Kitarat: kitarakamat ›

Onko vika maadoituksessa kun kitara humisee mutta kun koskettaa jotain metallista osaa kitarassa niin humina lakkaa?

Tämä tarkoittaa että kitaran ns. kielimaadoitus toimii niinkuin pitääkin. Huminan syyt ovat siten jossain muualla.

musiikkiki: Onko vika maadoituksessa kun kitara humisee mutta kun koskettaa jotain metallista osaa kitarassa niin humina lakkaa?
 
Mun käsitys, joka voi olla väärä, kieliä koskettamalla soittajan kroppa maadoittuu. Kroppa toimii antennina häiriölle, jotka ilman maadoitusta kuuluu varsinkin yksikelaisista mikeistä.
 
Varsinkin jos kyseessä on strato-tyyppinen kitara, tuohon auttaa routtauksen ja plekusuojan suojaaminen. Kaupasta saa pleksejä ja Uraltonelta teippiä. Ite tein just tuon Claes Ohlsonin etanateipillä (kuparia), yksi rulla riitti just plekusuojaan ja puuosiin:
https://www.clasohlson.com/fi/Kupariteippi/p/Pr319032000
 
Yleismittarilla joutui tsekkailemaan että joka paikka oli kontaktissa ja joutui kolvaamaan maadoitusjohdon teipistä volapotikan kanteen. Kitara humisee nyt: ei.

Sammo: Mun käsitys, joka voi olla väärä, kieliä koskettamalla soittajan kroppa maadoittuu. Kroppa toimii antennina häiriölle, jotka ilman maadoitusta kuuluu varsinkin yksikelaisista mikeistä.
 
Tuollaisen selityksen minäkin olen kuullut, mutta käytännön havainnot eivät osu sen kanssa yksiin. Jos hurisevan, sirisevän ym. häiriötä tuottavan kitaran jättää omia aikojaan hurisemaan ja hiippailee kauemmas, häiriöt sen kun jatkuvat. Mutta kun raahautuu takaisin ja koskee kieliin, hurina lakkaa.

Kefiiri: Tuollaisen selityksen minäkin olen kuullut, mutta käytännön havainnot eivät osu sen kanssa yksiin. Jos hurisevan, sirisevän ym. häiriötä tuottavan kitaran jättää omia aikojaan hurisemaan ja hiippailee kauemmas, häiriöt sen kun jatkuvat. Mutta kun raahautuu takaisin ja koskee kieliin, hurina lakkaa.
 
Eiku justkin näin. Kroppa toimii tavallaan ukkosenjohtimena niille häiriöille, jos tällä johtimella ei ole kosketusta (sähköiseen) maahan, se ei myöskään johda salamaa/häiriötä maahan. Kosketus maadoitettuun kieleen tekee em. kontaktin. Kun kitaran elektroniikan ympärille tekee sen faradayn häkin jostain johtavasta materiaalista ja kytkee sen maahan, häiriöt ("salama") menee sitten sitä kautta maihin vaikka kroppa ei toimi johtimena: tilanne on silloin vähän sama kuin salama iskisi autoon, jossa johtava metallikuori johtaa sen maihin.
 
Jos taas ei ole kumpaakaan, eli kitara on itsekseen sängyllä, hurinalla/häiriöllä ei ole polkua maihin, se kuuluu kitaran elektroniikan kautta edelleen.

Virhe!_Liian lyhyt tai tyhjä kirjoitus!

Sammon ukkosenjohdatin-rinnastuksessa oli kyllä ideaa, eli ruho keräisi ne ilmassa hilluvat häiriöt ja toimittaisi ne kielimaan kautta maihin, niin että niitä ei enää riittäisi kitaran elektroniikan poimittavaksi. En nyt juuri keksi vakuuttavaa vastaväitettäkään.
 
Mutta se autojuttu, eikös auton väitetty turvallisuus ukkosella johdu eristävistä kumipyöristä, eli että auton korissa ei ole maapotentiaalia joka houkuttelisi salamaa?

Kefiiri: Mutta se autojuttu, eikös auton väitetty turvallisuus ukkosella johdu eristävistä kumipyöristä, eli että auton korissa ei ole maapotentiaalia joka houkuttelisi salamaa?
 
Mun käsitys on että se salama menee joka tapausessa maihin ja se "yrittää" korkeimmasta paikasta ensin, eli vaikkapa puu, auto, talo tai talon ukkosenjohdin (tämän takia ukkosen johdin on korkeammalla yleensä kuin talo?). Auton metallikuori johtaa sähköä paremmin kuin ilma auton sisällä, joten path-of-least-resistance menee auton ulkokuorta pitkin kohti maata.

Moi.
 
BurningSensation: Tämä tarkoittaa että kitaran ns. kielimaadoitus toimii niinkuin pitääkin. Huminan syyt ovat siten jossain muualla.
 
^Tämä.
 

 
Sammo: Mun käsitys, joka voi olla väärä, kieliä koskettamalla soittajan kroppa maadoittuu.
 
Melkein.
 
Hyvin sähköä johtavina, me soittajat maadoitamme instrumentin enemmän tai vähemmän kelluvan (signaali)maapotentiaalin koskiessamme kieliin, kunhan ko. kielet ovat puolestaan maadoitettu instrumentin signaalimaapotentiaaliin.
Ja koska tuo signaalimaa on jossain tapauksessa myös suoraan jännitemaa, "lifesaver" kytkentä on olennainen osa turvallista kielimaadoituksella varustettua instrumenttia.
 

 
Sammo: Kroppa toimii antennina häiriölle, jotka ilman maadoitusta kuuluu varsinkin yksikelaisista mikeistä.
 
No ei.
 

 
Sammo: Varsinkin jos kyseessä on strato-tyyppinen kitara, tuohon auttaa routtauksen ja plekusuojan suojaaminen.
 
Harvemmin.
 
Yksikelaisilla mikrofoneilla -kuten vaikkapa Stratocaster perinteisessä kuosissaan- varustetuissa ehjissä kitaroissa häiritsevin hurina indusoituu yleensä ulkopuolisista häiriötekijöistä mikrofoni(e)n käämiin ja toisin kuin humbuckerein varustetuissa, suojaamisella on usein minimaalinen vaikutus jos instrumentin sähköt ovat alunalkaen olleet asiallisesti toteutetut.
 
Humbuckerin käämintä- ja magneettikentän suunnista johtuen samanmuotoiset häiriöjännitteet -kuten audiotaajuushurinat ja -häiriökentät joita ympärillämme on- kumoutuvat niin että hyötysignaali muuttuu vain vähän.
 
Muita kuin varmasti kuparia olevia materiaaleja suojauksessa käyttäen tulee varmistaa ettei tule tehneeksi "suojauksesta" kondensaattoria, jolloin joudutaan ojasta allikkoon.
Kondensaattoriksi tekemisen välttämiseksi ei ole mitään muuta järkevää konstia kuin juottaa erilliset palaset toisiinsa useammasta kohtaa.
Eli johtavalla maalilla suojatun kitaran teeseitseuudelleensuojaaminen menee reisille melkoisella todennäköisyydellä.
 
Jos oikosulkuja ei saa aikaiseksi (tai katko piuhoja), teeseitsesuojauksista on harvoin mitään muuta haittaa kuin se että aikaa kuluu turhanpäiten, joten siitä vaan suojailemaan jos ei muutakaan tähdellisempää tekemistä ole :).
 
Kiitos Led-valaistuksen ja kiristyneiden määräysten ansiosta häiriökenttien -joihin suojaukset purevat- energiat ovat pienentyneet vuosi vuodelta, ja yhdistettynä valmistajien laaduntarkkailun ja tehdassuojausten tason parantumiseen, omatekoisilla suojauksilla ei juuri tänä päivänä ole merkitystä kuin itsetehdyissä instrumenteissa.
 
T:Samuli

basisti1971: Moi.
 
No ei.
 
Seuraava on Lindy Fralinin sivuilta, en tiedä ymmärsinkö väärin tämän vai sun kirjoituksen (en kyllä tätä ole lukenut ennen joten ajatus on tullut mun päähän jostain muualta):
 
https://www.fralinpickups.com/2018/ … /12/understanding-guitar-grounding/
 
You Ground Out the Strings:
 
Grounding your strings is essential for having a quieter guitar. If youve ever noticed your guitars noise get quieter when you touch the strings, you might have thought your body grounds your guitars parts. Youd be wrong if you did. It turns out, a human being makes a pretty good EMI (Electromagnetic Interference) antennae! Your body is an antenna for all sorts of EMI, so when you touch your guitar strings, the guitar is grounding you! Pretty cool, right?
 

 
Harvemmin.
 
Yksikelaisilla mikrofoneilla -kuten vaikkapa Stratocaster perinteisessä kuosissaan- varustetuissa ehjissä kitaroissa häiritsevin hurina indusoituu yleensä ulkopuolisista häiriötekijöistä mikrofoni(e)n käämiin ja toisin kuin humbuckerein varustetuissa, suojaamisella on usein minimaalinen vaikutus jos instrumentin sähköt ovat alunalkaen olleet asiallisesti toteutetut.
 
Oma onnistumien viime viikonlopulta tuli siis täysin suojaamattoman JV-Straton kanssa (paljas pleksi ja suojamaalamaton routtaus) ja hurina katosi käytännössä melkein täysin. Sähköjä on toki edellisten omistajien toimesta sörkitty paljonkin ja osittain väärinkin, mutta tuolla pääsin maaliin.

Eli periaatteessa jos johdan piuhan bridgestä jakkiin niin ei tulisi enää tuota ongelmaa?

basisti1971:
 
Hyvin sähköä johtavina, me soittajat maadoitamme instrumentin enemmän tai vähemmän kelluvan (signaali)maapotentiaalin koskiessamme kieliin, kunhan ko. kielet ovat puolestaan maadoitettu instrumentin signaalimaapotentiaaliin.
Ja koska tuo signaalimaa on jossain tapauksessa myös suoraan jännitemaa, "lifesaver" kytkentä on olennainen osa turvallista kielimaadoituksella varustettua instrumenttia.
 
Se on just noin kuin Samuli sanoi.. Lifesaverihan on sellainen modi josta oon vuosikaudet täällä(kin) pitäny puhetta. Toivottavasti joillakin heräs mielenkiinto moiseen parannukseen..
Tuolla juttua runsaasti:
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?plink=4769936#p4769936
 
Tääkin on niitä juttuja joita "toivottavasti ei koskaan tule tarpeeseen", mutta kustannusvaikutukseltaan kyllä miltei olematon. Vastus ja konkka ei paljoa maksa, ja modauksena ei ole ollenkaan suuritöinen... ;)

musiikkiki: Eli periaatteessa jos johdan piuhan bridgestä jakkiin niin ei tulisi enää tuota ongelmaa?
 
Ei kun sulla varmaan jo on basson sisällä tuommoinen johto. Bassosi toimii ihan oikein, noin se hurina muillakin lakkaa kun kieliin käydään käsiksi.
 
Edit: mistähän mä tuon basson keksin, tarkoitin kitaraa, sama juttu :)

musiikkiki: Eli periaatteessa jos johdan piuhan bridgestä jakkiin niin ei tulisi enää tuota ongelmaa?
 
Mites onko vahvari maadoitetussa pistorasiassa?

E-tu: Mites onko vahvari maadoitetussa pistorasiassa?
 
Ei ole vahvaria vaan mikseri ja kuulokkeilla soitan.

Mua jäi vaivaamaan tämä:
 
Jos kieliin koskettaminen maadoittaa kitaran (signaali)maapotentiaalin kropan kautta maihin, silloin kieliin koskeminen saappaat jalassa ja/tai pomppiessa vaikuttaa hurinan määrään verrattuna paljain jaloin soittamiseen, jolloin maakontakti on parhain, eikö? En ole tätä teoriaa vielä testannut.
 
Toki kitara voi olla kokonaan maadoittamaton (akustinen, DI boksi, groundlift), jolloin maakontakti voi mennä soittajan kautta (esimerkki linkkissä ohessa), mutta jos sähkökitaran hurina poistuu kieliä koskettamalla, kitaran maadoitus on kunnossa.
 
https://www.prosoundweb.com/elimina … m-buzz-created-by-electric-guitars/
 
Artikkelissa sanotaan "A body close to the guitar increases hum, and connecting the body to the guitar ground stops the hum. The body is not a ground for the guitar. Rather, the guitar ground is a ground for the body.", ja todetaan lisäksi että "This means that when it (body) makes contact with an electrical circuit it can act as an antenna, and it can also act as one plate of a capacitor."

Hankin antistaattisen rannekkeen ja liitän sen jakkiin niin kaikki on hyvin :D

Sammon teoria vaikuttais jotenkin oikealta. Eli kroppa kerää häiriöitä ja kieliin koskemalla kroppa "maadoittuu" sitä kautta häiriöt vähenee.(maadoittuu signaalimaahan).
 
Tuo life saver kytkentä tuskin vaikuttaa juurikaan häiriöiden tasoon. Siinähän tehdään
"huonompi" kontakti kielien ja signaalimaan välille. Yleensä jos vahvistin on liitetty maadoitettuun pistorasiaan niin signaalimaa on kyllä suoraan yhteydessä maihin.( ei siis ole kelluva potentiaali)

Kokeilin eilen BIAS FX 2 -softaa eikä enää ollut mitään ongelmia koska ei ollut kiinni verkkovirrassa. Tykästyin sen verran ko ohjelmaan että ostin lisenssin.

On myös sellainen ratkaisu hurinaongelmiin, että käyttää langatonta yhteyttä.
Mulla säröprotoilussa on käytössä https://www.thomann.de/gb/line6_relay_g30.htm
Hurinaongelmaa ei ole lainkaan. Vaikka tuo maksaa sen 170 niin silti se on ollut paras ostos protoiluun, kun hurina ja johdot katosivat kuviosta.
Sigle coil(yksikelainen) surinahurina on 50hz verkkotaajuuden monikertoja leviten koko kuuloalueelle minkä voi todeta laittamalla kitaran johdon kautta suoraan FFT analysaattoriin.
Kitaran mikin impedanssi ja kapasitanssi muodostavat jonossa seuraavan piriin kanssa alipäästösuotimen(Low Pass Filter). Siitä on olemassa ekvivalentti piiri, jolla voi leikkiä minkälaiset tosiasiat ovat voimassa signaalin edetessä seuraavaan sisääntuloon, jota voi myös simuloida.
Kitaran mikki tuottaa signaalia ja sillä on ulostuloimpedassi.
Kitaran mikki on kela johon mageettikentän muutos indusoi signaailn, mutta myös antenni, kun taas esimerkiksi mikserin ulostulo on vahvistimen päässä.
Langatonta käyttäessä pitää huomioida, että kitaran yksikelaisen mikin ulostulon impedanssi on noin 5300-7000 ohmia kitaralla ja mikillä on myös kapasitanssi. Mutta kun se on muunnettu langattoman läpi niin langatoman ulostulon impedanssi on 160 ohmin luokkaa. Langaton toimii siis DI:nä.
Diskantit haluttaessa säilyvät.
Diskanttien säätö on muuten yllättävän lähellä:jos startocasterin volumea kääntää alas, mikin resonanssitaajuuden kyttyrä katoaa ja potikka auttaa leikkaamaan diskantteja, jos ne eivät ole ok esim. käytetyn särön kanssa.