Kitarat: kitarakamat ›

Olen miettinyt pääni puhki mistä ilmiöstä on kyse kun kitaran volumea pakittaa niin siinä jossakin kohtaa hurina lisääntyy ehkä noin puolen välin tietämillä. Mun kitaroissa tämä tapahtuu kaikissa passiivisissa kitaroissa mutta aktiivimikeillä tämä ilmiö loistaa poissaolollaan. Jos haluat kokeilemalla selvittää mistä puhun, niin itselläni tämä ilmiö tulee esille mitä enemmän on säröä vahvistimessa tai vahvistimen edessä pedaalissa (analoginen vahvistin) ja passiivinen kitara. Siinä tilanteessa kun volaa pakittaa hurina ensin voimistuu ja sitten hiljenee, kun mennään kohti nollaa. Kliinillä soundilla ilmiö ei tule lainkaan esille enkä myöskään aktiivikitaralla saanut sitä esille. Analogisen vahvistimen mainitsin siksi, että myöskään tietokoneen vahvistinmallinnuksessa ilmiötä ei ollut ollenkaan tai se oli lievempi.
 
Olen pähkäillyt pääni puhki mistä siinä voisi olla kyse ja keksin seuraavanlaisen teorian. Olisiko mahdollista, että signaalin hyötysuhde (siis signaali/kohina hyötysuhde) muuttuu kun volumea pakittaa ja samalla tätä huonomman hyötysuhteen signaalia kompressoidaan säröllä joka nostaa signaalissa olevan hurinan selvemmin kuuluvaksi? se selittäisi miksi tätä ilmiötä ei esiinny aktiivikitaralla (siinä on lähtökohtaisesti vahvistettu signaali jonka hyötysuhde ei hätkähdä matkan varrella mukaan tulevasta häiriöstä) luulisin. En äkkiä keksi miksi se ei tule samalla tavalla esille mallintavalla vahvistimella.. se voinee liittyä siihen, että mallintava joko siivoaa signaalia jollakin algoritmillä tai äänikortin näytteistys on niin harva, että hurina tipahtaa näytteistyksen ulkopuolelle.. mene ja tiedä.. ainakin kohinaportit ohjelmassa suljin eikä se sittenkään tullut samanlaisena.
 
Jos olen oikeilla jäljillä oletukseni kanssa, niin pohdiskelin mahtaisiko jokin treblebleed kytkentä tms. (esim potikoiden vastusarvojen muuttaminen) vaikuttaa tähän ilmiöön? minulla on kaikissa kitaroissa standardit tehtaalla asennetut potikat ja mun kitaroissa vola vaikuttaa myös toneen eli vola laskee ensimmäisenä korkeita taajuuksia joka saattaa selittää miksi juuri se matalammalla taajuudella esiintyvä hurina puskee esille.
 
En tiedä, minä vain arvailen täällä. Jos ilmiö on teille tuttu niin kommentoikaa ihmeessä vallankin jos arvelette minun olevan arvailuissani ihan pihalla :-)

Eiköhän siinä ole kysymys siitä, että volapotikan ollessa puolivälissä on resistanssi keskikarvasta maahan suurimmillaan eli satoja kilo-ohmeja. Tällöin piuha herkimmin nappaa häiriöitä. Aktiivimikeillä varustetuissa kitaroissa lienee vastusarvoltaan pienemmät potikat jolloin ilmiö ei ole niin selvä.

Sax-pappa: Eiköhän siinä ole kysymys siitä, että volapotikan ollessa puolivälissä on resistanssi keskikarvasta maahan suurimmillaan eli satoja kilo-ohmeja. Tällöin piuha herkimmin nappaa häiriöitä. Aktiivimikeillä varustetuissa kitaroissa lienee vastusarvoltaan pienemmät potikat jolloin ilmiö ei ole niin selvä.
 
Thänks, eli potikan vastusarvoa muuttamalla tähän ilmiöön voisi vaikuttaa?

Vastusarvot, ehkä pikemminkin impedanssit. Suuri-impedanssinen signaali on herkkä häiriöille. Nämä matalaimpedanssiset ("aktiivit") viittaavat kintaalla pikkuhäiriöille.
 
Volapotikka on viritin radiohäiriöille. Kun se on tarpeeksi pienellä, suurin osa häiriöistäkin painuu maihin ja aukinaisena taas signaali puskee kuuluville.
 
Treblebleed on purkkaviritys sille, että hiilipotikka istuu siinä signaalitiellä häiriköimässä. Patteripohjaisissa etupäissä on parhaimmillaan potikat vahvistusta säätämässä eivätkä mikrofonisignaalia vaimentamassa (ja kohinaa lisäämässä). Tosin aika usein esimerkiksi bassopuolella etupää on vain äänenvärin säätöyksikkö. Silloin linjalla ovat ensin potikat (vol-vol tai blend-vol) ja sitten vasta B&T. Sama tilanne, eli mikkisignaalit kärsivät potikoista.
 
Niin kauan, kun siellä signaalitiellä on korkeaimpedanssinen potikka, ongelma on olemassa. Vastusarvosta riippumatta. Vastusarvoltaan pieni potikka leikkaa signaalia. Suuria käytetään, että mahdollisimman paljon saadaan vahvistimelle asti. Aktiivinen mikseri sinne mikkien perään ja jo loppuu turhat pörinät. Eikä leikkaa yläpäätä. Noll MixPot on yksi vaihtoehto.

ituvirtanen: Vastusarvot, ehkä pikemminkin impedanssit. Suuri-impedanssinen signaali on herkkä häiriöille. Nämä matalaimpedanssiset ("aktiivit") viittaavat kintaalla pikkuhäiriöille.
 
Volapotikka on viritin radiohäiriöille. Kun se on tarpeeksi pienellä, suurin osa häiriöistäkin painuu maihin ja aukinaisena taas signaali puskee kuuluville.
 
Treblebleed on purkkaviritys sille, että hiilipotikka istuu siinä signaalitiellä häiriköimässä. Patteripohjaisissa etupäissä on parhaimmillaan potikat vahvistusta säätämässä eivätkä mikrofonisignaalia vaimentamassa (ja kohinaa lisäämässä). Tosin aika usein esimerkiksi bassopuolella etupää on vain äänenvärin säätöyksikkö. Silloin linjalla ovat ensin potikat (vol-vol tai blend-vol) ja sitten vasta B&T. Sama tilanne, eli mikkisignaalit kärsivät potikoista.
 
Niin kauan, kun siellä signaalitiellä on korkeaimpedanssinen potikka, ongelma on olemassa. Vastusarvosta riippumatta. Vastusarvoltaan pieni potikka leikkaa signaalia. Suuria käytetään, että mahdollisimman paljon saadaan vahvistimelle asti. Aktiivinen mikseri sinne mikkien perään ja jo loppuu turhat pörinät. Eikä leikkaa yläpäätä. Noll MixPot on yksi vaihtoehto.
 
Kiitos joo, mulla on yksi aktiivinen basso jossa ei myöskään tätä ilmiötä ole (tosin en soita bassoa myöskään säröillä niin siinä tämmöinen ilmiö ei ole tullut esille). Ei tuo ilmiö minua suuremmin häiritse kun en juuri volapotikoita kitarassakaan käytä (tonea sitten enemmän). Mutta kiinnosti vain ymmärtää, että mistä hitosta siinä voisi olla kyse. Siksipä kiitänkin kauniisti myös sinua, että avasit tätä kysymystä minulle.

https://www.electronics-tutorials.ws/accircuits/series-circuit.html
 
Sieltä lisää... AC - RLC kamaa jonka ymmärtämiseen en juuri jaksanut paneutua edes 20v taaksepäin. :D

hallu: Kiitos joo, mulla on yksi aktiivinen basso jossa ei myöskään tätä ilmiötä ole (tosin en soita bassoa myöskään säröillä niin siinä tämmöinen ilmiö ei ole tullut esille). Ei tuo ilmiö minua suuremmin häiritse kun en juuri volapotikoita kitarassakaan käytä (tonea sitten enemmän). Mutta kiinnosti vain ymmärtää, että mistä hitosta siinä voisi olla kyse. Siksipä kiitänkin kauniisti myös sinua, että avasit tätä kysymystä minulle.
 
Tämä on hyvä aihe ja varmasti kiinnostaa monia muitakin soittajia. Nyt päästiin raapaisemaan vähän radiotekniikkaa tässä aiheessa :)

Tuohon potikan hurinaan vaikuttaa myös kitaran mikkipoteron maadoitusjärjestelyt.Parhaiten tuota olen onnistunut pienentämään tähtimaadoituksella,pitämällä huolen että maa ei palaa toista kautta tai muodosta sopivaa antennikierukkaa.