virrasta, kasvaen vain kun paristo tyhjenee. Sen takia se jännitteenjako ei just ole niin raju pienillä virroilla - pieni virta vastaa suurta resistanssia jaon alapuolella, jolloin isompi osa jännitteestä tulee kollektorille.
Hanene lailaa lailaa luua. |  Zeeboo
30.09.2009 06:22:54 (muokattu 30.09.2009 09:02:29) | |
|
päänahka: ...Käsittääkseni pariston sisäresistanssi pysyy jotakuinkin samana riippumatta virrasta, kasvaen vain kun paristo tyhjenee.
Joo, ei tässä ole epäselvää. Oli tuo mun juttu ehkä huonosti muotoiltu.
Jos jännitejakoketjuun laitetaan lisävastus, niin sen navoissa syntyy virrallisessa piirissä jännitehäviö. Trankupiirissä - vaikka nyt tuossa FF:ssä - patterin ja muun vekottimen väliin laitettu lisävastus muuttaa toimintapistettä. Tosin, tuolla aikaisemmin ehdotettu n. 100 Ohm hyvin vähän, mutta kuitenkin.
Sen takia se jännitteenjako ei just ole niin raju pienillä virroilla - pieni virta vastaa suurta resistanssia jaon alapuolella, jolloin isompi osa jännitteestä tulee kollektorille.
Ollaan edelleenkin samaa mieltä. Isolla ohjauksella - vaikka taas tuossa FF-ssä - trankun CE-jännitteen vaihtelun suuruus sen ohjaavan signaalin tahdissa kasvaa. Ääritapauksessa CE-väli on (toisella puoliaallolla) liki oikarissa. Paristosta päin patsottuna se Ri on sarjassa tuon CE.välin kanssa. Tottahan siinä Ri:ssä jännitehäviö kasvaa jos samassa piirissä joku muu jännitehäviö pienenee. Ihan tuon Kirchoffin jännitelain perusteella (ja käytännössäkin).
Ituhan olikin, että tuo "aktiivi-Ri" tulee peliin joko vasta määrätyllä signaalitasolla tai halutulla taajuusalueella. Tällä voisi nilkkiä nopeita transientteja, vähän niinkuin jollain kompuralla. Fiksumpiakin konsteja on, mutta tämä onkin vain yksi ajatus. Kaiken lisäksi ainakin toistaiseksi itse testaamaton.
E:
Tuosta FF:n "auto-biasista" ei ole pitkä matka siihen mun ajatukseen:
http://muusikoiden.net/dyn/users/64138.jpg
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
The Duke:
Mitä viddua?? Olen elänyt ihan siinä uskossa, että verme on germanium... Noh, eipä tuo mitään. Soundi enemmän kyllä mun mielestä germanium ku silicon. Pörinä on tosin kirkas mutta enemmän germanium henkinen.
hyvä puoli tossa on se että voit lopettaa erilaisten paristojen etsimisen koska
toikin juttu sulla perustui luuloon, ei kuuloon | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
